Valitut artikkelit kuvastavat kyseisen päivän uutisia, artikkeleita, blogeja, videoita jne., joita on käsitelty eri SSS-vastaisten-mielenosoitusryhmien Facebook-sivuilla.
11.6. 2015
Uusi Suomi - Puheenvuorot:
Vaihtoehto leikkauksille
Vaihtoehto leikkauksille
Uusi hallitus pyrkii leikkaamaan ja "sopeuttamaan" taloutta 4-5 miljardilla vaalikaudessa. Olisi kuitenkin olemassa parempikin vaihtoehto.
Helpoin tapa välttää leikkaukset ja palkkojen alennukset (eli työajan pidennys) on siirtyminen omaan valuuttaan. Samalla saisimme sitä paljon puhuttua kilpailukykyä. Euro on ollut vain poliittinen projekti. Jo perustamisvaiheessa tiedettiin mahdolliset ongelmat. Euro on jopa vähentänyt kauppaa euromaiden kesken! Tämä on sinänsä selvää, koska ainoa tapa saada kilpailuetua euromaiden kesken on sisäinen devalvaatio eli palkkojen alennus ja työläisten etujen polkeminen.
Helpoin tapa välttää leikkaukset ja palkkojen alennukset (eli työajan pidennys) on siirtyminen omaan valuuttaan. Samalla saisimme sitä paljon puhuttua kilpailukykyä. Euro on ollut vain poliittinen projekti. Jo perustamisvaiheessa tiedettiin mahdolliset ongelmat. Euro on jopa vähentänyt kauppaa euromaiden kesken! Tämä on sinänsä selvää, koska ainoa tapa saada kilpailuetua euromaiden kesken on sisäinen devalvaatio eli palkkojen alennus ja työläisten etujen polkeminen.
Nyt alhaisten korkojen aikanakin valtio maksaa korkokuluja 1.7 miljardia vuodessa. Tämä tekee nelivuotisen vaalikauden aikana 6.8 miljardia! Toisaalta velan määrä kasvaa vielä tämänkin vaalikauden eivätkä korot voi juuri alhaisempia olla. Jos valtio laskisi valuutan liikkeelle meidän ei tarvitsisi maksaa korkokuluja yksityisille pankeille, vaan korkotulot olisivat tuloa valtiolle. Näin ei tarvitsisi leikata vaan voisimme jopa lisätä rahaa esimerkiksi tiestöön, opetukseen, lastenhoitoon jne.
Omaan valuuttaan siirtyminen ei ole sen vaikeampaa kuin siirtymisemme euron käyttöön. Kun siirrymme omaan valuuttaan ainakin aluksi vaihtosuhde on 1:1. Euromääräiset lainat muutetaan uuteen valuuttaan, jotta mahdolliset kurssimuutokset eivät vaikuta lainan arvoon. Hyvin oman valuutan avulla ovat pärjänneet myös mm. Ruotsi, Norja, Tanska, Sveitsi ja Islanti.
Omaan valuuttaan siirtyminen ei ole sen vaikeampaa kuin siirtymisemme euron käyttöön. Kun siirrymme omaan valuuttaan ainakin aluksi vaihtosuhde on 1:1. Euromääräiset lainat muutetaan uuteen valuuttaan, jotta mahdolliset kurssimuutokset eivät vaikuta lainan arvoon. Hyvin oman valuutan avulla ovat pärjänneet myös mm. Ruotsi, Norja, Tanska, Sveitsi ja Islanti.
Katso myös alla oleva Talouselämän artikkeli.
Tämä Talouselämän artikkeli liittyy Jaakko Impolan yllä olevaan kirjoitukseen.
Talouselämä:
"Tyrmäävä" tulos: Euro epäonnistui yhdessä tärkeimmistä tehtävistään
"Tyrmäävä" tulos: Euro epäonnistui yhdessä tärkeimmistä tehtävistään
Yhteisvaluutta euro ei ole odotuksista huolimatta lisännyt euromaiden välistä kauppaa, paljastaa uusi selvitys.
Brittilehti Telegraph kiinnittää huomiota ajatushautomo Bruegelin keskiviikkona julkistamaan katsaukseen, jossa tarkastellaan euromaiden välisen kaupan kehitystä 1980-luvulta lähtien.
Kun yhteisvaluutta euroa aikanaan suunniteltiin, yksi sen tärkeimmistä lupauksista oli, että se lisäisi euromaiden välistä kaupankäyntiä, mikä puolestaan näkyisi talouskasvuna ja hyvinvoinnin lisääntymisenä.
Bruegelin käppyrä on alla:
Siitä ilmenee, että 1990-luvun lopulla euromaiden keskinäinen kauppa oli saavuttanut huipputasonsa, ja osuus ei enää kasvanut euron käynnistämisen jälkeen.
Brittilehti Telegraph kiinnittää huomiota ajatushautomo Bruegelin keskiviikkona julkistamaan katsaukseen, jossa tarkastellaan euromaiden välisen kaupan kehitystä 1980-luvulta lähtien.
Kun yhteisvaluutta euroa aikanaan suunniteltiin, yksi sen tärkeimmistä lupauksista oli, että se lisäisi euromaiden välistä kaupankäyntiä, mikä puolestaan näkyisi talouskasvuna ja hyvinvoinnin lisääntymisenä.
Bruegelin käppyrä on alla:
Siitä ilmenee, että 1990-luvun lopulla euromaiden keskinäinen kauppa oli saavuttanut huipputasonsa, ja osuus ei enää kasvanut euron käynnistämisen jälkeen.
Telegraph-lehti luonnehtii Bruegelin julkistamaa selvitystä "tyrmääväksi". Euroa käyttävien maiden taloudet ovat integroituneet nyt toisiinsa vähemmän kuin ennen euron aloitusta.
Selvitys tarkastelee, mikä osa euromaiden ja EU-maiden viennistä menee euroalueella ja EU-maihin.
Selvitys tarkastelee, mikä osa euromaiden ja EU-maiden viennistä menee euroalueella ja EU-maihin.
Savon Sanomat:
Professori ennakoi: Hallitusohjelma uhkaa nostaa kuntaveroja
Professori ennakoi: Hallitusohjelma uhkaa nostaa kuntaveroja
Hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta ennakoi, että kunnat reagoivat hallitusohjelman säästöihin.
– Jos niiltä leikataan valtionosuuksia, mutta tehtäviä ei ehditä leikata samassa suhteessa. Lopputulos voi olla kunnallisverotuksen kiristäminen.
Näin käynee, jos palveluihin ajateltuja rakenteellisia uudistuksia ei saada aikaan.
– On kuitenkin luvattu, ettei kokonaisveroaste nouse.
Hän muistuttaa kuntien olevan autonomisia toimijoita. Hallitus osaa lisätä painetta, mutta se ei voi sanella, miten kunnat vastaavat.
– Siellä voi tulla kaikenlaista vastaan.
Saari kiinnittää huomiota pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen.
– Mikä on politiikka niille, jotka eivät työllisty seuraavien vuosien aikana?
– Jos niiltä leikataan valtionosuuksia, mutta tehtäviä ei ehditä leikata samassa suhteessa. Lopputulos voi olla kunnallisverotuksen kiristäminen.
Näin käynee, jos palveluihin ajateltuja rakenteellisia uudistuksia ei saada aikaan.
– On kuitenkin luvattu, ettei kokonaisveroaste nouse.
Hän muistuttaa kuntien olevan autonomisia toimijoita. Hallitus osaa lisätä painetta, mutta se ei voi sanella, miten kunnat vastaavat.
– Siellä voi tulla kaikenlaista vastaan.
Saari kiinnittää huomiota pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen.
– Mikä on politiikka niille, jotka eivät työllisty seuraavien vuosien aikana?
Uusi Suomi:
Li Andersson: Tätä tietoa ”hallitus ei halua julkaista”
Li Andersson: Tätä tietoa ”hallitus ei halua julkaista”
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Li Andersson toteaa tiedotteessaan, että hallitus ei ole vasemmistoliiton pyynnöstä huolimatta julkaissut tietoa siitä, miten hallituksen päätökset vaikuttavat tulonjakoon. Myöskään hallitusohjelman sukupuolivaikutusten arviointia ei ole julkaistu, Andersson toteaa.
- Joko hallitus ei halua tulonjakovaikutusten tulevan julkisuuteen tai sitten päätösten seurauksia tuloeroille, tulonjaolle ja tasa-arvolle ei ole vielä edes selvitetty. Riippumatta siitä, kummasta vaihtoehdosta on kyse, osoittaa se Juha Sipilän hallitukselta olematonta kiinnostusta hallituksen ajaman politiikan vaikutuksista tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen, Andersson lausuu tiedotteessaan.
Tiedotteessa muistutetaan, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus selvitti päätösten vaikutuksia tulonjakoon niin hallitusohjelman laadinnan kuin budjettiriihien yhteydessä.
Tulonjaon tasa-arvoisuuden mittana käytetään yleisesti Gini-kerrointa.
- Valtiovarainministeriön pitää kertoa julkisuuteen, mikä vaikutus vero- ja leikkauspäätöksillä on Gini-kertoimen arvoon.
- Joko hallitus ei halua tulonjakovaikutusten tulevan julkisuuteen tai sitten päätösten seurauksia tuloeroille, tulonjaolle ja tasa-arvolle ei ole vielä edes selvitetty. Riippumatta siitä, kummasta vaihtoehdosta on kyse, osoittaa se Juha Sipilän hallitukselta olematonta kiinnostusta hallituksen ajaman politiikan vaikutuksista tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen, Andersson lausuu tiedotteessaan.
Tiedotteessa muistutetaan, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus selvitti päätösten vaikutuksia tulonjakoon niin hallitusohjelman laadinnan kuin budjettiriihien yhteydessä.
Tulonjaon tasa-arvoisuuden mittana käytetään yleisesti Gini-kerrointa.
- Valtiovarainministeriön pitää kertoa julkisuuteen, mikä vaikutus vero- ja leikkauspäätöksillä on Gini-kertoimen arvoon.
Alempana lisää artikkeleita.
Tämä on varattu myöhemmin muokattavia artikkeleita varten.
Tämä on varattu myöhemmin muokattavia artikkeleita varten.
Alempana lisää artikkeleita.
Tämä on varattu myöhemmin muokattavia artikkeleita varten.
Tämä on varattu myöhemmin muokattavia artikkeleita varten.
Alempana lisää artikkeleita.
Tämä on varattu myöhemmin muokattavia artikkeleita varten.
Tämä on varattu myöhemmin muokattavia artikkeleita varten.
Heikki Ketoharju:
SIPILÄN LEIKKAUSLISTA VOIDAAN VÄLTTÄÄ MUUTTAMALLA VEROTUSTA
SIPILÄN LEIKKAUSLISTA VOIDAAN VÄLTTÄÄ MUUTTAMALLA VEROTUSTA
Viime viikon lopulla kolme ässää vetäytyi Smolnaan laatimaan hallitusohjelmaa maalle. Selvästikin odotettavissa on kylmää kyytiä, sillä Hallitusneuvottelijat ovat yksimielisiä: Valtiovarainministeriön ennuste talouskehityksestä ja vaatimukset leikkauksista ovat ohjelman pohjana.
Näin siitä huolimatta, vaikka edellinen hallitus teki suunnilleen saman tempun: otti linjaksi leikata julkista sektoria, mikäli talous ei käänny nousuun. Tuloksena oli 100 000 uutta työtöntä, ja paikallaan polkeva talous. Joku muu ehkä panisi merkille nämä tosiseikat, ja vertaisi niitä taloustieteilijöiden laajoihin varoituksiin siitä, miten julkisen sektorin leikkaaminen lamassa todellakin aiheuttaa juuri edellä kuvatut seikat: talouskasvu heikkenee ja työttömyys nousee.
Miksi leikataan menoja eikä lisätä tuloja?
Valtiovarainministeriö totesi jo ennen vaaleja, että leikkauksia on tehtävä tällä kaudella kuusi miljardia, ja pitkällä aikavälillä kymmenen miljardia. Näihin molempiin lukuihin Sipilä on selvästi sitoutunut – samoin Stubb, joka totesi asian jo ennen vaaleja. Soini on venkoillut hieman siitä, miten nopeasti leikkaukset pitäisi tehdä, mutta yksimielisyys on selvä: leikata täytyy. Mistä Sipilä siis aikoo kuusi miljardia kiskaista?
Sattumalta juuri tällä viikolla Tilastokeskuksen Tieto ja Trendit -blogissa Yliaktuaari Savela julkaisi laskelman, jonka mukaan Suomessa menetetään kevyen pääomaverotuksen takia 5,5 miljardia euroa. Hassua, miten hyvin luvut sattuvat osumaan kohdalleen! Löytyikö lopultakin syy siihen paljon puhuttuun kestävyysvajeeseen? Mikäli pääomaverotus olisi meillä EU:n keskitasoa, voitaisiin koko VM:n leikkausvaatimus kuitata suurinpiirtein sillä.
Näin siitä huolimatta, vaikka edellinen hallitus teki suunnilleen saman tempun: otti linjaksi leikata julkista sektoria, mikäli talous ei käänny nousuun. Tuloksena oli 100 000 uutta työtöntä, ja paikallaan polkeva talous. Joku muu ehkä panisi merkille nämä tosiseikat, ja vertaisi niitä taloustieteilijöiden laajoihin varoituksiin siitä, miten julkisen sektorin leikkaaminen lamassa todellakin aiheuttaa juuri edellä kuvatut seikat: talouskasvu heikkenee ja työttömyys nousee.
Miksi leikataan menoja eikä lisätä tuloja?
Valtiovarainministeriö totesi jo ennen vaaleja, että leikkauksia on tehtävä tällä kaudella kuusi miljardia, ja pitkällä aikavälillä kymmenen miljardia. Näihin molempiin lukuihin Sipilä on selvästi sitoutunut – samoin Stubb, joka totesi asian jo ennen vaaleja. Soini on venkoillut hieman siitä, miten nopeasti leikkaukset pitäisi tehdä, mutta yksimielisyys on selvä: leikata täytyy. Mistä Sipilä siis aikoo kuusi miljardia kiskaista?
Sattumalta juuri tällä viikolla Tilastokeskuksen Tieto ja Trendit -blogissa Yliaktuaari Savela julkaisi laskelman, jonka mukaan Suomessa menetetään kevyen pääomaverotuksen takia 5,5 miljardia euroa. Hassua, miten hyvin luvut sattuvat osumaan kohdalleen! Löytyikö lopultakin syy siihen paljon puhuttuun kestävyysvajeeseen? Mikäli pääomaverotus olisi meillä EU:n keskitasoa, voitaisiin koko VM:n leikkausvaatimus kuitata suurinpiirtein sillä.
MTV:
Suomi on sairauspoissaolojen luvattu maa – "tilanne tiedetty, mitään ei ole tehty"
Suomi on sairauspoissaolojen luvattu maa – "tilanne tiedetty, mitään ei ole tehty"
Yleensä suuri huomio kiinnitetään hoitojen ja operaatioiden hintaan. Odotus- ja toipilasajan kustannukset ovat kuitenkin yli kaksi kertaa enemmän kuin itse hoito. Tätä uusi hallitus eikä edeltäjänsäkään ole ymmärtänyt, väittää uusi tutkimus.
- - - - - - - -
Professori ihmettelee, mihin pääministeri Juha Sipilä unohti kuuluisan prosessiajattelunsa hallitusohjelmaa tehdessään.
– Hallitusohjelmasta on unohtunut valtaosa sote-kustannuksista. Pitäisi muistaa, että potilaan näkökulmasta sairastamisen prosessi sisältää myös muun prosessin kuin itse hoidon –vähintäänkin ennen hoitoa tapahtuvan odotuksen ja hoidon jälkeisen toipumisen. Nyt eletään tynnyriajattelussa.
Sipilä ei ehtinyt kommentoimaan väitettä.
Itse hoito vain 30 prosenttia koko potista
Jutun kuvituksena oleva grafiikka näyttää tulokset neljän eri työikäisen potilasryhmän osalta.
- - - - - - - -
Professori ihmettelee, mihin pääministeri Juha Sipilä unohti kuuluisan prosessiajattelunsa hallitusohjelmaa tehdessään.
– Hallitusohjelmasta on unohtunut valtaosa sote-kustannuksista. Pitäisi muistaa, että potilaan näkökulmasta sairastamisen prosessi sisältää myös muun prosessin kuin itse hoidon –vähintäänkin ennen hoitoa tapahtuvan odotuksen ja hoidon jälkeisen toipumisen. Nyt eletään tynnyriajattelussa.
Sipilä ei ehtinyt kommentoimaan väitettä.
Itse hoito vain 30 prosenttia koko potista
Jutun kuvituksena oleva grafiikka näyttää tulokset neljän eri työikäisen potilasryhmän osalta.
Kaikissa näissä sairauspoissaolot ennen hoitoa olivat vuonna 2013 pidempiä kuin vuonna 2000 ja hoitoajat lyhyempiä. Sama tulos koski pääsääntöisesti myös kaikkia muita tutkittuja potilasryhmiä.
Grafiikasta näkee muun muassa, että lonkka- tai polvipotilas joutuu olemaan töistä pois miltei sata päivää ennen kuin pääsee hoitoon. Ja että polvioperaatiosta tai masennuksesta toipumisen vuoksi sairauspoissaolo on noin kuukauden pidempi kuin vuosituhannen vaihteessa.
Tutkimuksen mukaan itse hoidon kustannukset kokonaiskustannuksista ovat vain noin 30 prosenttia ja ne ovat tällä vuosituhannella kehittyneet suotuisasti.
Grafiikasta näkee muun muassa, että lonkka- tai polvipotilas joutuu olemaan töistä pois miltei sata päivää ennen kuin pääsee hoitoon. Ja että polvioperaatiosta tai masennuksesta toipumisen vuoksi sairauspoissaolo on noin kuukauden pidempi kuin vuosituhannen vaihteessa.
Tutkimuksen mukaan itse hoidon kustannukset kokonaiskustannuksista ovat vain noin 30 prosenttia ja ne ovat tällä vuosituhannella kehittyneet suotuisasti.
Huom! Lue myös 13.6. artikkeli: "Iltalehti: Päätös sairauslomien pituussuosituksista keskiviikkona"
ja näet kuinka media voi kääntää kaiken päälaelleen. Tai kuinka medialle voidaan syöttää tuulesta temmattuja juttuja. Artikkelissa ei edes puhuta odotusaikojen lyhentämisellä aikaansaatavista säästöistä.
ja näet kuinka media voi kääntää kaiken päälaelleen. Tai kuinka medialle voidaan syöttää tuulesta temmattuja juttuja. Artikkelissa ei edes puhuta odotusaikojen lyhentämisellä aikaansaatavista säästöistä.
Uusi Suomi Puheenvuorot:
Vallankumous Facebookissa?
Teksti: Suvi Auvinen ja Antti Rautiainen
Uuden hallitusohjelman myötä sosiaalinen media kuohuu. Erilaisia kampanjoita, ryhmiä ja tägejä syntyy kuin sieniä sateella. Facebookiin spontaanisti syntyneet ryhmät ja siellä järjestetyt mielenosoitukset ovat useasti kyenneet reagoimaan nopeammin kuin institutionaaliset kansalaisjärjestöt. Kuten A-ryhmä otti kantaa ei lukukausimaksuille-mielenosoitukseen toukokuun lopussa, olet itse paras edunajajasi. "Tarvitaan vanhat järjestörajat ylittävää solidaarisuutta ja spontaania, edunajojärjestöistä riippumatonta suoraa toimintaa. Vastarinnan on saatava uusia muotoja, ja sen on kyettävä iskemään silloin kun sitä pystytään vähiten odottamaan. ”
Kaikista hyvistä puolistaan huolimatta järjestäytyminen sosiaalisessa mediassa ei kuitenkaan ole oikotie onneen, vaan siinä on omat sudenkuoppansa.
Nettivaikuttamisessa on samanlaisia harhaisia piirteitä kuin vaalirituaalissakin. On kovin helppoa klikata itsensä osallistumaan mielenosoitukseen, allekirjoittaa nettiadressi, liittyä ryhmään tai jakaa vihaisia meemikuvia – ja kuvitella vaikuttaneensa. Gil Scott-Heronin kuolematon lausahdus ”vallankumousta ei televisioida” voidaan nykyajalle kääntää muotoon ”vallankumoukseen ei klikata Facebookissa 'osallistuu'”.
Somessa mouhottaminen ei yksin vaikuta mihinkään. Yle teki 1.6. uutislähetykseensä jutun somessa nousseesta raivosta uutta hallitusohjelmaa koskien. Jutussa käsiteltiin ilmiötä hyvin neutraaliin ja toteavaan sävyyn, mutta Facebookin ryhmissä Yle nähtiin välittömästi valtion vasallina, ryhdyttiin kirjoittamaan vastinetta ja todettiin ”kunhan saadaan tarpeeksi nimiä adressiin, kyllä Ylenkin kelkka vielä kääntyy”.
Millaisia ”vaikuttamisen” muotoja some sitten tarjoaa ja mikä niissä on vikana?
Teksti: Suvi Auvinen ja Antti Rautiainen
Uuden hallitusohjelman myötä sosiaalinen media kuohuu. Erilaisia kampanjoita, ryhmiä ja tägejä syntyy kuin sieniä sateella. Facebookiin spontaanisti syntyneet ryhmät ja siellä järjestetyt mielenosoitukset ovat useasti kyenneet reagoimaan nopeammin kuin institutionaaliset kansalaisjärjestöt. Kuten A-ryhmä otti kantaa ei lukukausimaksuille-mielenosoitukseen toukokuun lopussa, olet itse paras edunajajasi. "Tarvitaan vanhat järjestörajat ylittävää solidaarisuutta ja spontaania, edunajojärjestöistä riippumatonta suoraa toimintaa. Vastarinnan on saatava uusia muotoja, ja sen on kyettävä iskemään silloin kun sitä pystytään vähiten odottamaan. ”
Kaikista hyvistä puolistaan huolimatta järjestäytyminen sosiaalisessa mediassa ei kuitenkaan ole oikotie onneen, vaan siinä on omat sudenkuoppansa.
Nettivaikuttamisessa on samanlaisia harhaisia piirteitä kuin vaalirituaalissakin. On kovin helppoa klikata itsensä osallistumaan mielenosoitukseen, allekirjoittaa nettiadressi, liittyä ryhmään tai jakaa vihaisia meemikuvia – ja kuvitella vaikuttaneensa. Gil Scott-Heronin kuolematon lausahdus ”vallankumousta ei televisioida” voidaan nykyajalle kääntää muotoon ”vallankumoukseen ei klikata Facebookissa 'osallistuu'”.
Somessa mouhottaminen ei yksin vaikuta mihinkään. Yle teki 1.6. uutislähetykseensä jutun somessa nousseesta raivosta uutta hallitusohjelmaa koskien. Jutussa käsiteltiin ilmiötä hyvin neutraaliin ja toteavaan sävyyn, mutta Facebookin ryhmissä Yle nähtiin välittömästi valtion vasallina, ryhdyttiin kirjoittamaan vastinetta ja todettiin ”kunhan saadaan tarpeeksi nimiä adressiin, kyllä Ylenkin kelkka vielä kääntyy”.
Millaisia ”vaikuttamisen” muotoja some sitten tarjoaa ja mikä niissä on vikana?
Iltalehti:
Vihdoin loppu riistopalkoille?
PAU:"Jakajille maksettu 2-3 euroa tunnilta"
Vihdoin loppu riistopalkoille?
PAU:"Jakajille maksettu 2-3 euroa tunnilta"
Helsingin hovioikeus tyrmäsi tänään mainosjakajien yhdistyksen solmiman työehtosopimuksen.
Jutussa oli kyse siitä, saiko jakelualalla toimiva yritys noudattaa Suomen Mainosjakajien Etujärjestön ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistyksen (SKE) välistä työehtosopimusta vai pitikö sen noudattaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovaa työehtosopimusta.
Oikeus katsoi, ettei Suomen Mainosjakajien Etujärjestöä (SME) voi pitää työntekijöiden yhdistyksenä. Perusteena oli muun muassa se, että yhdistystä perustamassa oli ollut jakeluyrityksen johtotehtävissä työskennellyt ihminen. Hovioikeuden mukaan yritys ei voinut soveltaa yhdistyksen solmimaa työehtosopimusta.
Jutussa oli kyse siitä, saiko jakelualalla toimiva yritys noudattaa Suomen Mainosjakajien Etujärjestön ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistyksen (SKE) välistä työehtosopimusta vai pitikö sen noudattaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovaa työehtosopimusta.
Oikeus katsoi, ettei Suomen Mainosjakajien Etujärjestöä (SME) voi pitää työntekijöiden yhdistyksenä. Perusteena oli muun muassa se, että yhdistystä perustamassa oli ollut jakeluyrityksen johtotehtävissä työskennellyt ihminen. Hovioikeuden mukaan yritys ei voinut soveltaa yhdistyksen solmimaa työehtosopimusta.
Vihreä Lanka - AnnaKaisa Suni:
Uudet luvut hallitusohjelmasta: Lapsiköyhyys kasvaa, vanhuusköyhyys kasvaa, gini-kerroin kasvaa
Uudet luvut hallitusohjelmasta: Lapsiköyhyys kasvaa, vanhuusköyhyys kasvaa, gini-kerroin kasvaa
PERUSPORVARIHALLITUKSEN ohjelma kasvattaa tuloeroja Suomessa. Tuloeroja mittaava niin sanottu gini-kerroin kasvaa vuoteen 2019 mennessä 0,35 prosenttiyksikköä. Suomen gini-kerroin oli vuonna 2013 27,6.
"Muutos on merkittävä, mutta ei dramaattinen", sanoo eduskunnan tietopalvelun tutkija Olli Kärkkäinen.
Tietopalvelu selvitti hallitusohjelman kokonaisuuden tulonjakovaikutuksia vihreän eduskuntaryhmän pyynnöstä. Laskelmassa ovat mukana hallitusohjelman keskeiset veromuutokset, etuuksien indeksikorotusten jäädytykset sekä muita reformeja, kuten sairaanhoitokorvausten leikkaukset ja takuueläkkeen korotus.
Gini-kerrointa rajumpi vaikutus hallitusohjelmalla on vanhusten köyhyyteen. Yli 65-vuotiaiden vanhusköyhyysaste nousee hallitusohjelman seurauksena 3,05 prosenttiyksikköä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 33 000 vanhusta.
Vanhusköyhyysasteella tarkoitetaan osuutta yli 65-vuotiaista, joiden tulot jäävät pienemmiksi kuin 60 prosenttia mediaanista. Vuonna 2014 raja oli vajaat 1 200 euroa kuukaudessa. Ilman hallituksen toimia vanhusköyhyysaste olisi ollut vuonna 2019 15,6 ja nyt sen lasketaan siis nousevan hallituskauden aikana 18,65:een.
"Hyvin suuri osa leikkauksista kohdistuu vanhuksiin. Siellä on eläkkeensaajan asumistuen muutos ja monet indeksijäädytyksistä kohdistuvat vanhuksiin", Kärkkäinen selittää vanhusköyhyyden nousua.
"Muutos on merkittävä, mutta ei dramaattinen", sanoo eduskunnan tietopalvelun tutkija Olli Kärkkäinen.
Tietopalvelu selvitti hallitusohjelman kokonaisuuden tulonjakovaikutuksia vihreän eduskuntaryhmän pyynnöstä. Laskelmassa ovat mukana hallitusohjelman keskeiset veromuutokset, etuuksien indeksikorotusten jäädytykset sekä muita reformeja, kuten sairaanhoitokorvausten leikkaukset ja takuueläkkeen korotus.
Gini-kerrointa rajumpi vaikutus hallitusohjelmalla on vanhusten köyhyyteen. Yli 65-vuotiaiden vanhusköyhyysaste nousee hallitusohjelman seurauksena 3,05 prosenttiyksikköä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 33 000 vanhusta.
Vanhusköyhyysasteella tarkoitetaan osuutta yli 65-vuotiaista, joiden tulot jäävät pienemmiksi kuin 60 prosenttia mediaanista. Vuonna 2014 raja oli vajaat 1 200 euroa kuukaudessa. Ilman hallituksen toimia vanhusköyhyysaste olisi ollut vuonna 2019 15,6 ja nyt sen lasketaan siis nousevan hallituskauden aikana 18,65:een.
"Hyvin suuri osa leikkauksista kohdistuu vanhuksiin. Siellä on eläkkeensaajan asumistuen muutos ja monet indeksijäädytyksistä kohdistuvat vanhuksiin", Kärkkäinen selittää vanhusköyhyyden nousua.
Vastavalkea:
Hallitusohjelma ja perustuslaki – tippuiko perustuslaki pois prosessikaaviosta?
Hallitusohjelma ja perustuslaki – tippuiko perustuslaki pois prosessikaaviosta?
Vastavalkean toimituksen huomautus:
Alla oleva kirjoitus on julkaistu alun perin Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran ajankohtaispalstalla ja julkaistaan Vastavalkeassa kirjoittajien luvalla. Seuran tavoitteina on”koota yhteen valtiosääntöoikeuden tutkijoita ja muita harrastajia, edistää valtiosääntöoikeudellista tutkimusta ja kehittää valtiosääntöoikeutta lainsäädännössä ja käytännössä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, kansainvälisten ihmisoikeusasiakirjojen, kotimaisen perusoikeusjärjestelmän sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan hengessä”.
"Suomessa on viime vuosina pidetty poliittisen päätöksenteon ongelmana sitä, että ”muutosta johdetaan lakikirja kädessä”. Muun muassa viime vaalikaudella pääministerinä toiminut Jyrki Katainen (kok) kritisoi Helsingin Sanomissa 6.8.2013 sitä, että poliittisten ”johtopäätösten tekemistä yritetään korvata legalismilla”.
Runsaan viikon vanha uusi hallitus tuntuu ottaneen Kataisen neuvoista vaarin ”Ratkaisujen Suomi” -otsikolla alunperin kulkenutta hallitusohjelmaa tehdessään. Vaikka hallitusohjelma ei suoranaisesti ole perustuslain tai kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen paria kohtaa lukuun ottamatta, hallitusohjelman henki ja painotukset kertovat, ettei sen synnyttämiseen käytetyissä vatulointikoreissa, päätösiteroinneissa ja prosessikaavioissa ole juuri ollut tilaa sen paremmin perustuslaille kuin kv. ihmisoikeussopimuksille ja EU-oikeudelle."
Alla oleva kirjoitus on julkaistu alun perin Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran ajankohtaispalstalla ja julkaistaan Vastavalkeassa kirjoittajien luvalla. Seuran tavoitteina on”koota yhteen valtiosääntöoikeuden tutkijoita ja muita harrastajia, edistää valtiosääntöoikeudellista tutkimusta ja kehittää valtiosääntöoikeutta lainsäädännössä ja käytännössä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, kansainvälisten ihmisoikeusasiakirjojen, kotimaisen perusoikeusjärjestelmän sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan hengessä”.
"Suomessa on viime vuosina pidetty poliittisen päätöksenteon ongelmana sitä, että ”muutosta johdetaan lakikirja kädessä”. Muun muassa viime vaalikaudella pääministerinä toiminut Jyrki Katainen (kok) kritisoi Helsingin Sanomissa 6.8.2013 sitä, että poliittisten ”johtopäätösten tekemistä yritetään korvata legalismilla”.
Runsaan viikon vanha uusi hallitus tuntuu ottaneen Kataisen neuvoista vaarin ”Ratkaisujen Suomi” -otsikolla alunperin kulkenutta hallitusohjelmaa tehdessään. Vaikka hallitusohjelma ei suoranaisesti ole perustuslain tai kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen paria kohtaa lukuun ottamatta, hallitusohjelman henki ja painotukset kertovat, ettei sen synnyttämiseen käytetyissä vatulointikoreissa, päätösiteroinneissa ja prosessikaavioissa ole juuri ollut tilaa sen paremmin perustuslaille kuin kv. ihmisoikeussopimuksille ja EU-oikeudelle."
Otammeko jo käskyjäkin "liittovaltiolta" tai -kanslerilta?
Sinänsä koko budjettijippo on selkeä tilaustyö;
KOK tilasi tällaisen "uhkakuvan" Brysselistä jo kauan ennen vaaleja.
Ja Katainen Brysselissä järjestää juuri sellaiset paperit kuin Kokoomus tilaa.
Sinänsä koko budjettijippo on selkeä tilaustyö;
KOK tilasi tällaisen "uhkakuvan" Brysselistä jo kauan ennen vaaleja.
Ja Katainen Brysselissä järjestää juuri sellaiset paperit kuin Kokoomus tilaa.
YLE:
Sipilä: Hallitusohjelma riittää komissiolle, mutta nyt ei ole varaa lipsua
Sipilä: Hallitusohjelma riittää komissiolle, mutta nyt ei ole varaa lipsua
Pääministeri Juha Sipilä pitää hyvänä uutisena sitä, että Suomi on välttämässä EU:n liiallisen alijäämän menettelyn. Menettelyyn joutuminen olisi tietänyt Suomelle ulkopuolelta saneltua talouskuria.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tyytyväinen siihen, että Suomi on välttänyt EU-komission liiallisen alijäämän menettelyn, mutta ei intoudu ylisanoihin.
– Jos hallitusohjelmassa ja niiden säästöissä pysytään, niin silloin pysytään liiallisen alijäämämenettelyn ulkopuolella, mutta se edellyttää, että siitä ei lipsuta, Sipilä sanoo Yle Uutisille.
Sipilän mukaan komission lausunnon jälkeen ei voida vielä sanoa, että Suomi olisi voiton puolella, sillä toimeenpano on vielä tekemättä.
– Komissio seuraa Suomen toimeenpanoa, mutta nyt tiedetään, että tehty ohjelma riittää siihen, että vältämme menettelyn.
Hallitusohjelman säästöjen taso on Sipilän mukaan nyt oikea ja mikäli toimenpiteitä siirretään tai jotain ei pystytä tekemään, on löydettävä tilalle jotain muuta.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tyytyväinen siihen, että Suomi on välttänyt EU-komission liiallisen alijäämän menettelyn, mutta ei intoudu ylisanoihin.
– Jos hallitusohjelmassa ja niiden säästöissä pysytään, niin silloin pysytään liiallisen alijäämämenettelyn ulkopuolella, mutta se edellyttää, että siitä ei lipsuta, Sipilä sanoo Yle Uutisille.
Sipilän mukaan komission lausunnon jälkeen ei voida vielä sanoa, että Suomi olisi voiton puolella, sillä toimeenpano on vielä tekemättä.
– Komissio seuraa Suomen toimeenpanoa, mutta nyt tiedetään, että tehty ohjelma riittää siihen, että vältämme menettelyn.
Hallitusohjelman säästöjen taso on Sipilän mukaan nyt oikea ja mikäli toimenpiteitä siirretään tai jotain ei pystytä tekemään, on löydettävä tilalle jotain muuta.
HEIKKI
Patomäki
Hesarin aika on ohi
Tänään ehdin avaamaan päivän Hesarin vasta myöhään iltapäivällä. Kun lopulta avasin pääkirjoitussivun – joka yksipuolisessa asenteellisuudessaan ja suoranaisessa tietämättömyydessään ja vastuuttomuudessaan on ylittänyt itsensä kerta toisensa jälkeen – silmiini sattui ensimmäisenä Saska Saarikosken kirjoitus ”Kreikkalaiset pitävät itseään merkityksellisempinä kuin he ovatkaan”.
Hetkessä pitkään kytenyt päätökseni oli selvä. Tähän loppuu Hesarin tukeminen. Perun tilaukseni hetimiten, en enää anna lehdelle haastatteluja, enkä myöskään levitä tai kommentoi Hesarin juttuja enää somessa, blogeissa tai muualla.
Hesarilla on pitkään ollut melkein monopoli kansalliseen sanomalehtijulkisuuteen. Sillä on ollut monissa asioissa hyvin selkeä poliittinen agenda, mutta se on aina pitänyt huolen, että pieni vähemmistö sen jutuista suhteutuu kriittisesti tähän agendaan. Näin se voi ylläpitää kuvaa monipuolisuudesta ja puolueettomuudesta, silloinkin kun lehti on nimenomaisesti päättänyt edistää vaikkapa troikan talouskuria tai ajaa Suomea Natoon. Toisto ja volyymi ratkaisevat, eivät yksittäiset näkemykset.
Kuten huomenna ilmestyvässä laajassa ”Vasemmiston tulevaisuus” muistiossa ja siihen liittyvässä Kansan uutisten lyhemmässä ja populaarimmassa jutussa esitän, media nostaa esille ja kehystää poliittisia vaihtoehtoja ja luo kuvaa siitä, mikä on uskottavaa ja mikä ei. Se, mistä myös eduskuntavaaleissa puhuttiin ja vaiettiin, oli paljolti mediasta kiinni. Suuri osa suomalaisesta mediasta on sama kuin HS.
”Pitäisikö velkaantuminen lopettaa, vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin?” Ladatut kysymykset, ennakko-oletukset ja kehystämiset ratkaisevat kaiken. Hesari osallistui vaaleihin manipuloimalla mielipiteitä, antamalla tietyille äänille tilaa palstoillaan (samalla kun monet ehdokkaat olivat vaalikaranteenissa), ja julkaisemalla sopivasti muotoiltuja mielipidetiedusteluja juuri sopivina hetkinä. Pääkirjoitussivun mielipiteet painivat lisäksi vielä aivan omassa sarjassaan: ennakkoluulo toisensa perään.
Media ylipäänsä ja Hesari erityisesti on tukenut aktiivisesti myös VM:n virkamiesten valtaa uutisoimalla näyttävästi heidän raporttejaan ja poliittisia kannanottojaan, myös ja erityisesti juuri vaalien alla. Ei ole niin idioottimaista Björn Wahlroosin ideaa, etteikö sille uhrattaisi koko aukeamaa Hesarissa.
Pisimmälle mennyt ja ilmeisen onnistunut yritys muokata mielipiteitä tapahtui vain kolme päivää vaalien alla. Helsingin Sanomat julkaisi 16.4.2015 leikkaamista ja elvytystä koskevan gallupin tuloksen. Siinä oli tyypillisen ladattuun ja johdattelevaan tapaan näin muotoiltu kysymys:
”Suomen valtiolla on nyt velkaa noin 100 miljardia euroa eli lähes puolet suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mitä mieltä olet väitteestä ’Suomi voi ottaa vielä lisävelkaa elvyttämistä varten’?”
Talouspolitiikka ei suinkaan ole ainoa aihe, jossa yksipuolisuus on sumeilematonta. Mutta mitä oikein valitan, voi joku kysyä. Eikö sinua juuri haastateltu esimerkiksi laajassa jutussa ”Armeijan asema vahvistuu Suomessa – onko Puolustusvoimilla nyt ’piikki auki’?” (HS 4.6.2015)?
Hesarin itse-oikeutus toimii juuri näin. Usein tai ainakin silloin tällöin mukaan otetaan joku kriittinen ääni. Joskus sellainen saa puhua ihan yksinkin. Jos toisto, volyymi ja kehystäminen eivät riitä, voidaan tuo kriittinen ääni kuitenkin ”merkitä”, jotta kaikki varmasti osaavat suhtautua siihen riittävällä epäluulolla.
Tuossa yllämainitussa jutussa muiden asiantuntijoiden kohdalla mainittiin vain asiantuntijaorganisaatio, mutta Patomäen kohdalla oli mitä ilmeisimmin parempi mainita suluissa: ”vasemmistoliiton ehdokas kevään eduskuntavaaleissa”.
Patomäki
Hesarin aika on ohi
Tänään ehdin avaamaan päivän Hesarin vasta myöhään iltapäivällä. Kun lopulta avasin pääkirjoitussivun – joka yksipuolisessa asenteellisuudessaan ja suoranaisessa tietämättömyydessään ja vastuuttomuudessaan on ylittänyt itsensä kerta toisensa jälkeen – silmiini sattui ensimmäisenä Saska Saarikosken kirjoitus ”Kreikkalaiset pitävät itseään merkityksellisempinä kuin he ovatkaan”.
Hetkessä pitkään kytenyt päätökseni oli selvä. Tähän loppuu Hesarin tukeminen. Perun tilaukseni hetimiten, en enää anna lehdelle haastatteluja, enkä myöskään levitä tai kommentoi Hesarin juttuja enää somessa, blogeissa tai muualla.
Hesarilla on pitkään ollut melkein monopoli kansalliseen sanomalehtijulkisuuteen. Sillä on ollut monissa asioissa hyvin selkeä poliittinen agenda, mutta se on aina pitänyt huolen, että pieni vähemmistö sen jutuista suhteutuu kriittisesti tähän agendaan. Näin se voi ylläpitää kuvaa monipuolisuudesta ja puolueettomuudesta, silloinkin kun lehti on nimenomaisesti päättänyt edistää vaikkapa troikan talouskuria tai ajaa Suomea Natoon. Toisto ja volyymi ratkaisevat, eivät yksittäiset näkemykset.
Kuten huomenna ilmestyvässä laajassa ”Vasemmiston tulevaisuus” muistiossa ja siihen liittyvässä Kansan uutisten lyhemmässä ja populaarimmassa jutussa esitän, media nostaa esille ja kehystää poliittisia vaihtoehtoja ja luo kuvaa siitä, mikä on uskottavaa ja mikä ei. Se, mistä myös eduskuntavaaleissa puhuttiin ja vaiettiin, oli paljolti mediasta kiinni. Suuri osa suomalaisesta mediasta on sama kuin HS.
”Pitäisikö velkaantuminen lopettaa, vaikka se samalla tarkoittaisi leikkauksia palveluihin ja etuuksiin?” Ladatut kysymykset, ennakko-oletukset ja kehystämiset ratkaisevat kaiken. Hesari osallistui vaaleihin manipuloimalla mielipiteitä, antamalla tietyille äänille tilaa palstoillaan (samalla kun monet ehdokkaat olivat vaalikaranteenissa), ja julkaisemalla sopivasti muotoiltuja mielipidetiedusteluja juuri sopivina hetkinä. Pääkirjoitussivun mielipiteet painivat lisäksi vielä aivan omassa sarjassaan: ennakkoluulo toisensa perään.
Media ylipäänsä ja Hesari erityisesti on tukenut aktiivisesti myös VM:n virkamiesten valtaa uutisoimalla näyttävästi heidän raporttejaan ja poliittisia kannanottojaan, myös ja erityisesti juuri vaalien alla. Ei ole niin idioottimaista Björn Wahlroosin ideaa, etteikö sille uhrattaisi koko aukeamaa Hesarissa.
Pisimmälle mennyt ja ilmeisen onnistunut yritys muokata mielipiteitä tapahtui vain kolme päivää vaalien alla. Helsingin Sanomat julkaisi 16.4.2015 leikkaamista ja elvytystä koskevan gallupin tuloksen. Siinä oli tyypillisen ladattuun ja johdattelevaan tapaan näin muotoiltu kysymys:
”Suomen valtiolla on nyt velkaa noin 100 miljardia euroa eli lähes puolet suhteessa bruttokansantuotteeseen. Mitä mieltä olet väitteestä ’Suomi voi ottaa vielä lisävelkaa elvyttämistä varten’?”
Talouspolitiikka ei suinkaan ole ainoa aihe, jossa yksipuolisuus on sumeilematonta. Mutta mitä oikein valitan, voi joku kysyä. Eikö sinua juuri haastateltu esimerkiksi laajassa jutussa ”Armeijan asema vahvistuu Suomessa – onko Puolustusvoimilla nyt ’piikki auki’?” (HS 4.6.2015)?
Hesarin itse-oikeutus toimii juuri näin. Usein tai ainakin silloin tällöin mukaan otetaan joku kriittinen ääni. Joskus sellainen saa puhua ihan yksinkin. Jos toisto, volyymi ja kehystäminen eivät riitä, voidaan tuo kriittinen ääni kuitenkin ”merkitä”, jotta kaikki varmasti osaavat suhtautua siihen riittävällä epäluulolla.
Tuossa yllämainitussa jutussa muiden asiantuntijoiden kohdalla mainittiin vain asiantuntijaorganisaatio, mutta Patomäen kohdalla oli mitä ilmeisimmin parempi mainita suluissa: ”vasemmistoliiton ehdokas kevään eduskuntavaaleissa”.
Kaleva:
EU-komissio ei aseta Suomea tarkkailuluokalle - hallitusohjelma vakuutti
EU-komissio ei aseta Suomea tarkkailuluokalle - hallitusohjelma vakuutti
EU-komissio ei aseta Suomea liiallisen alijäämän menettelyyn. Komission uuden arvion mukaan Suomen julkisen talouden alijäämä olisi ensi vuonna alle kolme prosenttia bruttokansantuotteesta eli EU-sääntöjen rajoissa.
Komissio varoitti Suomea viime kuussa, sillä alijäämän katsottiin tuolloin ylittävän kolmen prosentin rajan useana vuotena peräkkäin. Komissio on arvioinut tilannetta uudelleen Suomen hallitusohjelman pohjalta.
– Hallitusohjelman toimenpiteiden valossa näyttää siltä, että alijäämä ensi vuonna olisi alle kolme prosenttia. Se riittää siihen, että komissio ei suosittele liiallisen alijäämän menettelyn avaamista Suomelle, sanoo EU-lähde STT:lle.
Liiallisen alijäämän menettely olisi tarkoittanut komission tiukempaa valvontaa ja viime kädessä sanktioita. Niitä ei ole määrätty vielä yhdellekään EU-maalle.
Komissio varoitti Suomea viime kuussa, sillä alijäämän katsottiin tuolloin ylittävän kolmen prosentin rajan useana vuotena peräkkäin. Komissio on arvioinut tilannetta uudelleen Suomen hallitusohjelman pohjalta.
– Hallitusohjelman toimenpiteiden valossa näyttää siltä, että alijäämä ensi vuonna olisi alle kolme prosenttia. Se riittää siihen, että komissio ei suosittele liiallisen alijäämän menettelyn avaamista Suomelle, sanoo EU-lähde STT:lle.
Liiallisen alijäämän menettely olisi tarkoittanut komission tiukempaa valvontaa ja viime kädessä sanktioita. Niitä ei ole määrätty vielä yhdellekään EU-maalle.
Kommentteja:
HELEVATA kirjoitti 11.6.2015 19:52: "Eikös aikoinaan kun kansaa valmisteltiin tähän eun:kurimukseen valehdeltiin päin naamaa roistot joista on osa vieläkin politiikassa sanoivat eu: EI tule mitenkään puuttumaan suomen sisäisiin asioihin no miten on käynyt saako täällä edes hengittää vapaasti uskon sillekkin vielä veron löytyvän." VIELÄ KERRAN kirjoitti11.6.2015 20:05: "Tämän viimeisen kerran kysyn, että voisikos nyt joku kommentoida ja virkistää muistejamme, että miksi se olikaan hyvä idea alistua ja ottaa vastaan komentoja vieraalta vallalta? Siis joku ihmeen elin joka ei toimi edes maassamme, niin antaa meille ohjeita ja arvostelee tekemisiämme?" |
Itsensä kanssa sopien
Hallituksen suunnitelmat ay-liikkeen kiristämiseksi ovat isoja asioita, mutta pienet taistelut käydään hyvin vähäisellä uutisoinnilla. Joskus nämä tapahtumat ovat melko uskomattomia, kuten vaikkapa tämä:
Mainosten jakelufirmalle ei kelvannut Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliiton TIKLI:n vuonna 2009 solmima yleissitova työehtosopimus mainos- ja ilmaisjakajien työehdoista. Jakelufirman johto päätti perustaa oman yhdistyksen edustamaan työntekijöitään. Yhdistyksen perustivat jakelufirman entiset työnjohtajat ja sitten ruvettiin käymään uusia työehtosopimusneuvotteluja firman johtajan perustaman työnantajayhdistyksen kanssa.
Työnantaja siis perusti ammattiyhdistyksen edustamaan omia työntekijöitään kysymättä työntekijöiltä mitään ja kävi työehtosopimusneuvottelut itsensä kanssa.
Kenellekään ei liene yllätys, että työehtosopimus syntyi nopeasti. Kun itsensä kanssa neuvottelee, niin saa molempia osapuolia tyydyttävän lopputuloksen. Tämän uuden sopimuksen käyttöönoton tuloksena mainosten jakajien tulot putosivat kolmanneksella. Heiltä ei tietenkään kysytty haluavatko he noudattaa uutta työehtosopimusta, koska työnantajan heidän ”etujaan” ajamaan perustama yhdistys oli sopimuksen hyväksynyt.
Jos tämä tuntuu kummalliselta, niin vielä kummallisempi oli käräjäoikeuden päätös.
Mainosten jakelufirmalle ei kelvannut Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n ja Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliiton TIKLI:n vuonna 2009 solmima yleissitova työehtosopimus mainos- ja ilmaisjakajien työehdoista. Jakelufirman johto päätti perustaa oman yhdistyksen edustamaan työntekijöitään. Yhdistyksen perustivat jakelufirman entiset työnjohtajat ja sitten ruvettiin käymään uusia työehtosopimusneuvotteluja firman johtajan perustaman työnantajayhdistyksen kanssa.
Työnantaja siis perusti ammattiyhdistyksen edustamaan omia työntekijöitään kysymättä työntekijöiltä mitään ja kävi työehtosopimusneuvottelut itsensä kanssa.
Kenellekään ei liene yllätys, että työehtosopimus syntyi nopeasti. Kun itsensä kanssa neuvottelee, niin saa molempia osapuolia tyydyttävän lopputuloksen. Tämän uuden sopimuksen käyttöönoton tuloksena mainosten jakajien tulot putosivat kolmanneksella. Heiltä ei tietenkään kysytty haluavatko he noudattaa uutta työehtosopimusta, koska työnantajan heidän ”etujaan” ajamaan perustama yhdistys oli sopimuksen hyväksynyt.
Jos tämä tuntuu kummalliselta, niin vielä kummallisempi oli käräjäoikeuden päätös.
HS:
Laura Räty olisi valmis ulkoistamaan terveysasemia
Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi palannut Räty: On ongelmallista, että kiireettömään hoitoon joutuu ehkä jonottamaan pitkään
Helsingin sosiaali- ja terveysasioiden apulaiskaupunginjohtajaksi palannut Laura Räty (kok) on valmis kokeilemaan terveysasemien ulkoistamista myös Helsingissä.
Helsingissä on tällä haavaa 25 terveysasemaa. Rädyn mielestä Helsinki voisi hyvin kokeilla mallia, jossa pari kaupungin asemaa annettaisiin yksityisen yrityksen pyöritettäväksi.
"Näen siinä paljon mahdollisuuksia, mutta ei se ole mikään tie autuuteen ja onneen", Räty sanoo.
Esimerkiksi Espoossa kaksi kaupungin terveysasemaa on annettu yksityisen pyöritettäväksi. Asemat ovat Espoontori ja Puolarmetsä. Ne ovat Mehiläisen hallussa.
Laura Räty olisi valmis ulkoistamaan terveysasemia
Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi palannut Räty: On ongelmallista, että kiireettömään hoitoon joutuu ehkä jonottamaan pitkään
Helsingin sosiaali- ja terveysasioiden apulaiskaupunginjohtajaksi palannut Laura Räty (kok) on valmis kokeilemaan terveysasemien ulkoistamista myös Helsingissä.
Helsingissä on tällä haavaa 25 terveysasemaa. Rädyn mielestä Helsinki voisi hyvin kokeilla mallia, jossa pari kaupungin asemaa annettaisiin yksityisen yrityksen pyöritettäväksi.
"Näen siinä paljon mahdollisuuksia, mutta ei se ole mikään tie autuuteen ja onneen", Räty sanoo.
Esimerkiksi Espoossa kaksi kaupungin terveysasemaa on annettu yksityisen pyöritettäväksi. Asemat ovat Espoontori ja Puolarmetsä. Ne ovat Mehiläisen hallussa.
Länsiväylä:
Espoo päättää ruokapalvelujensa yhtiöittämisestä – henkilöstö uhkaa joukkoirtisanoutumisella
Espoo päättää ruokapalvelujensa yhtiöittämisestä – henkilöstö uhkaa joukkoirtisanoutumisella
Espoon kaupunginhallituksen käsittelyyn maanantaina tulevassa esityksessä Espoo Cateringin yhtiöittämistä perustellaan muun muassa henkilöstökuluissa tulevilla 1,6 miljoonan euron säästöillä.
Työntekijät tyrmäävät säästöarviot täysin hatusta vedetyiksi.
– Laskelmat perustuvat siihen, että yhtiössä otettaisiin käyttöön PAMin työehtosopimus. Se merkitsisi sellaisia palkkojen leikkauksia, että seurauksena olisi joukkoirtisanoutumisia, JHL:n pääluottamusmies Kristiina Saloennustaa.
Hän muistuttaa, että Espoo Catering kärsii kroonisesta työvoimapulasta ja alan työpaikkoja on tarjolla pääkaupunkiseudulla.
– Yksikään kunnallinen catering-yhtiö ei tietääkseni ole ottanut käyttöön PAMin työehtosopimusta, Salo huomauttaa viitaten muun muassa Vantaan Vanttiin, Helsingin Palmiaan ja Husin Ravioliin.
Niissä on Salon mukaan käytössä joko KVTES tai kunnallisten palveluliikelaitosten käyttämä Avainta-työehtosopimus.
– Avaintassa palkkaehdot ovat käytännössä samat kuin meillä on nykyisin.
Salon mielestä kannattavuuslaskelmissa säästöjen pohjana olevaa PAMin työehtosopimusta ei kerta kaikkiaan voitaisi yhtiöitetyssä Cateringissa ottaa käyttöön.
– Tai tietysti voitaisiin, mutta silloin henkilöstö äänestää jaloillaan, Salo puuskahtaa.
Hän muistuttaa, että alan palkat ovat valmiiksi matalat.
– 3 000 euron palkanvähennys vuodessa olisi iso juttu.
Espoo Cateringin lähes 500 työntekijän joukossa onkin Salon mukaan syntynyt sellainen tunne, että yhtiöittämissuunnitelmalla halutaan nykyiselle, hyvää tulosta liikelaitokselle tahkonneelle henkilöstölle näyttää ovea.
Työntekijät tyrmäävät säästöarviot täysin hatusta vedetyiksi.
– Laskelmat perustuvat siihen, että yhtiössä otettaisiin käyttöön PAMin työehtosopimus. Se merkitsisi sellaisia palkkojen leikkauksia, että seurauksena olisi joukkoirtisanoutumisia, JHL:n pääluottamusmies Kristiina Saloennustaa.
Hän muistuttaa, että Espoo Catering kärsii kroonisesta työvoimapulasta ja alan työpaikkoja on tarjolla pääkaupunkiseudulla.
– Yksikään kunnallinen catering-yhtiö ei tietääkseni ole ottanut käyttöön PAMin työehtosopimusta, Salo huomauttaa viitaten muun muassa Vantaan Vanttiin, Helsingin Palmiaan ja Husin Ravioliin.
Niissä on Salon mukaan käytössä joko KVTES tai kunnallisten palveluliikelaitosten käyttämä Avainta-työehtosopimus.
– Avaintassa palkkaehdot ovat käytännössä samat kuin meillä on nykyisin.
Salon mielestä kannattavuuslaskelmissa säästöjen pohjana olevaa PAMin työehtosopimusta ei kerta kaikkiaan voitaisi yhtiöitetyssä Cateringissa ottaa käyttöön.
– Tai tietysti voitaisiin, mutta silloin henkilöstö äänestää jaloillaan, Salo puuskahtaa.
Hän muistuttaa, että alan palkat ovat valmiiksi matalat.
– 3 000 euron palkanvähennys vuodessa olisi iso juttu.
Espoo Cateringin lähes 500 työntekijän joukossa onkin Salon mukaan syntynyt sellainen tunne, että yhtiöittämissuunnitelmalla halutaan nykyiselle, hyvää tulosta liikelaitokselle tahkonneelle henkilöstölle näyttää ovea.
TS:
Eläkeyhtiöt lihoivat – eläkeläiset laihtuvat
Eläkeyhtiöt lihoivat – eläkeläiset laihtuvat
Toukokuun lopun vatulointi- , iterointi- ja ylioppilasuutisten varjoon jäi monelta huomaamatta ilmeisesti vain teksti-TV:n uutisissa ollut maininta eläkevakuutusyhtiöiden sijoitustuotoista. Niitä oli eläkeyhtiöstä riippuen kertynyt 4,5–7,5 prosentin vauhdilla. Keskimääräinen tuotto oli 6,5 prosenttia. Yhteensä noin 11,7 miljardia euroa.
Tämä ei sinällään ollut uutinen. Niillä on ollut parempiakin vuosia. Markkinavoimat eli pääasiassa osakemarkkinat tuottivat.
Yllätys oli eläkerahastojen nopea karttuminen. Maaliskuussa rahastojen arvo oli vielä 175 miljardia euroa, mutta parissa kuukaudessa arvo on kasvanut 184,2 miljardiin euroon. 10 miljardia kasvua siis.
Tällainen rahastojen arvo on Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennustelaskelmassa (2013) ennustettu joskus vuonna 2045. Rahastot lihovat siis nopeutettua vauhtia. Kuinka paljon niitä on tarkoitus kerätä ja keitä varten? Ne oli tarkoitettu alunperin suurten ikäluokkien eläkkeiden turvaamiseksi.
Tämä ei sinällään ollut uutinen. Niillä on ollut parempiakin vuosia. Markkinavoimat eli pääasiassa osakemarkkinat tuottivat.
Yllätys oli eläkerahastojen nopea karttuminen. Maaliskuussa rahastojen arvo oli vielä 175 miljardia euroa, mutta parissa kuukaudessa arvo on kasvanut 184,2 miljardiin euroon. 10 miljardia kasvua siis.
Tällainen rahastojen arvo on Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennustelaskelmassa (2013) ennustettu joskus vuonna 2045. Rahastot lihovat siis nopeutettua vauhtia. Kuinka paljon niitä on tarkoitus kerätä ja keitä varten? Ne oli tarkoitettu alunperin suurten ikäluokkien eläkkeiden turvaamiseksi.
Vanhuus ja Meri:
Vanhusten hoitaminen ei huvita hallitusta
by Meri Valkama |
”Tällä hetkellä sitä, mikä tilanne todellisuudessa on, ei tiedä kukaan.”
Näin totesi pari kuukautta sitten tekemässäni haastattelussa geriatri Laura Viikari. Oli huhtikuinen tiistai, eduskuntavaalit
oli käyty kaksi päivää aiemmin, ja olin juuri kysynyt Viikarilta, millaisia odotuksia ja toiveita hänellä on vanhuspalveluiden suhteen tulevalle hallitukselle.
”Toivon, että seuraava hallitus velvoittaisi kunnat selvittämään, kuinka moni vanhuksistamme todella olisi ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa”, Viikari sanoi, sillä tosiaan: sitä, mikä tilanne todellisuudessa on, ei tiedä kukaan.
Onko Juha Sipilän johtama, keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen muodostama hallitus vastaamassa Viikarin toiveeseen?
Näyttää siltä, että päin vastoin.
Varmistetaan vanhuspalvelulain toteutuminen kotihoitoa lisäten. Kehitetään eri asumismuotoja. Omaishoitajien jaksamista tuetaan. Lisätään yhteisöllisyyttä ja sukupolvien välistä yhteyttä.
Varmistetaan. Kehitetään. Tuetaan. Lisätään.
Hallitusohjelman vanhuspalveluja käsittelevän osuuden verbejä ei ole valittu vahingossa. Niiden tarkoitus on luoda turvallinen kuva – homma hanskassa, kaikki kulkee kohti parempaa. Mutta mitä konkreettisesti tarkoittaa esimerkiksi ”vanhuspalvelulain toteutumisen varmistaminen kotihoitoa lisäten”?
Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä kirjoittaa Talous & Yhteiskunta -lehdessä (1/2015) vanhuuden pitenemisestä:
Vanhusten hoitaminen ei huvita hallitusta
by Meri Valkama |
”Tällä hetkellä sitä, mikä tilanne todellisuudessa on, ei tiedä kukaan.”
Näin totesi pari kuukautta sitten tekemässäni haastattelussa geriatri Laura Viikari. Oli huhtikuinen tiistai, eduskuntavaalit
oli käyty kaksi päivää aiemmin, ja olin juuri kysynyt Viikarilta, millaisia odotuksia ja toiveita hänellä on vanhuspalveluiden suhteen tulevalle hallitukselle.
”Toivon, että seuraava hallitus velvoittaisi kunnat selvittämään, kuinka moni vanhuksistamme todella olisi ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa”, Viikari sanoi, sillä tosiaan: sitä, mikä tilanne todellisuudessa on, ei tiedä kukaan.
Onko Juha Sipilän johtama, keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen muodostama hallitus vastaamassa Viikarin toiveeseen?
Näyttää siltä, että päin vastoin.
Varmistetaan vanhuspalvelulain toteutuminen kotihoitoa lisäten. Kehitetään eri asumismuotoja. Omaishoitajien jaksamista tuetaan. Lisätään yhteisöllisyyttä ja sukupolvien välistä yhteyttä.
Varmistetaan. Kehitetään. Tuetaan. Lisätään.
Hallitusohjelman vanhuspalveluja käsittelevän osuuden verbejä ei ole valittu vahingossa. Niiden tarkoitus on luoda turvallinen kuva – homma hanskassa, kaikki kulkee kohti parempaa. Mutta mitä konkreettisesti tarkoittaa esimerkiksi ”vanhuspalvelulain toteutumisen varmistaminen kotihoitoa lisäten”?
Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä kirjoittaa Talous & Yhteiskunta -lehdessä (1/2015) vanhuuden pitenemisestä:
Uusi Suomi:
Huomasitko tätä hallitusohjelmassa? – ”Muut verolinjaukset kalpenevat rinnalla”
Huomasitko tätä hallitusohjelmassa? – ”Muut verolinjaukset kalpenevat rinnalla”
Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ottaa kolumnissaan esille hallitusohjelman suuren ”veroporkkanan”.
Julkisuudessa on laajasti ollut esillä hallitusohjelman lista ehdollisista sopeutustoimista, jotka toteutetaan, jos yhteiskuntasopimusta ei saada voimaan tai se ei tuota toivottua tulosta. Lehtinen huomauttaa, että hallitusohjelmassa on kepin lisäksi myös miljardin euron lisäkevennys vastineeksi myönteisistä työmarkkinaratkaisuista.
- Hallitus lupaa ehdollisesti tulla vastaan myönteisiä työmarkkinaratkaisuja mittavalla miljardin euron lisäkevennyksellä ansiotulojen veroihin. Nämä lisäkevennykset toteutettaisiin kaikissa tuloluokissa, pieni- ja keskituloisia painottaen. Kevennykset luvataan ulottaa myös eläketuloihin. Työmarkkinoille nyt tarjottu veroporkkana on merkittävä mahdollisuus parantaa nettoansioiden ostovoimaa jatkuvan palkkamaltin oloissa. Toivottavasti tämä veroporkkana myös käytetään vaalikauden aikana, Lehtinen kirjoittaa Veronmaksajien keskusliiton sivuilla ja Taloustaito-lehdessä julkaistussa kolumnissaan.
Lehtinen pitää porkkana- ja keppivaihtoehtoa kokoluokaltaan merkittävänä.
- Jos yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan, hallitus uhkaa sekä perua tarjoamansa miljardin euron veroporkkanan että kiristää kansalaisten veroja puolen miljardin edestä. Porkkana- ja keppivaihtoehdon ero verotuksessa on siis 1,5 miljardia euroa. Tämän rinnalla hallitusohjelman muut verolinjaukset kalpenevat näpertelysarjaan, Lehtinen kirjoittaa.
Julkisuudessa on laajasti ollut esillä hallitusohjelman lista ehdollisista sopeutustoimista, jotka toteutetaan, jos yhteiskuntasopimusta ei saada voimaan tai se ei tuota toivottua tulosta. Lehtinen huomauttaa, että hallitusohjelmassa on kepin lisäksi myös miljardin euron lisäkevennys vastineeksi myönteisistä työmarkkinaratkaisuista.
- Hallitus lupaa ehdollisesti tulla vastaan myönteisiä työmarkkinaratkaisuja mittavalla miljardin euron lisäkevennyksellä ansiotulojen veroihin. Nämä lisäkevennykset toteutettaisiin kaikissa tuloluokissa, pieni- ja keskituloisia painottaen. Kevennykset luvataan ulottaa myös eläketuloihin. Työmarkkinoille nyt tarjottu veroporkkana on merkittävä mahdollisuus parantaa nettoansioiden ostovoimaa jatkuvan palkkamaltin oloissa. Toivottavasti tämä veroporkkana myös käytetään vaalikauden aikana, Lehtinen kirjoittaa Veronmaksajien keskusliiton sivuilla ja Taloustaito-lehdessä julkaistussa kolumnissaan.
Lehtinen pitää porkkana- ja keppivaihtoehtoa kokoluokaltaan merkittävänä.
- Jos yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan, hallitus uhkaa sekä perua tarjoamansa miljardin euron veroporkkanan että kiristää kansalaisten veroja puolen miljardin edestä. Porkkana- ja keppivaihtoehdon ero verotuksessa on siis 1,5 miljardia euroa. Tämän rinnalla hallitusohjelman muut verolinjaukset kalpenevat näpertelysarjaan, Lehtinen kirjoittaa.
TS - mielipide:
Perussuomalaiset ei ole palkansaajan puolue
Perussuomalaiset ei ole palkansaajan puolue
TS kirjoitti 2.6.2015 Perussuomalaisten olevan työntekijäpuolue ilman sosialismia. Perussuomalaisten ennustettiin jutussa nousevan jo lähitulevaisuudessa merkittävään rooliin ammattiyhdistysliikkeessä ja vievän jalansijaa perinteisiltä ay-puolueilta Sdp:ltä ja Vasemmistoliitolta.
Rohkenen olla eri mieltä. Ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen päästyään on Perussuomalaiset paljastunut kivikovaksi oikeistopuolueeksi, joka on mukana polkemassa työntekijöiden oikeuksia ja romuttamassa suomalaista hyvinvointivaltiota samalla pönkittäen rikkainta eliittiä ja suuryritysten johtoa.
Perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen toimesta halutaan ay-liike ajaa pakolla nurkkaan ja nyt sanellaan ehdot, joilla Suomessa jatkossa tehdään töitä.
Yhteiskuntasopimuksella työntekijälle annetaan kaksi huonoa vaihtoehtoa: Joko kaikki tekevät 100 tuntia lisää töitä entisellä palkalla tai jos ei tähän suostuta, on leikkauslistalla lapsilisät, opinto- ja aikuiskoulutustuki, työeläkkeiden indeksit, työttömyysturva, vuorotteluvapaa, asuntolainojen korkovähennysoikeus. Tuloverotuksen inflaatiotarkistus jätetään tekemättä eli palkan ostovoimaa syödään pois. Eli jos et niele heikennyksiä työehtoihin, perusporvarihallitus kurittaa kansaa 1,5 miljardilla.
Rohkenen olla eri mieltä. Ensimmäistä kertaa hallitusvastuuseen päästyään on Perussuomalaiset paljastunut kivikovaksi oikeistopuolueeksi, joka on mukana polkemassa työntekijöiden oikeuksia ja romuttamassa suomalaista hyvinvointivaltiota samalla pönkittäen rikkainta eliittiä ja suuryritysten johtoa.
Perussuomalaisten, keskustan ja kokoomuksen toimesta halutaan ay-liike ajaa pakolla nurkkaan ja nyt sanellaan ehdot, joilla Suomessa jatkossa tehdään töitä.
Yhteiskuntasopimuksella työntekijälle annetaan kaksi huonoa vaihtoehtoa: Joko kaikki tekevät 100 tuntia lisää töitä entisellä palkalla tai jos ei tähän suostuta, on leikkauslistalla lapsilisät, opinto- ja aikuiskoulutustuki, työeläkkeiden indeksit, työttömyysturva, vuorotteluvapaa, asuntolainojen korkovähennysoikeus. Tuloverotuksen inflaatiotarkistus jätetään tekemättä eli palkan ostovoimaa syödään pois. Eli jos et niele heikennyksiä työehtoihin, perusporvarihallitus kurittaa kansaa 1,5 miljardilla.
Lue tämä kolmeen kertaan!
Verkkouutiset (kOK):
Liittovaltiopuheet kiihtyvät: Euroalueelle yhteinen velka, Suomen verot Brysselin päätettäviksi
Liittovaltiopuheet kiihtyvät: Euroalueelle yhteinen velka, Suomen verot Brysselin päätettäviksi
Saksan talousministeri ja sosiaalidemokraattinen varakansleri Sigmar Gabriel ja Ranskan talousministeri Emmanuel Macron ehdottivat kesäkuun alussa pitkälle menevää fiskaaliunionia rahaliiton jäsenmaiden kesken.
– Euroalueelle luotaisiin oma julkinen velka, eurobondit ja budjetin menotaloutta rahoitettaisiin sen lisäksi yhteisötason verotuloilla, jotka kerättäisiin muun uassa Tobinin nimeä kantavalla eurooppalaisella finanssiverolla, joka kohdistuisi rahoitusliiketoimiin. Euroopan vakausväline (EVM) muuntuisi Euroopan valuuttarahastoksi IMF:n tyyliin. Minimipalkat harmonisoitaisiin, samoin yritysverot, todetaan Eurothinktank -ryhmän blogikirjoituksessa.
Eurothinktankin mukaan kyse on kehityksestä, jolla epämääräisen suuri osa kansallisista veroista ja menoista olisi suoraan euroalueen viranomaisen päätettävissä.
– Suomalaisten veroista ja etuuksista päättäisivätkin jotkut tahot Brysselissä eivätkä valitut edustajamme Helsingissä.
– Talousministerien suunnitelma vahvistaisi yhteisvastuuta euromaiden julkisesta velasta. Tämä on vastoin rahaliiton perussopimusta, Maastricht-sopimusta. Rahaliiton perussopimusta olisi siten muutettava, jos Italian, Ranskan ja kriisimaiden ajamat eurobondit tulevat.
– Euroalueelle luotaisiin oma julkinen velka, eurobondit ja budjetin menotaloutta rahoitettaisiin sen lisäksi yhteisötason verotuloilla, jotka kerättäisiin muun uassa Tobinin nimeä kantavalla eurooppalaisella finanssiverolla, joka kohdistuisi rahoitusliiketoimiin. Euroopan vakausväline (EVM) muuntuisi Euroopan valuuttarahastoksi IMF:n tyyliin. Minimipalkat harmonisoitaisiin, samoin yritysverot, todetaan Eurothinktank -ryhmän blogikirjoituksessa.
Eurothinktankin mukaan kyse on kehityksestä, jolla epämääräisen suuri osa kansallisista veroista ja menoista olisi suoraan euroalueen viranomaisen päätettävissä.
– Suomalaisten veroista ja etuuksista päättäisivätkin jotkut tahot Brysselissä eivätkä valitut edustajamme Helsingissä.
– Talousministerien suunnitelma vahvistaisi yhteisvastuuta euromaiden julkisesta velasta. Tämä on vastoin rahaliiton perussopimusta, Maastricht-sopimusta. Rahaliiton perussopimusta olisi siten muutettava, jos Italian, Ranskan ja kriisimaiden ajamat eurobondit tulevat.
HS:
Sipilä tasa-arvo-selvitystä perääville professoreille:
Ensin tehdään uudistus, sitten arvioidaan vaikutukset
Sipilä tasa-arvo-selvitystä perääville professoreille:
Ensin tehdään uudistus, sitten arvioidaan vaikutukset
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) vastasi torstaina Brysselissä 85 suomalaisen professorin ja tutkimuspäällikön allekirjoittamaan vetoomukseen, jossa professorit vaativat hallitusta käynnistämään vaikuttavuusarvion hallitusohjelman vaikutuksista tasa-arvoon. HS:n uutinen aiheesta löytyy täältä.
Vaatimuksen allekirjoittaneiden professorien mielestä hallituksen leikkauksista laskun maksavat suurilta osin naiset.
"Tehdään nyt ensin se uudistus ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi. Sitten arvioidaan sen suunnitelman vaikuttavuutta totta kai", Sipilä vastasi Brysselissä HS:n kysymykseen siitä, aikooko hallitus tehdä tasa-arvovaikutuksista selvityksen.
Etukäteen selvitystä ei siis Sipilän mukaan ole tarvetta tehdä.
Vaatimuksen allekirjoittaneiden professorien mielestä hallituksen leikkauksista laskun maksavat suurilta osin naiset.
"Tehdään nyt ensin se uudistus ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi. Sitten arvioidaan sen suunnitelman vaikuttavuutta totta kai", Sipilä vastasi Brysselissä HS:n kysymykseen siitä, aikooko hallitus tehdä tasa-arvovaikutuksista selvityksen.
Etukäteen selvitystä ei siis Sipilän mukaan ole tarvetta tehdä.
Iltalehti:
Ministerien sidonnaisuudet julki - hurjin velka 0,8 miljoonaa!
Ministerien sidonnaisuudet julki - hurjin velka 0,8 miljoonaa!
Tuoreella liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerillä (kesk) on lähes 800 000 euroa velkaa.
Lastensairaalan puuhanaisena tunnetuksi tulleen Bernerin 793 000 euron velka koostuu 420 000 euron sijoitusasuntolainasta, 98 000 euron sijoitusasuntolainasta ja 275 000 loma-asuntolainasta.
Myös muilla Sipilän hallituksen ministereillä on mittavia velkoja.
Toiseksi eniten velkaa on elinkeinoministeri Olli Rehnillä (kesk), jonka velkamäärä onn 407 000 euroa.
Lastensairaalan puuhanaisena tunnetuksi tulleen Bernerin 793 000 euron velka koostuu 420 000 euron sijoitusasuntolainasta, 98 000 euron sijoitusasuntolainasta ja 275 000 loma-asuntolainasta.
Myös muilla Sipilän hallituksen ministereillä on mittavia velkoja.
Toiseksi eniten velkaa on elinkeinoministeri Olli Rehnillä (kesk), jonka velkamäärä onn 407 000 euroa.
Uusi Suomi:
”Naiset maksavat laskun” – Rankka vetoomus Juha Sipilälle, tässä koko kirje
”Naiset maksavat laskun” – Rankka vetoomus Juha Sipilälle, tässä koko kirje
Kymmenet suomalaisprofessorit ja tutkijat arvioivat hallituksen ohjelman johtavan Suomea ”paluuseen kohti perhemallia, jossa miehen rooli elättäjänä korostuu”.
– Tämä ei ole naisten, miesten eikä yhteiskunnan etu, tutkijat ja professorit kirjoittavat tasa-arvovetoomuksessa, josta kertoi ensinHelsingin Sanomat.
Turun yliopiston sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo on yksi vetoomuksen alullepanijoista. Hän kertoo Uudelle Suomelle, että hanke lähti liikkeelle hänen ja toisen tasa-arvopolitiikan tutkijan Anna Elomäen turhautumisesta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmaan.
– On ihan uskomatonta, että sukupuolten tasa-arvo voidaan täysin unohtaa hallitusohjelmassa, Ylöstalo sanoo.
– Tämä ei ole naisten, miesten eikä yhteiskunnan etu, tutkijat ja professorit kirjoittavat tasa-arvovetoomuksessa, josta kertoi ensinHelsingin Sanomat.
Turun yliopiston sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo on yksi vetoomuksen alullepanijoista. Hän kertoo Uudelle Suomelle, että hanke lähti liikkeelle hänen ja toisen tasa-arvopolitiikan tutkijan Anna Elomäen turhautumisesta pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmaan.
– On ihan uskomatonta, että sukupuolten tasa-arvo voidaan täysin unohtaa hallitusohjelmassa, Ylöstalo sanoo.
Olisikohan tähän joku syy?
YLE:
Murskaenemmistö ruotsalaisista vastustaa euron käyttöönottoa
Murskaenemmistö ruotsalaisista vastustaa euron käyttöönottoa
"Noin kolme neljästä ruotsalaisesta vastustaa euron käyttöönottoa Ruotsissa, sanomalehti Svenska Dagbladet kertoo. 74,9 prosenttia äänestäisi euroa vastaan, mikäli asiasta järjestettäisiin nyt kansanäänestys, Ruotsin Tilastokeskuksen SCB:n mielipidemittaus osoittaa.
15,3 prosenttia äänestäisi euron puolesta, ja 9,7 prosenttia on epävarmoja kannastaan."
- - - - - - -
"Mielipidemittaukseen haastateltiin 6 067 ruotsalaista."
15,3 prosenttia äänestäisi euron puolesta, ja 9,7 prosenttia on epävarmoja kannastaan."
- - - - - - -
"Mielipidemittaukseen haastateltiin 6 067 ruotsalaista."
Talentian uutiset:
Varhaiskasvatuksen leikkaukset saivat kadulle tuhansia: Talentia näkyvästi mukana
Varhaiskasvatuksen leikkaukset saivat kadulle tuhansia: Talentia näkyvästi mukana
Vain kaksi kättä -mielenilmaukset keräsivät 10.6. laajat joukot lapsia ja aikuisia ympäri Suomen vastustamaan yhdessä päivähoitoon suunniteltuja leikkauksia. Talentia oli esillä erityisesti Helsingissä Rautatientorilla järjestetyssä mielenilmaisussa, jossa oli arvion mukaan 3000-4000 ihmistä.
Hallituksen kaavailemat päivähoidon ryhmäkoon paisuttamiset, esikouluikäisten päivähoidon muuttaminen kerhomuotoiseksi ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus sai aikaan joukkoliikkeen, joka näkyi ja kuului.
Helsingissä marssi lähti liikkeelle Rautatientorilta, kiersi uuden eduskuntatalon ja palasi takaisin Rautatientorille. Mielenosoitus huipentui asiantuntijoiden, ja ammattijärjestöjen puheenvuoroihin.
− Emme hyväksy lasten tarhausta! Lapsi ei ole laumaeläin, vaan pieni lapsi, joka on kohdattava päivittäin yksilönä, sanoi Talentian hallituksen varapuheenjohtaja Anne Rytilahti omassa puheenvuorossaan.
Hallituksen kaavailemat päivähoidon ryhmäkoon paisuttamiset, esikouluikäisten päivähoidon muuttaminen kerhomuotoiseksi ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus sai aikaan joukkoliikkeen, joka näkyi ja kuului.
Helsingissä marssi lähti liikkeelle Rautatientorilta, kiersi uuden eduskuntatalon ja palasi takaisin Rautatientorille. Mielenosoitus huipentui asiantuntijoiden, ja ammattijärjestöjen puheenvuoroihin.
− Emme hyväksy lasten tarhausta! Lapsi ei ole laumaeläin, vaan pieni lapsi, joka on kohdattava päivittäin yksilönä, sanoi Talentian hallituksen varapuheenjohtaja Anne Rytilahti omassa puheenvuorossaan.
TS:
Omaishoitopalkkiot Kelan maksettavaksi
Omaishoitopalkkiot Kelan maksettavaksi
Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain pieni osa kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Laissa omaishoidon tuesta määritellään omaishoitajaksi henkilö, joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen läheisensä omaishoidosta kunnan kanssa. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2014 noin 43 000.
Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudestaan, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Huolenpitoa tarvitaan 24/7/365.
Siitä maksettava palkkio niille onnellisille, jotka tämän virallisen statuksen ovat onnistuneet saamaan, on vähimmäismääräisenä 1.1.2015 lukien 384,67 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 769,33 euroa kuukaudessa.
Omaishoitolain mukaan sitovaa hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.
Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudestaan, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Huolenpitoa tarvitaan 24/7/365.
Siitä maksettava palkkio niille onnellisille, jotka tämän virallisen statuksen ovat onnistuneet saamaan, on vähimmäismääräisenä 1.1.2015 lukien 384,67 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 769,33 euroa kuukaudessa.
Omaishoitolain mukaan sitovaa hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.
Arhi Kuittinen Finnsanity:
Stubb eurojuntan jalkavaimoksi - puolueiden sykliharhautus
Stubb eurojuntan jalkavaimoksi - puolueiden sykliharhautus
- - - - - - -
"Vanhanen aloitti tämä kierrätyspikarallin, jotta paljastumassa olevt korruptiokytkennät raukeisivat media-arvoltaan.
Stubb laitetaan kesken kiertoon kuten Katainen todistukseksi siitä kuinka eliitti palkitsee uskolliset sylikoirat syklissä ja kokoomuksen sisällä tapahtuu uutta uranousua. Nukella ei ole väliä näytelmässä kunhan kansa uskoo uudistumisen mahdollisuuteen. Virallisuuteen. Kirkon ja joulupukin siunaamana.
Uudistumisen harhan luomiseksi. Kokoomus teki taktisen virheen kun jatkoi Stubbin keulakuvan nostamista Sipilän ja Soinin voimin, Stubbin aggressiivisuus ja porvarin perinteinen viha alamaisia kohtaan kuohahti monta kertaa vaalien aikana.
II
PS ja vasemmistoliitto ovat tiukasti kiinnittyneet johtajakulttiin, perheharhaan, Soinin kannatus on aivan älytöntä uskonnollista palvontaa, uskomatonta isäkulttia, joka torjuu maltiilisten lapsiseuraajiensa arvoja noin vain lupaukset unohtaen. Luodaan eetos ja retoriikka, joka kulkee ilman moraalia ja vastuuta. Lupauksen henki ilman johdonmukaista ideologiaa.
Uskomattomia kuvioita.
Ehkä harhautus ja hämmentäminen onkin puolueiden salaisten kabinettien ainoa tarkoitus, sopivan hämmentämisen arviointia aina sietokyvyn raja-arvoille saakka jotta..."
"Vanhanen aloitti tämä kierrätyspikarallin, jotta paljastumassa olevt korruptiokytkennät raukeisivat media-arvoltaan.
Stubb laitetaan kesken kiertoon kuten Katainen todistukseksi siitä kuinka eliitti palkitsee uskolliset sylikoirat syklissä ja kokoomuksen sisällä tapahtuu uutta uranousua. Nukella ei ole väliä näytelmässä kunhan kansa uskoo uudistumisen mahdollisuuteen. Virallisuuteen. Kirkon ja joulupukin siunaamana.
Uudistumisen harhan luomiseksi. Kokoomus teki taktisen virheen kun jatkoi Stubbin keulakuvan nostamista Sipilän ja Soinin voimin, Stubbin aggressiivisuus ja porvarin perinteinen viha alamaisia kohtaan kuohahti monta kertaa vaalien aikana.
II
PS ja vasemmistoliitto ovat tiukasti kiinnittyneet johtajakulttiin, perheharhaan, Soinin kannatus on aivan älytöntä uskonnollista palvontaa, uskomatonta isäkulttia, joka torjuu maltiilisten lapsiseuraajiensa arvoja noin vain lupaukset unohtaen. Luodaan eetos ja retoriikka, joka kulkee ilman moraalia ja vastuuta. Lupauksen henki ilman johdonmukaista ideologiaa.
Uskomattomia kuvioita.
Ehkä harhautus ja hämmentäminen onkin puolueiden salaisten kabinettien ainoa tarkoitus, sopivan hämmentämisen arviointia aina sietokyvyn raja-arvoille saakka jotta..."
Iltasanomat:
Kela korjasi laskuvirheensä: Heiltä voi lähteäkin 200 €/kk – näille paikkakunnille osuu kipeimmin
Kela korjasi laskuvirheensä: Heiltä voi lähteäkin 200 €/kk – näille paikkakunnille osuu kipeimmin
Hallitus on suunnitellut eläkkeensaajien asumistuesta luopumista. Se tarkoittaisi osalle eläkeläisistä merkittävää leikkausta kuukausituloihin, Kela laskee.
Uusi Suomi uutisoi alkuviikosta, että eläkeläisten asumistuen leikkaus voi viedä yksittäiseltä eläkeläiseltä yli 300 euroa kuukaudessa. Kela vahvisti laskelman eilen myös IS:lle, mutta kiirehti myöhemmin korjaamaan, etteivät kenenkään tulot putoa aivan näin paljon.
Hallituksen leikkuri voi joka tapauksessa laskea pienituloisen eläkeläisen kuukausituloja jopa 100–200 euroa kuukaudessa, Kela laskee. Näin käy 47 000 suomalaiselle, jos hallitus toteuttaa suunnitelmansa sopeuttaa eläkkeensaajien asumistuki osaksi yleistä asumistukea. Kelan tiedossa on myös muutama eläkeläinen, joiden tulot voivat laskea leikkauksen myötä 200–300 euroa.
Uusi Suomi uutisoi alkuviikosta, että eläkeläisten asumistuen leikkaus voi viedä yksittäiseltä eläkeläiseltä yli 300 euroa kuukaudessa. Kela vahvisti laskelman eilen myös IS:lle, mutta kiirehti myöhemmin korjaamaan, etteivät kenenkään tulot putoa aivan näin paljon.
Hallituksen leikkuri voi joka tapauksessa laskea pienituloisen eläkeläisen kuukausituloja jopa 100–200 euroa kuukaudessa, Kela laskee. Näin käy 47 000 suomalaiselle, jos hallitus toteuttaa suunnitelmansa sopeuttaa eläkkeensaajien asumistuki osaksi yleistä asumistukea. Kelan tiedossa on myös muutama eläkeläinen, joiden tulot voivat laskea leikkauksen myötä 200–300 euroa.
Uusi Suomi:
Kela vahvistaa: Hallituksen leikkuri vie jopa 300 €/kk
Kela vahvistaa: Hallituksen leikkuri vie jopa 300 €/kk
Eläkeläisten asumistuen leikkaus voi viedä yksittäiseltä pienituloiselta eläkeläiseltä jopa 300 euroa kuukausituloa, kertoi Kelassa paikan päällä kyselemässä käynyt eläkeläinen Uudelle Suomelle. Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston laskelmat vahvistavat asian.
– Kyllä näin on, tietyissä tapauksissa. Yleensä silloin on suurehko vuokra, mutta hyvin pienet tulot, sanoo hallitusohjelman kirjauksen vaikutuksia lakivalmistelua varten laskenut Kelan aktuaariryhmän päämatemaatikko Teemu Hänninen Uudelle Suomelle.
Tällainen tuensaaja kuuluu siis ryhmään, jolle hallituksen päätös lakkauttaa eläkkeensaajien erillinen asumistuki ja siirtää eläkeläiset yleisen asumistuen piiriin on kaikkein haitallisin. Teemu Hännisen mukaan Kelan laskelmat osoittivat vajaan 50 henkilön menettävän yli 300 euroa kuukausitukea muutoksen vuoksi ja muutaman sadan henkilön menettävän 200–300 euroa.
– Kyllä näin on, tietyissä tapauksissa. Yleensä silloin on suurehko vuokra, mutta hyvin pienet tulot, sanoo hallitusohjelman kirjauksen vaikutuksia lakivalmistelua varten laskenut Kelan aktuaariryhmän päämatemaatikko Teemu Hänninen Uudelle Suomelle.
Tällainen tuensaaja kuuluu siis ryhmään, jolle hallituksen päätös lakkauttaa eläkkeensaajien erillinen asumistuki ja siirtää eläkeläiset yleisen asumistuen piiriin on kaikkein haitallisin. Teemu Hännisen mukaan Kelan laskelmat osoittivat vajaan 50 henkilön menettävän yli 300 euroa kuukausitukea muutoksen vuoksi ja muutaman sadan henkilön menettävän 200–300 euroa.
Ilkka:
Kirjastopalvelujen heikentäminen olisi lyhytnäköistä säästämistä
Kirjastopalvelujen heikentäminen olisi lyhytnäköistä säästämistä
Väljäksi kirjoitetulla hallitusohjelmalla tavoitellaan muun muassa kuntien toimintavapauden edistämistä. Toimintavapauden lisääntymisen kääntöpuolena pelätään kansalaisten eriarvoisuuden lisääntyvän.
Huolena on, että vain puitelailla ohjailtavat palvelut jäävät säästösyistä hoitamatta ja kehittämättä. Kuntien vaihteleva taloustilanne yhdistettynä toimintavapauteen on saanut kirjastoväen ensimmäisten joukossa hätäilemään, miten käy yhden maailman parhaimmista kirjastolaitoksista.
Ollaanko nyt romuttamassa kansansivistyksen vahvaa tukijalkaa, jota on lailla suojeltu ja kehitetty vuodesta 1928 lähtien?
Suomen Kirjastoseura ehätti kesäkuun alussa kirjelmöimään opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosella kirjastolain valmistelun jatkamisen puolesta. Kirjastoseura toivoo kirjastolakia turvaamaan laadultaan tasa-arvoiset kirjastopalvelut koko maahan.
Kirjastojen merkitystä ei ole asetettu Suomessa koskaan kyseenalaiseksi. Mahdollisuus maksuttomiin kirjasto- ja tietopalveluihin on koettu kaikkien kansalaisten perusoikeudeksi. Jos kirjasto on ollut liian etäällä käyttäjistä, on kirjastoauto tuonut sivistyspalvelut lähietäisyydelle.
Suunnitelmat kirjastolain korvaamisesta puitelailla ovat havahduttaneet suomalaiset siihen, että sivistys- ja demokratiakasvatus eivät synny tyhjässä eikä tyhjästä.
Huolena on, että vain puitelailla ohjailtavat palvelut jäävät säästösyistä hoitamatta ja kehittämättä. Kuntien vaihteleva taloustilanne yhdistettynä toimintavapauteen on saanut kirjastoväen ensimmäisten joukossa hätäilemään, miten käy yhden maailman parhaimmista kirjastolaitoksista.
Ollaanko nyt romuttamassa kansansivistyksen vahvaa tukijalkaa, jota on lailla suojeltu ja kehitetty vuodesta 1928 lähtien?
Suomen Kirjastoseura ehätti kesäkuun alussa kirjelmöimään opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosella kirjastolain valmistelun jatkamisen puolesta. Kirjastoseura toivoo kirjastolakia turvaamaan laadultaan tasa-arvoiset kirjastopalvelut koko maahan.
Kirjastojen merkitystä ei ole asetettu Suomessa koskaan kyseenalaiseksi. Mahdollisuus maksuttomiin kirjasto- ja tietopalveluihin on koettu kaikkien kansalaisten perusoikeudeksi. Jos kirjasto on ollut liian etäällä käyttäjistä, on kirjastoauto tuonut sivistyspalvelut lähietäisyydelle.
Suunnitelmat kirjastolain korvaamisesta puitelailla ovat havahduttaneet suomalaiset siihen, että sivistys- ja demokratiakasvatus eivät synny tyhjässä eikä tyhjästä.
Michael Perukangas
Perussuomalaiset on kesytetty
Perussuomalaiset on kesytetty
Perussuomalainen puolue on kasvanut ja se elää tyytymättömyydestä, etenkin tyytymättömyydestä vallanpitäjiin, eli hallitukseen. Nyt kun ovat hetimiltään huomanneet olevansa nyt osa tätä joukkoa, jota pitäisi kritisoida, ovatkin he perustaneet hallituksen sisäisen, performatiivisen opposition. Tätä oppositiota toimitetaan näön vuoksi, showksi omille kannattajille. Uhrilampaiksi tähän toimitukseen on heitetty työministeri Lindström ja peruspalveluministeri Mäntylä.
Suurin uhrilammas kaikista on kuitenkin ulkoministeri Timo Soini, jonka EU-puhe varmaan saa kahvit väärään kurkkuun monilla hänen kannattajillaan. Vielä huhtikuussa plokissaan ilmastonmuutokselle ilkkunut Soini puolustaa nyt tasa-arvoa niin feministisin sanankääntein, että moni punavihreä feministikin saisi olla niistä ylpeä; samaten Soinin tarmokkuus ympäristön puolustajana voi kylvää epäilyksen siemenen monissa niissä kannattajissaan, joille Soinin makkara ja lada -puheilla voi olla symboliarvoa.
Suurin uhrilammas kaikista on kuitenkin ulkoministeri Timo Soini, jonka EU-puhe varmaan saa kahvit väärään kurkkuun monilla hänen kannattajillaan. Vielä huhtikuussa plokissaan ilmastonmuutokselle ilkkunut Soini puolustaa nyt tasa-arvoa niin feministisin sanankääntein, että moni punavihreä feministikin saisi olla niistä ylpeä; samaten Soinin tarmokkuus ympäristön puolustajana voi kylvää epäilyksen siemenen monissa niissä kannattajissaan, joille Soinin makkara ja lada -puheilla voi olla symboliarvoa.
HS:
Kymmenet professorit arvostelevat rajusti hallitusta: Naiset maksavat säästöt
Kymmenet professorit arvostelevat rajusti hallitusta: Naiset maksavat säästöt
85 professoria ja tutkimusjohtajaa arvostelee hallitusta siitä, että sen ohjelmasta puuttuu tasa-arvonäkökulma
Kaikkiaan 85 suomalaista professoria, yliopistonrehtoria ja tutkimuspäällikkö arvostelee kovin sanoin pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaa siitä, että ohjelmasta puuttuu täysin tasa-arvonäkökulma. Hallituksen leikkauksista laskun maksavat naiset, professorit sanovat yhteisessä vaatimuksessaan.
"Naiset ja naisvaltaiset alat maksavat kohtuuttoman taloudellisen ja inhimillisen laskun sopeuttamistoimista", professorit kirjoittavat.
Vaatimuksen allekirjoittaneiden professorien mielestä on hyvin huolestuttavaa, ettei tasa-arvo ole uudelle hallitukselle minkäänlainen arvo tai tavoite.
"Hallitusohjelma on tärkeimpiä poliittisia asiakirjoja, mutta siinä ei ole esitetty mitään sukupuolivaikutuksen arvion tapaistakaan analyysia", sanoo yksi allekirjoittajista, Turun yliopiston oikeusvertailun ja yleisen oikeustieteen professori Kevät Nousiainen.
Kaikkiaan 85 suomalaista professoria, yliopistonrehtoria ja tutkimuspäällikkö arvostelee kovin sanoin pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaa siitä, että ohjelmasta puuttuu täysin tasa-arvonäkökulma. Hallituksen leikkauksista laskun maksavat naiset, professorit sanovat yhteisessä vaatimuksessaan.
"Naiset ja naisvaltaiset alat maksavat kohtuuttoman taloudellisen ja inhimillisen laskun sopeuttamistoimista", professorit kirjoittavat.
Vaatimuksen allekirjoittaneiden professorien mielestä on hyvin huolestuttavaa, ettei tasa-arvo ole uudelle hallitukselle minkäänlainen arvo tai tavoite.
"Hallitusohjelma on tärkeimpiä poliittisia asiakirjoja, mutta siinä ei ole esitetty mitään sukupuolivaikutuksen arvion tapaistakaan analyysia", sanoo yksi allekirjoittajista, Turun yliopiston oikeusvertailun ja yleisen oikeustieteen professori Kevät Nousiainen.