Valitut artikkelit kuvastavat kyseisen päivän uutisia, artikkeleita, blogeja, videoita jne., joita on käsitelty eri SSS-vastaisten-mielenosoitusryhmien Facebook-sivuilla.
12.6. 2015
Laitan tähän kuvauksen tyypillisestä hyvästä postauksesta, joka vuorostaan poikii hyviä linkkejä. Laitan myös tähän parhaat linkit, jotka pysyvät alkuperäisen postauksen aiheessa.
Ikävä kyllä Facebookista puuttuu nappi "Tallenna koko ketju", joten koetan tässä kuvakaappauksin selittää tämän pitkän ketjun eri käänteitä.
Ikävä kyllä Facebookista puuttuu nappi "Tallenna koko ketju", joten koetan tässä kuvakaappauksin selittää tämän pitkän ketjun eri käänteitä.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
Ensimmäinen linkki, joka tuli vastaan:
Iltasanomat: Puppua, puheenjohtaja Sipilä "Pääministeriehdokas Juha Sipilä lausui lauantain Helsingin Sanomissa, että ”veroaste on Suomessa ennätyskorkea verrattuna muihin Euroopan maihin”.
Sipilä ei ole ainoa poliitikko ja mielipidevaikuttaja, joka uskoo kuulopuheisiin ja laukoo paikkansapitämättömyyksiä ottamatta itse selvää asioista. Voi tietysti olla, että Sipilä tietää puhuvansa palturia, mutta ei sekään ole mikään suositus pääministerin tehtäviin." - - - - - - - - - "Eri maiden numerot on kuitenkin laskettu eri tavalla. Toisin kuin muissa maissa, Suomen veroasteeseen on laskettu mukaan työeläkemaksut. Lisäksi Suomen numeroissa on mukana miljardimäärin julkisen sektorin itselleen maksamia veroja ja maksuja." - - - - - - - - - "Suomea kireämmän verotuksen maita ovat hyvinvoivat läntiset ja pohjoiset jäsenvaltiot. Kevyemmän verotuksen maita on Itä- ja Etelä-Euroopassa. " |
Työeläkemaksut eivät ole veroja. Ne ovat työntekijöiden itselleen eläkkeiksi maksamia rahoja, jotka nauttivat perustuslain turvaamaa omaisuuden suojaa.
Jos työeläkemaksut tulkitaan veroiksi, niin kuin veroasteen kauhistelijat tekevät, pitää 170 miljardin euron työeläkevarat vastaavasti tulkita julkisiksi varoiksi.
Siinä tapauksessa julkinen sektori ei ole lainkaan velkaantunut. Päinvastoin, sillä on valtavasti enemmän rahaa ja arvopapereita kuin velkoja. Kaiken lisäksi varallisuuden arvo on kasvanut viime vuosina enemmän kuin velka.
Jos työeläkemaksut tulkitaan veroiksi, niin kuin veroasteen kauhistelijat tekevät, pitää 170 miljardin euron työeläkevarat vastaavasti tulkita julkisiksi varoiksi.
Siinä tapauksessa julkinen sektori ei ole lainkaan velkaantunut. Päinvastoin, sillä on valtavasti enemmän rahaa ja arvopapereita kuin velkoja. Kaiken lisäksi varallisuuden arvo on kasvanut viime vuosina enemmän kuin velka.
Lue koko juttu klikkaamalla ylläolevaa kuvaa!
Johon tuli mm. tämä kommentti:
Seuraava mielenkiintoinen linkki tässä Katja Sonkamuotkan ketjussa:
US Puheenvuorot
Esko Seppänen: Verotiedoissa harhaisuutta Veroluettelot kansalaistemme vuoden 2013 tuloista ja maksuun pannuista alhaisista pääomatulojen (osingot, myyntivoitot, vuokrat) veroista ja niihin nähden korkeista ansiotulojen (palkat ja eläkkeet) veroista tulivat julkisiksi tänä aamuna (3.11.2014).
|
Mitään merkittäviä muutoksia niissä ei ole siihen nähden, mitä olen kirjoittanut suurituloisimmista kanssaihmisistämme tänä syksynä ilmestyneessä kirjassani ”Suomen rikkaat, kuka kukin on”. Ne ranskalaisen Thomas Pikettyn omaan bestseller-kirjaansa kirjaamat tiedot kapitalististen maiden tulonjaosta pitävät edelleen paikkansa, joiden mukaan palkkatyöllä ei voi rikastua. Tuloerot kasvavat samaan tapaan kuin ne ovat pahimmillaan kasvaneet pääoman omistajien ja heidän perilistensä hyväksi viimeisten sadan vuoden aikana.
Omasta puolestani olen lisännyt Suomen tuloerojen kasvun syyksi Ahon porvarihallituksen tekemän ja vuonna 1993 voimaan tulleen verouudistuksen, jossa erotettiin toisistaan ansiotulot ja pääomatulot ja jossa pääomatuloille annettiin suuria veroetuoikeuksia.
Tässä yhteydessä nostan esille sen median tekemän systemaattisen virheen, joka liittyy Tuomo Pietiläisen tämän aamun listaan Suomen suurimmista veronmaksajista. Siinä verot on kirjattu oikein, mutta tulot eivät. Tuomo kirjaa näkyville – esittämättä minkäänlaista varoitusta niihin liittyvästä harhasta – vain suurituloisten veronalaiset eli siis verotetut tulot. Niiden lisäksi pääomatulojen saajilla, joita kaikki Suomen suurituloisimmat ovat, on hulppeat verovapaat ja siis verotuksen ulkopuoliset tulot. Kun minä olen kirjassa ”Suomen rikkaat” pyrkinyt selvittämään myös nämä verottamatta jätetyt tulot, minun koko verouudistuksen jälkeiseltä ajalta vuosilta 1993 – 2012 laatimani listat poikkeavat Tuomon vuosien 1999 – 2012 listasta – ja ovat sitä oikeampia tulotietojen osalta...
Omasta puolestani olen lisännyt Suomen tuloerojen kasvun syyksi Ahon porvarihallituksen tekemän ja vuonna 1993 voimaan tulleen verouudistuksen, jossa erotettiin toisistaan ansiotulot ja pääomatulot ja jossa pääomatuloille annettiin suuria veroetuoikeuksia.
Tässä yhteydessä nostan esille sen median tekemän systemaattisen virheen, joka liittyy Tuomo Pietiläisen tämän aamun listaan Suomen suurimmista veronmaksajista. Siinä verot on kirjattu oikein, mutta tulot eivät. Tuomo kirjaa näkyville – esittämättä minkäänlaista varoitusta niihin liittyvästä harhasta – vain suurituloisten veronalaiset eli siis verotetut tulot. Niiden lisäksi pääomatulojen saajilla, joita kaikki Suomen suurituloisimmat ovat, on hulppeat verovapaat ja siis verotuksen ulkopuoliset tulot. Kun minä olen kirjassa ”Suomen rikkaat” pyrkinyt selvittämään myös nämä verottamatta jätetyt tulot, minun koko verouudistuksen jälkeiseltä ajalta vuosilta 1993 – 2012 laatimani listat poikkeavat Tuomon vuosien 1999 – 2012 listasta – ja ovat sitä oikeampia tulotietojen osalta...
Keskustelu jatkuu...
|
Helsingin Sanomat:
|
Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
|
Katja Sonkamuotka kirjoitti: "Sitten kuulen usein tämän, eli syyllistetään duunareita korkeista palkoista/ työvoimakustannuksista, joita pitää konstilla jos toisella saada alas että yritykset menestyvät ja voivat keskittyä siihen niille niin sydäntä lähellä olevaan työpaikkojen luontiin, Tässä muutama eriävä mielipide..."
Tilastokeskuksen Talous ja ympäristötilasto -yksikön kehittämispäällikköIlkka Lehtinen näpäyttää tuoreella blogikirjoituksellaan Björn Wahlroosia ja muita talousasiantuntijoita, joiden mielestä Suomen kilpailukyky on menetetty kasvaneiden työvoimakustannusten vuoksi.
"Suomen työvoimakustannukset ovat todella nousseet viime vuosina selvästi nopeammin kuin kilpailijamaissa. Se näkyy Eurostatin tietoihin perustuvasta taulukosta. Mutta näkyy siitä myös, että työvoimakustannusten taso ei ole meillä kuitenkaan kilpailijamaita korkeampi", Lehtinen kirjoittaa Tilastokeskuksen julkaiseman Tieto&trendit-lehden yhteisblogissa. Lehtinen huomauttaa, ettei palkkoja mitata prosenteissa vaan euroissa. Euromääräisesti Suomen työvoimakustannukset ovat euroalueen keskiarvoa korkeammat, mutta selvästi alhaisemmat kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa. |
- - - - - - - - - -
"Teenlehdet olivat mennä väärään kurkkuun, kun luin Ulkopolitiikka -lehden artikkelia Suomen kilpailukyvyn tulevaisuudesta. Kilpailukyvyn puutteelle onkin kokonaan toiset syyt, kuin ne, joiden perusteella työmarkkinoilla sopimus tehtiin. Niin, asiahan ei ole kokonaan uusi. Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta kirjoitti asiasta jo vajaa vuosi sitten akateemisessa talousblogissaan (esimerkiksi 22.10.2012 Kilpailukyvytön Suomi? ja 21.1.2013 Palkat alas, palkkajoustoja lisää?). Haaparannan pointtina on, että yrityksemme vievät vääränalaisia tuotteita ja palveluja – savupiipputeollisuuden aika on ohi. Yritysten tulee kehittää tuotevalikoimaansa, koska raaka työ on edullisempaa tehdä muualla. Suomen kilpailukyvyn tulee perustua innovaatioihin ja osaamisen eli arvonlisään, ei bulkkitavaraan. Kilpailukyky on siis menetetty, ei työvoimakustannusten käsistä karkaamisen, vaan yrityksissä tehtyjen huonojen valintojen, siis huonon yritysjohtamisen takia. Kovaa tekstiä maan johtavana johtajakouluna itseään pitävän yliopiston kansantaloustieteen professorilta, eikö? |
Ote yllä olevasta linkistä - Yrittäjät:
"EU-jäsenmaissa työvoimakustannukset vaihtelevat Bulgarian 3,80 euron ja Tanskan 40,30 euron välillä. Suomi on sijalla seitsemän. Tanskan lisäksi työvoimakustannukset ovat Suomea korkeammalla Belgiassa, Ruotsissa, Luxemburgissa, Ranskassa ja Hollannissa."
"EU-jäsenmaissa työvoimakustannukset vaihtelevat Bulgarian 3,80 euron ja Tanskan 40,30 euron välillä. Suomi on sijalla seitsemän. Tanskan lisäksi työvoimakustannukset ovat Suomea korkeammalla Belgiassa, Ruotsissa, Luxemburgissa, Ranskassa ja Hollannissa."
Seuraavaksi linkiksi tuli:
Välillä keskustelu kävi Zeigeist-jutuissa, ministereiden taloudellisissa sidonnaisuuksissa, Youtuben kautta stand up-komiikassa ja Suomen pankin jutuissa ja tietenkin aprikoitiin Nokian nykytilaa.
Kunnes taas palattiin pääaiheeseen:
Kunnes taas palattiin pääaiheeseen:
Kaleva:
Professori moittii suomalaista yritysjohtoa: "Kyvyttömyys myydä tuotteita on hämmästyttävä”
Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta katsoo Suomen rakenteellisen kilpailukykyongelman johtuvan yritysjohdon heikosta liiketoimintaosaamisesta.
Kilpailukyvyn ongelmat eivät Haaparannan mukaan siten johdu liiallisista palkankorotuksista.
Artikkelissaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta-lehdessä Haaparanta arvioi, että viennissä on rakenteellisia ongelmia, joilla ei ole tekemistä kilpailukykyindikaattoreiden kanssa muuta kuin välillisesti.
Haaparannan mukaan suomalaiset yritykset eivät osaa markkinoida tuotteitaan, vaikka Suomen vientituotanto on laadultaan maailman toiseksi korkeinta Sveitsin jälkeen.
”Tämänkin valossa suomalaisten yritysten kyvyttömyys myydä tuotteitaan on hämmästyttävä”, hän toteaa.
Varsin huomattava ongelma Haaparannan mukaan on, että suomalaisyritykset eivät kykene uudistumaan ja luomaan uusia tuotteita.
Haaparanta asettaakin kyseenalaisiksi Tekesin, Sitran ja Strategisen huippuosaamisen keskittymät. Ne ovat hänen mukaansa epäonnistuneet tehtävissään, kun niiden tehtävänä on ollut helpottaa tuotannon uudistumista.
Professori moittii suomalaista yritysjohtoa: "Kyvyttömyys myydä tuotteita on hämmästyttävä”
Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparanta katsoo Suomen rakenteellisen kilpailukykyongelman johtuvan yritysjohdon heikosta liiketoimintaosaamisesta.
Kilpailukyvyn ongelmat eivät Haaparannan mukaan siten johdu liiallisista palkankorotuksista.
Artikkelissaan Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta-lehdessä Haaparanta arvioi, että viennissä on rakenteellisia ongelmia, joilla ei ole tekemistä kilpailukykyindikaattoreiden kanssa muuta kuin välillisesti.
Haaparannan mukaan suomalaiset yritykset eivät osaa markkinoida tuotteitaan, vaikka Suomen vientituotanto on laadultaan maailman toiseksi korkeinta Sveitsin jälkeen.
”Tämänkin valossa suomalaisten yritysten kyvyttömyys myydä tuotteitaan on hämmästyttävä”, hän toteaa.
Varsin huomattava ongelma Haaparannan mukaan on, että suomalaisyritykset eivät kykene uudistumaan ja luomaan uusia tuotteita.
Haaparanta asettaakin kyseenalaisiksi Tekesin, Sitran ja Strategisen huippuosaamisen keskittymät. Ne ovat hänen mukaansa epäonnistuneet tehtävissään, kun niiden tehtävänä on ollut helpottaa tuotannon uudistumista.
Miksi suomalaiset tuotteet eivät myy?
Marjo Matikainen-Kallström
Kaupallistaminen ei ole pelkästään myyntityötä.
Suomella on hyvä rakenne ja kilpailukyky, mutta emme saa koneiston tehosta irti kuin puolet. Meillä on hyvän koulutusjärjestelmän tuottamaa osaamista sekä vakaa ja innovatiivisuudelle avoin toimintaympäristö. Jostain syystä tuotteemme eivät vain mene kaupaksi.
Suomalaiset osaavat tehdä prototyyppejä, mutta toiminta siitä eteenpäin on heikoissa kantimissa. Emme osaa kaupallistaa tuotteitamme. Kaupallistaminen ei ole pelkästään myyntityötä. Siihen kuuluvat niin rahoitus, markkinointi kuin kaupallinen osaaminenkin.
Jotta tuotteen saa myydyksi, on käytävä läpi perusteellinen ja huolella harkittu markkinointi- ja myyntiprosessi. Markkinointi ja myynti ovat uudistuneet sosiaalisen median esiinmarssin myötä: meillä on koko maailma kodeissa ja työpaikoilla. Myymisen pitäisi siis olla aiempaa helpompaa.
Kaupallistamista ei saa irrottaa tuotekehityksestä, vaan kaupallisten tavoitteiden rakentamisen tulee alkaa jo ideointivaiheessa. Organisaation kaikkien osien tulee olla mukana ideointiprosessissa.
Marjo Matikainen-Kallström
Kaupallistaminen ei ole pelkästään myyntityötä.
Suomella on hyvä rakenne ja kilpailukyky, mutta emme saa koneiston tehosta irti kuin puolet. Meillä on hyvän koulutusjärjestelmän tuottamaa osaamista sekä vakaa ja innovatiivisuudelle avoin toimintaympäristö. Jostain syystä tuotteemme eivät vain mene kaupaksi.
Suomalaiset osaavat tehdä prototyyppejä, mutta toiminta siitä eteenpäin on heikoissa kantimissa. Emme osaa kaupallistaa tuotteitamme. Kaupallistaminen ei ole pelkästään myyntityötä. Siihen kuuluvat niin rahoitus, markkinointi kuin kaupallinen osaaminenkin.
Jotta tuotteen saa myydyksi, on käytävä läpi perusteellinen ja huolella harkittu markkinointi- ja myyntiprosessi. Markkinointi ja myynti ovat uudistuneet sosiaalisen median esiinmarssin myötä: meillä on koko maailma kodeissa ja työpaikoilla. Myymisen pitäisi siis olla aiempaa helpompaa.
Kaupallistamista ei saa irrottaa tuotekehityksestä, vaan kaupallisten tavoitteiden rakentamisen tulee alkaa jo ideointivaiheessa. Organisaation kaikkien osien tulee olla mukana ideointiprosessissa.
Keskustelu jatkuu elvytyskeskusteluna:
Kansantalouden asiantuntija luottaa säästöjä enemmän elvytykseen
Keskiviikko 22.10.2014
"Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei odota kevättä ja Ruotsista tulevia ohjeita taloustilanteen kohentamiseksi. Jo ensi vuoden budjetin laadinnassa ovat hyvät neuvot tarpeen, että Suomi kammettaisiin kasvuun.
Valiokunta kutsui tiistaina kuultavakseen kotimaisia asiantuntijoita ja sai muun muassa neuvon unohtaa talouden paastopolitiikka ja ryhtyä velkaelvytykseen."
- - - - - - - - -
"Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professorin Pertti Haaparannan teesit poikkesivat eniten siitä talouslinjasta, mitä Suomessa on viime vuosina toteutettu ja mihin edelleen virallisesti pitäydytään.
Haaparannan mielestä paastopolitiikka on vain pahentanut EU-maiden ja Suomen tilannetta. Hänen viestinsä kärki osoitti myös euroalueeseen. Euroalueen politiikalla on käytännössä tuhottu yritysten vientimarkkinat."
Keskiviikko 22.10.2014
"Eduskunnan valtiovarainvaliokunta ei odota kevättä ja Ruotsista tulevia ohjeita taloustilanteen kohentamiseksi. Jo ensi vuoden budjetin laadinnassa ovat hyvät neuvot tarpeen, että Suomi kammettaisiin kasvuun.
Valiokunta kutsui tiistaina kuultavakseen kotimaisia asiantuntijoita ja sai muun muassa neuvon unohtaa talouden paastopolitiikka ja ryhtyä velkaelvytykseen."
- - - - - - - - -
"Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professorin Pertti Haaparannan teesit poikkesivat eniten siitä talouslinjasta, mitä Suomessa on viime vuosina toteutettu ja mihin edelleen virallisesti pitäydytään.
Haaparannan mielestä paastopolitiikka on vain pahentanut EU-maiden ja Suomen tilannetta. Hänen viestinsä kärki osoitti myös euroalueeseen. Euroalueen politiikalla on käytännössä tuhottu yritysten vientimarkkinat."
Ns. "Velkakello" on jo muutaman vuoden pyörinyt somessa, pelästyttäen ihmiset ja vakuttanut, että "pitää leikata", muuten sataa tulikiviä, tulee heinäsirkat ja syö sadon...
Velkakellon on tehnyt eräs kokoomuslainen aktivisti osana sitä propagandasotaa ja hysteriaa, jota meille on syötetty jo ties kuinka monta vuotta.
Velkakellon on tehnyt eräs kokoomuslainen aktivisti osana sitä propagandasotaa ja hysteriaa, jota meille on syötetty jo ties kuinka monta vuotta.
Klikkaa saatavakelloa
|
Saatavakellon tekijä, Heikki Ketoharju kertoo:
SAATAVAKELLO OTTAA VELKOJEN LISÄKSI HUOMIOON MYÖS VARAT
Eilen Keskuskauppakamari asensi Helsingin keskustaan velkakellon. Koko tässä velkakeskustelussa meillä on käytössä vain yksi luku: Suomen valtion velka. Kuitenkin jokainen vähänkin tilinpitoon tutustunut tietää, että velkojen lisäksi otetaan aina huomioon myös varat. Miksi siis Suomen julkista velkaa ei verrata varoihin?
Suomen julkisella sektorilla nimittäin on huomattavasti enemmän rahoitusvaroja kuin velkaa. Tämä tosiseikka vie pohjan pois niiltä puheilta, jossa leikkauksia on välttämätöntä tehdä talouden pelastamiseksi.
Vaikka velan kasvusta puhutaankin paljon, Suomi on poikkeuksellisen vakavarainen talous, jolla on enemmän varoja kuin velkaa. OECD-maista tällaisia on vain muutama, ja olemme samassa kerhossa Norjan ja Luxemburgin kaltaisten maiden kanssa.
Päätin havainnollistaa asiaa kirjoittamalla Velkakellon rinnalle Saatavakellon, joka näyttää paitsi velat, myös varat. Tiedot Saatavakelloon on otettu Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen rahoitustilinpidosta. Velan kasvuvauhti on laskettu vertaamalla vuoden 2014 ja 2013 kolmansia vuosineljänneksiä. Saatavakello pyrkii herättelemään keskustelua julkisen talouden kokonaisuudesta, sekä julkisen sektorin talouspoliittisesta roolista.
SAATAVAKELLO OTTAA VELKOJEN LISÄKSI HUOMIOON MYÖS VARAT
Eilen Keskuskauppakamari asensi Helsingin keskustaan velkakellon. Koko tässä velkakeskustelussa meillä on käytössä vain yksi luku: Suomen valtion velka. Kuitenkin jokainen vähänkin tilinpitoon tutustunut tietää, että velkojen lisäksi otetaan aina huomioon myös varat. Miksi siis Suomen julkista velkaa ei verrata varoihin?
Suomen julkisella sektorilla nimittäin on huomattavasti enemmän rahoitusvaroja kuin velkaa. Tämä tosiseikka vie pohjan pois niiltä puheilta, jossa leikkauksia on välttämätöntä tehdä talouden pelastamiseksi.
Vaikka velan kasvusta puhutaankin paljon, Suomi on poikkeuksellisen vakavarainen talous, jolla on enemmän varoja kuin velkaa. OECD-maista tällaisia on vain muutama, ja olemme samassa kerhossa Norjan ja Luxemburgin kaltaisten maiden kanssa.
Päätin havainnollistaa asiaa kirjoittamalla Velkakellon rinnalle Saatavakellon, joka näyttää paitsi velat, myös varat. Tiedot Saatavakelloon on otettu Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen rahoitustilinpidosta. Velan kasvuvauhti on laskettu vertaamalla vuoden 2014 ja 2013 kolmansia vuosineljänneksiä. Saatavakello pyrkii herättelemään keskustelua julkisen talouden kokonaisuudesta, sekä julkisen sektorin talouspoliittisesta roolista.
Ja keskustelu jatkuu - eri aiheita, pientä heiluntaa, mutta pääpiirteittäin aiheessa pysyen.
Alla alkuperäinen postaus - postaus, joka sai ihmiset keskustelemaan ja kertomaan...
Alla alkuperäinen postaus - postaus, joka sai ihmiset keskustelemaan ja kertomaan...
Jos luet nämä kaikki tekstit, lähteet - ehkä Googlaat jotain vielä lisää - olet saanut melko paljon lisätietoa siitä, miksi täällä kaikki menee niinkuin menee. :)
Löydät ketjun täältä:
https://www.facebook.com/groups/971111899587853/permalink/979948145370895/?comment_tracking=%7B%22tn%22%3A%22O%22%7D
https://www.facebook.com/groups/971111899587853/permalink/979948145370895/?comment_tracking=%7B%22tn%22%3A%22O%22%7D
Toimittanut Henry
HS:
Oikeusasiamies moittii puutteellista vanhustenhoitoa ja lastensuojelua
"Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on linjannut viime vuotta koskevassa raportissaan, että vanhusten oloissa ja kohtelussa on puutteita.
"Laitoshoidossa ja palveluasumisen yksiköissä asuu kymmeniä tuhansia vanhusasiakkaita. Jatkuvasti tulee ilmi ravinnon, hygienian, vaippojen vaihdon, kuntoutuksen ja ulkoilun puutteita sekä riittämättömän henkilökunnan korvaamista liiallisella lääkityksellä. Myös kotona asuvien avopalveluvanhusten turvallisuudessa, ulkoilun järjestämisessä ja asiointipalveluissa on puutteita", Jääskeläinen kirjoittaa."
- - - - - - - - - -
Jääskeläinen näkee myös paljon puutteita lastensuojelussa.
"Lastensuojelun sijaishuollon valvonta on riittämätöntä. Kuntien lastensuojeluviranomaiset eivät ehdi riittävästi vierailla sijaishuoltopaikoissa eivätkä ole riittävän hyvin perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta. Aluehallintovirastoilla ei ole riittävästi voimavaroja tarkastuksiin."
Edelleen oikeusasiamies näkee lakisääteisten terveyspalveluiden järjestämisessä puutteita. "Hoitotakuulainsäädännön takaama hoitoon pääsy ei toteudu vieläkään täysimääräisesti. Kertomusvuoden havaintojen perusteella tämä koskee erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita."
Oikeusasiamies moittii puutteellista vanhustenhoitoa ja lastensuojelua
"Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on linjannut viime vuotta koskevassa raportissaan, että vanhusten oloissa ja kohtelussa on puutteita.
"Laitoshoidossa ja palveluasumisen yksiköissä asuu kymmeniä tuhansia vanhusasiakkaita. Jatkuvasti tulee ilmi ravinnon, hygienian, vaippojen vaihdon, kuntoutuksen ja ulkoilun puutteita sekä riittämättömän henkilökunnan korvaamista liiallisella lääkityksellä. Myös kotona asuvien avopalveluvanhusten turvallisuudessa, ulkoilun järjestämisessä ja asiointipalveluissa on puutteita", Jääskeläinen kirjoittaa."
- - - - - - - - - -
Jääskeläinen näkee myös paljon puutteita lastensuojelussa.
"Lastensuojelun sijaishuollon valvonta on riittämätöntä. Kuntien lastensuojeluviranomaiset eivät ehdi riittävästi vierailla sijaishuoltopaikoissa eivätkä ole riittävän hyvin perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta. Aluehallintovirastoilla ei ole riittävästi voimavaroja tarkastuksiin."
Edelleen oikeusasiamies näkee lakisääteisten terveyspalveluiden järjestämisessä puutteita. "Hoitotakuulainsäädännön takaama hoitoon pääsy ei toteudu vieläkään täysimääräisesti. Kertomusvuoden havaintojen perusteella tämä koskee erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita."
Kymen Sanomat:
Perussuomalaiset unohtivat köyhät
Kuinkahan moni pientä työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkettä saava ja vuokralla asuva mahtoi äänestää viime vaaleissa perussuomalaisia kuvitellen tämän puolueen ajavan heidänkin etuaan? Ei olisi kannattanut.
Varatonta pienellä eläkkeellään kitkuttavaa ainakin vedettiin härskisti höplästä.
Minkä tahansa muun puolueen moraalin uskoin voivan venyä jo valmiiksi pienituloisen eläkeläisen asumistuen määrän puolittamiseen lakkauttamalla eläkkeensaajan asumistuen ja muuttamalla sen yleiseksi asumistueksi. Oman puolueeni, perussuomalaisten, en kuitenkaan olisi ikinä uskonut menettelevän niin.
Puoluehan oli ennen vaaleja varsin vahvasti profiloitunut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kotoperäisten vähäosaisten elintason kohentamisen puolestapuhujana.
”Suomalaisista on huolehdittava. Miljoona suomalaista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Mielivaltaiset leikkaukset on loputtava ja 90-luvun laman virheitä ei tule enää toistaa. (Sitaatti perussuomalaisten vaaliohjelmasta 2015)
Suomalaisilla tarkoitettiinkin tässä ainoastaan yrittäjiä ja palkansaajia, joille kaikki vero- ym. helpotukset suunnattiin. Varatonta pienellä eläkkeellään kitkuttavaa ainakin vedettiin härskisti höplästä.
Perussuomalaiset unohtivat köyhät
Kuinkahan moni pientä työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkettä saava ja vuokralla asuva mahtoi äänestää viime vaaleissa perussuomalaisia kuvitellen tämän puolueen ajavan heidänkin etuaan? Ei olisi kannattanut.
Varatonta pienellä eläkkeellään kitkuttavaa ainakin vedettiin härskisti höplästä.
Minkä tahansa muun puolueen moraalin uskoin voivan venyä jo valmiiksi pienituloisen eläkeläisen asumistuen määrän puolittamiseen lakkauttamalla eläkkeensaajan asumistuen ja muuttamalla sen yleiseksi asumistueksi. Oman puolueeni, perussuomalaisten, en kuitenkaan olisi ikinä uskonut menettelevän niin.
Puoluehan oli ennen vaaleja varsin vahvasti profiloitunut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kotoperäisten vähäosaisten elintason kohentamisen puolestapuhujana.
”Suomalaisista on huolehdittava. Miljoona suomalaista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Mielivaltaiset leikkaukset on loputtava ja 90-luvun laman virheitä ei tule enää toistaa. (Sitaatti perussuomalaisten vaaliohjelmasta 2015)
Suomalaisilla tarkoitettiinkin tässä ainoastaan yrittäjiä ja palkansaajia, joille kaikki vero- ym. helpotukset suunnattiin. Varatonta pienellä eläkkeellään kitkuttavaa ainakin vedettiin härskisti höplästä.
YLE:
Niukasta elämästä tulevaisuuden malli?
Tutkimus etsii vaihtoehtoa kulutukselle
Niukasta elämästä tulevaisuuden malli?
Tutkimus etsii vaihtoehtoa kulutukselle
Joku tuottaa ruokaa itse, joku kierrättää ja elää resurssien niukkuudessa. Vapaaehtoisesti tai pakotettuna. Nyt tutkijat haluavat selvittää, voisiko vaatimattomasta elämästä saada mallia tulevaisuutta varten.
Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa etsitään talouskasvusta riippumatonta hyvinvointia. Vastauksia haetaan ihmisiltä, jotka ovat joutuneet työmarkkinoiden ulkopuolelle eli niin sanotusti talouskasvun tuolle puolen. Heillä voi olla tutkijan mukaan kestävän kehityksen mukaisia elämänmalleja.
Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa etsitään talouskasvusta riippumatonta hyvinvointia. Vastauksia haetaan ihmisiltä, jotka ovat joutuneet työmarkkinoiden ulkopuolelle eli niin sanotusti talouskasvun tuolle puolen. Heillä voi olla tutkijan mukaan kestävän kehityksen mukaisia elämänmalleja.
Iltalehti:
Irtisanotuille kesälahjaksi lompakko - "Piilokenkkuilua"
Irtisanotuille kesälahjaksi lompakko - "Piilokenkkuilua"
Trafotekista Kaarinan toimipisteestä irtisanottiin 76 työntekijää maaliskuussa. Erikoinen kesälahja odotti irtisanottuja työntekijöitä eilen työpaikan kesäinfossa.
- Olin yksi irtisanotuista. Joka kesä ollaan saatu kesälahja ja nyt kyllä ihmetytti, että valitaan pikkuruinen lompakko. Ei ole kauheasti sinne rahaa laitettavana, kun työt ovat loppu.
- Olin yksi irtisanotuista. Joka kesä ollaan saatu kesälahja ja nyt kyllä ihmetytti, että valitaan pikkuruinen lompakko. Ei ole kauheasti sinne rahaa laitettavana, kun työt ovat loppu.
Finnsanity blogi:
Kasvatuksen alasajo ja kasvattajien alamaisuus kokoomusvirkamiehille
Kasvatuksen alasajo ja kasvattajien alamaisuus kokoomusvirkamiehille
- - - - - - - - - -
Muistan vain todella vittumaisen aggressiivisuuden aikoinaan Porissa, jossa lapset olivat vain esineitä, joita mitattiin vain tottelevaisuudella - vaikka hoitajia aikoinaan riitti. Ei mitään vuorovaikutusta, lapsilta odotettiin vain palvontaa lyhytpinnaisille tätijumalille. Lapset nähtiin sieluttomina ja epäluovina lego-nukkeina, joiden piti toistaa kaikki ja ottaa modulit, legot kiinni itseensä naks naks mitä jumalatädit vaativat esittäessään suurta showta esiintyjinä, päiväkodin ohjaajina 900-vuotisen ruotsalais-saksalais-roomalais-katolisen kirkkokulttuurin pappiskultin malliin.
Nyt olisi käytössä 100% standardisoidut psykopaattitestit olemassa aivokuvaus-vastetesteinä mutta eivät julkiset kasvattajat niihin halua missään nimessä.
En luota kasvattajiin enkä varsinkaan opettajiin jotka haluavat olla kokoomuksen Akavassa saksalaisen kasvatusperinteen, uskontoperinteen ja fasistisen kulttuuriperinnön kunnioittajien alamaisina.
Muistan vain todella vittumaisen aggressiivisuuden aikoinaan Porissa, jossa lapset olivat vain esineitä, joita mitattiin vain tottelevaisuudella - vaikka hoitajia aikoinaan riitti. Ei mitään vuorovaikutusta, lapsilta odotettiin vain palvontaa lyhytpinnaisille tätijumalille. Lapset nähtiin sieluttomina ja epäluovina lego-nukkeina, joiden piti toistaa kaikki ja ottaa modulit, legot kiinni itseensä naks naks mitä jumalatädit vaativat esittäessään suurta showta esiintyjinä, päiväkodin ohjaajina 900-vuotisen ruotsalais-saksalais-roomalais-katolisen kirkkokulttuurin pappiskultin malliin.
Nyt olisi käytössä 100% standardisoidut psykopaattitestit olemassa aivokuvaus-vastetesteinä mutta eivät julkiset kasvattajat niihin halua missään nimessä.
En luota kasvattajiin enkä varsinkaan opettajiin jotka haluavat olla kokoomuksen Akavassa saksalaisen kasvatusperinteen, uskontoperinteen ja fasistisen kulttuuriperinnön kunnioittajien alamaisina.
Iltalehti:
Kerrostalon asukkaat raivoissaan: Vuokra nousee yli kaksinkertaiseksi
Asukkaat ovat valittaneet VVO:n kaavailemista vuokrankorotuksista kuluttajariitalautakuntaan.
VVO vahvistaa Iltalehdelle, että tiedot vuokrankorotuksista pitävät paikkansa.(ALMA ARKISTO)
Espoon Pohjois-Tapiolassa sijaitsevien 99 asunnon vuokra uhkaa kohota kertaheitolla pahimmillaan jopa kaksinkertaiseksi ja sen yli, mikäli VVO:n suunnitelmat käyvät toteen.
VVO Kodit osti hissittömän entisen opiskelija-asuntolan Tapiolan Lämmöltä viime vuoden marraskuussa. Alkuvuodesta uusi omistaja ilmoitti asukkaille, että vuokrasopimusten uusimisen takia vuokrataso nousee tuntuvasti marraskuussa.
Kerrostalon asukkaat raivoissaan: Vuokra nousee yli kaksinkertaiseksi
Asukkaat ovat valittaneet VVO:n kaavailemista vuokrankorotuksista kuluttajariitalautakuntaan.
VVO vahvistaa Iltalehdelle, että tiedot vuokrankorotuksista pitävät paikkansa.(ALMA ARKISTO)
Espoon Pohjois-Tapiolassa sijaitsevien 99 asunnon vuokra uhkaa kohota kertaheitolla pahimmillaan jopa kaksinkertaiseksi ja sen yli, mikäli VVO:n suunnitelmat käyvät toteen.
VVO Kodit osti hissittömän entisen opiskelija-asuntolan Tapiolan Lämmöltä viime vuoden marraskuussa. Alkuvuodesta uusi omistaja ilmoitti asukkaille, että vuokrasopimusten uusimisen takia vuokrataso nousee tuntuvasti marraskuussa.
Lohen argumentaatio on suoraan 60-luvulta.
70-luvulla KOK ja Kepu puhuivat "laitoshoidosta" kun he puhuivat lasten päivähoidosta!
Niin pitkälle Lohi ei sentään päässyt.
70-luvulla KOK ja Kepu puhuivat "laitoshoidosta" kun he puhuivat lasten päivähoidosta!
Niin pitkälle Lohi ei sentään päässyt.
YLE:
Lohi: Lasten kasvatus kuuluu ensisijaisesti vanhemmille
Lohi: Lasten kasvatus kuuluu ensisijaisesti vanhemmille
Kansanedustaja Markus Lohen mielestä keskustelussa päivähoidon rajaamisesta on unohtunut lapsen ensisijainen oikeus omilta vanhemmilta saamaan hoitoon ja huolenpitoon. Lohi perustelee näkemyksiään YK:n lastenoikeuksien sopimuksella.
Keskustan lappilainen kansanedustaja Markus Lohi vastaa lapiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilan kritiikkiin päivähoidon säästöistä. Kurttilan mielestä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen saattaa jopa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.
Lohi viittaa YK:n lastenoikeuksien sopimukseen, jonka mukaan vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä.
Keskustan lappilainen kansanedustaja Markus Lohi vastaa lapiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilan kritiikkiin päivähoidon säästöistä. Kurttilan mielestä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen saattaa jopa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.
Lohi viittaa YK:n lastenoikeuksien sopimukseen, jonka mukaan vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä.
Iltasanomat:
Onko Heinäluoma ottanut koko puolueen haltuunsa? Näin vastaa Heinäluoma
Miten kommentoitte kollegoidenne väitteitä siitä, että pidätte kaikki narut käsissänne puolueessanne ja valitsette luottohenkilönne avainpaikoille?
– Herätys demarit. Demareita tarvitaan nyt enemmän kuin vuosikymmeniin. Ihmiset ovat huolissaan työllisyydestä, toimeentulosta ja omasta arjestaan. Demareiden kannattaa siirtää katse omista varpaista ihmisten tarpeisiin, Heinäluoma vastaa ja jatkaa:
– Päivähoidon tulevaisuudesta huolestuneet ovat kadulla. Työttömät pelkäävät, kuinka isoja leikkauksia tehdään työttömyysturvaan. Tasa-arvon tulevaisuudesta huolestuneet professorit vetoavat päättäjiin. Vastoin vaaleja edeltäneitä lupauksia eläkeläistenkin edessä on leikkauksia.
– Demareiden pitää kertoa näissä asioissa oma vaihtoehtonsa ja jättää Suomen Pankin pankkivaltuustopohdinnat vähemmälle, hän painottaa viitaten siihen, ettei Jutta Urpilaista valittu pankkivaltuustoon.
Heinäluoman mielestä kaikille riittää tarpeeksi töitä.
– Eduskunnassa tärkeää tekemistä piisaa kaikille. Itse teen niitä töitä, mitä oma ryhmä ja eduskunta kulloinkin osoittavat. Omalta kohdaltani kaikki paikat ovat käytettävissä, jos ryhmä niin haluaa.
Onko Heinäluoma ottanut koko puolueen haltuunsa? Näin vastaa Heinäluoma
Miten kommentoitte kollegoidenne väitteitä siitä, että pidätte kaikki narut käsissänne puolueessanne ja valitsette luottohenkilönne avainpaikoille?
– Herätys demarit. Demareita tarvitaan nyt enemmän kuin vuosikymmeniin. Ihmiset ovat huolissaan työllisyydestä, toimeentulosta ja omasta arjestaan. Demareiden kannattaa siirtää katse omista varpaista ihmisten tarpeisiin, Heinäluoma vastaa ja jatkaa:
– Päivähoidon tulevaisuudesta huolestuneet ovat kadulla. Työttömät pelkäävät, kuinka isoja leikkauksia tehdään työttömyysturvaan. Tasa-arvon tulevaisuudesta huolestuneet professorit vetoavat päättäjiin. Vastoin vaaleja edeltäneitä lupauksia eläkeläistenkin edessä on leikkauksia.
– Demareiden pitää kertoa näissä asioissa oma vaihtoehtonsa ja jättää Suomen Pankin pankkivaltuustopohdinnat vähemmälle, hän painottaa viitaten siihen, ettei Jutta Urpilaista valittu pankkivaltuustoon.
Heinäluoman mielestä kaikille riittää tarpeeksi töitä.
– Eduskunnassa tärkeää tekemistä piisaa kaikille. Itse teen niitä töitä, mitä oma ryhmä ja eduskunta kulloinkin osoittavat. Omalta kohdaltani kaikki paikat ovat käytettävissä, jos ryhmä niin haluaa.
Iltalehti:
Vartiainen: Totta kai työttömyysturvaa voi leikata!
Vartiaisen mukaan Smolnassa "pikkuisen haarukoitiin" mahdollisia leikkaustapoja. Nyt leikkaus menee valmisteluun, jossa kuullaan etujärjestöjä ja asiantuntijoita.
- En ryhdy nyt puhumaan minkään mallin puolesta. Mutta 200 miljoonaa on hallitusohjelmassa yhteisesti sovittu ja siitä tullaan pitämään kiinni.
Vartiainen: Totta kai työttömyysturvaa voi leikata!
Vartiaisen mukaan Smolnassa "pikkuisen haarukoitiin" mahdollisia leikkaustapoja. Nyt leikkaus menee valmisteluun, jossa kuullaan etujärjestöjä ja asiantuntijoita.
- En ryhdy nyt puhumaan minkään mallin puolesta. Mutta 200 miljoonaa on hallitusohjelmassa yhteisesti sovittu ja siitä tullaan pitämään kiinni.
Hallitus peruutteli
Hallituksen säästölistan mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksella piti säästää 200 miljoonaa jo ensi vuonna. Ensi vuodelta leikkaus kuitenkin pyyhittiin yli. Ammattiliitot uhkailivat, että ne eivät jatka maltillista palkkasopimusta ensi vuodelle, jos samaan vuoteen tulee työttömyysturvan leikkaus. - Valmisteluaikataulu oli ehkä epärealistinen. Tämä voisi astua hyvän valmistelun jälkeen voimaan vuoden 2017 alusta, Vartiainen selittää aikataulun muutosta. Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, hallitus uhkaa tehdä työttömyysturvaan vielä lisää leikkauksia vuonna 2018. Yhteensä miljardin euron lisä-leikkauksiin kuuluu 120 miljoonan euron leikkaus työttömyysturvaan. Viimeinen lause on silkkaa kiristystä, kuten moni onkin todennut.
Perustuslain mukaan, ei valtio voi määrätä kahden muun sopijapuolen sopimuksesta. |
Verkkouutiset:
Täystyrmäys palkka-alelle: "Ei auta hyvinvointiyhteiskuntaa"
Täystyrmäys palkka-alelle: "Ei auta hyvinvointiyhteiskuntaa"
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on huolissaan siitä, jos vaatimukset kohtuullisuustalkoista johtavat yleiseen palkkojen leikkaamiseen tai verotuksen kiristymiseen.
– Palkkojen yleinen alentaminen ei auta hyvinvointiyhteiskuntaa. Se olisi hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustan nakertamista, Veronmaksajien toimitusjohtajaTeemu Lehtinen sanoo.
Keskustelu palkkojen alentamista lähti liikkeelle tällä viikolla, kun Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtaja Matti Alahuhta lähetti vetoomuksen EK:n 16 000 jäsenyritykselle. Kirjeessään Alahuhta toivoi kollegojensa pohtivan kesän aikana palkan alennusta tai lahjoitusta haluamalleen yhteiskunnan alueelle. Tarkoituksena oli edesauttaa yhteiskuntasopimuksen syntymistä.
– Jokainenhan saa tehdä palkallaan mitä haluaa, ja tämä on tarkoitettu varmaankin symboliseksi eleeksi, mutta toivottavasti ei kehotukseksi, Lehtinen toteaa.
Hänen mielestään kehotus alentaa palkkoja olisi haitallinen eikä hyödyllinen. Hyvätuloisten palkkojen alentaminen rokottaisi merkittävästi verotuloja, koska korkeissa tuloissa marginaalivero on lähemmäs 60 prosenttia.
– Palkkojen yleinen alentaminen ei auta hyvinvointiyhteiskuntaa. Se olisi hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusperustan nakertamista, Veronmaksajien toimitusjohtajaTeemu Lehtinen sanoo.
Keskustelu palkkojen alentamista lähti liikkeelle tällä viikolla, kun Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtaja Matti Alahuhta lähetti vetoomuksen EK:n 16 000 jäsenyritykselle. Kirjeessään Alahuhta toivoi kollegojensa pohtivan kesän aikana palkan alennusta tai lahjoitusta haluamalleen yhteiskunnan alueelle. Tarkoituksena oli edesauttaa yhteiskuntasopimuksen syntymistä.
– Jokainenhan saa tehdä palkallaan mitä haluaa, ja tämä on tarkoitettu varmaankin symboliseksi eleeksi, mutta toivottavasti ei kehotukseksi, Lehtinen toteaa.
Hänen mielestään kehotus alentaa palkkoja olisi haitallinen eikä hyödyllinen. Hyvätuloisten palkkojen alentaminen rokottaisi merkittävästi verotuloja, koska korkeissa tuloissa marginaalivero on lähemmäs 60 prosenttia.
YLE:
Kaikki pysähtyi kärrynpyörään jumppatunnilla – lue 11-vuotiaan taistelu Kelaa vastaan
Kaikki pysähtyi kärrynpyörään jumppatunnilla – lue 11-vuotiaan taistelu Kelaa vastaan
11-vuotias Elsi Huttunen teki kärrynpyörää, kun toinen tyttö törmäsi häneen kohtalokkain seurauksin. Elsillä on vaikea niskavamma, jonka vuoksi hän ei voi käydä koulua. Kelan mukaan tytön oireilu on osin psyykkistä.
- - - - - - Rehtori teki lastensuojeluilmoituksen Koulussa Elsi ei voi käydä, joten omaishoitajana toimiva äiti on opettanut häntä kotona. – Hän pystyy lukemaan, mutta kun samaan aikaan pitäisi ajatella ja kirjoittaa, yhtälö on mahdoton. Opetan häntä 15 minuuttia kerrallaan niin, että Elsi on pitkällään sohvalla. Huttusilla on ollut tapaturmasta lähtien vaikeuksia Elsin kouluasioissa Kuopion kaupungin kanssa. Kaupungin mukaan kouluun pitäisi mennä ja henkilökohtainen avustaja myönnetty. – Avustaja ei takaa sitä, että koulunkäynti onnistuu. Kouluun paluuta on yritetty, mutta se on jouduttu lopettamaan kesken. Koulun puolelta kiista on kärjistynyt siihen, että rehtori teki Elsistä lastensuojeluilmoituksen. Perusteena oli se, ettei lapsen oppivelvollisuudesta oli huolehdittu. |
Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
|
– Parasta tässä on, että Elsi on suorittanut neljännen luokan hyväksytysti. Vain liikunta ja käsityö ovat arvioimatta. Koenumerot ovat olleet koko ajan 9–10:n välillä.
Oireita ei voi ennakoida
Koulun lisäksi Huttuset ovat taistelleet tapaturman jälkeen Kelan kanssa vammaistuesta. Korotettu tuki vaihtui perustukeen huhtikuun alussa, mikä tietää isoa lovea perheen kukkaroon.
Miia Huttusen mukaan hoitavan lääkärin lausunto on sivuutettu päätöksenteossa täysin.
– Lapsi ei kuulemma tarvitse apua ympäri vuorokauden, vaikka Elsin oireilua ei voi yhtään ennakoida. Se voi alkaa milloin vain. Entä, jos olen silloin ihan muualla?
Huttunen ihmettelee myös sitä, että Kelan lääkäri on tehnyt arvionsa tapaamatta lasta ollenkaan. Sen sijaan arvion pohjana on käytetty Kelan palveluneuvojan havaintoja. Palveluneuvojan Elsi on tavannut lyhyesti.
- - - - - - -
Faktat ja tunteet erilläänKela ei kommentoi yksittäistapauksia, mutta kertoo päätösten taustoista yleisellä tasolla. Oikeus korotettuun tukeen on, jos sairauden hoito ja huolehtiminen on vaativaa ja vie vanhemmalta päivittäin huomattavasti aikaa.
– Hakija esittää lääketieteellisen näytön ja selvitykset siitä, mitä perusteita tuen saamiselle on. Kelassa tämä näyttö arvioidaan, kertoo asiantuntijalääkäri Jyrki Elo Pohjois-Savon vakuutuspiiristä.
Elon mukaan hoitavan lääkärin johtopäätökset ja lääketieteelliset faktat on erotettava toisistaan.
– Kun hoitava lääkäri tekee johtopäätöksen eli sanoo, että joku on esimerkiksi työkyvytön, se on johtopäätös. Se ei ole näyttö. Näyttöä arvioidaan vähän kuin oikeudessa. Osapuolilla voi olla erilaiset käsitykset.
Elo sanoo, että hoitavan lääkärin arvioon voi liittyä tunnereaktioita. Tämän vuoksi tukihakemus voidaan Kelassa hylätä, vaikka hoitavan lääkärin mielestä kriteerit täyttyisivät.
Oireita ei voi ennakoida
Koulun lisäksi Huttuset ovat taistelleet tapaturman jälkeen Kelan kanssa vammaistuesta. Korotettu tuki vaihtui perustukeen huhtikuun alussa, mikä tietää isoa lovea perheen kukkaroon.
Miia Huttusen mukaan hoitavan lääkärin lausunto on sivuutettu päätöksenteossa täysin.
– Lapsi ei kuulemma tarvitse apua ympäri vuorokauden, vaikka Elsin oireilua ei voi yhtään ennakoida. Se voi alkaa milloin vain. Entä, jos olen silloin ihan muualla?
Huttunen ihmettelee myös sitä, että Kelan lääkäri on tehnyt arvionsa tapaamatta lasta ollenkaan. Sen sijaan arvion pohjana on käytetty Kelan palveluneuvojan havaintoja. Palveluneuvojan Elsi on tavannut lyhyesti.
- - - - - - -
Faktat ja tunteet erilläänKela ei kommentoi yksittäistapauksia, mutta kertoo päätösten taustoista yleisellä tasolla. Oikeus korotettuun tukeen on, jos sairauden hoito ja huolehtiminen on vaativaa ja vie vanhemmalta päivittäin huomattavasti aikaa.
– Hakija esittää lääketieteellisen näytön ja selvitykset siitä, mitä perusteita tuen saamiselle on. Kelassa tämä näyttö arvioidaan, kertoo asiantuntijalääkäri Jyrki Elo Pohjois-Savon vakuutuspiiristä.
Elon mukaan hoitavan lääkärin johtopäätökset ja lääketieteelliset faktat on erotettava toisistaan.
– Kun hoitava lääkäri tekee johtopäätöksen eli sanoo, että joku on esimerkiksi työkyvytön, se on johtopäätös. Se ei ole näyttö. Näyttöä arvioidaan vähän kuin oikeudessa. Osapuolilla voi olla erilaiset käsitykset.
Elo sanoo, että hoitavan lääkärin arvioon voi liittyä tunnereaktioita. Tämän vuoksi tukihakemus voidaan Kelassa hylätä, vaikka hoitavan lääkärin mielestä kriteerit täyttyisivät.
Iltalehti:
Näkökulma: Vai muka asevelialennus
Näkökulma: Vai muka asevelialennus
- - - - - -
Tärkein ja vaikein asevelikysymys on Viron puolustaminen. Viron ilmavoimien päätyyppi on kaksitaso Antonov An-2, ikäloppu neuvostoliittolainen potkurimoottorikone. Virolla on niitä peräti viisi kappaletta.
Naton kiertävä ilmavalvontavastuu Baltiassa on rauhan ajan, ei sota-ajan järjestely. Siksi Viro huutaa todellista ilmapuolustusapua, jota se voi saada vain Yhdysvalloilta, Ruotsilta ja Suomelta.
Purasen työryhmä huomauttaa kainosti, että Suomen ilmavoimilla on poikkeusoloissa oltava kyky ulkoisen avun antamiseen. Vaikka asiaa ei suoraan sanota, ministeriön asiantuntijat tekevät selväksi, että Yhdysvallat painostaa Suomea auttamaan Viroa sotilaallisesti. Tämä voi olla ratkaiseva asia hinnoittelussa.
Asevelialennus tarkoittaa sitä, että ilmavoimat saa Yhdysvalloilta Suomen puolustamiseen tarvittavat koneet, mutta kylkiäisenä tulee ylimääräinen laivue, joka on korvamerkitty Viron puolustamiseen vaikka näissäkin koneissa olisi Suomen tunnukset.
Tärkein ja vaikein asevelikysymys on Viron puolustaminen. Viron ilmavoimien päätyyppi on kaksitaso Antonov An-2, ikäloppu neuvostoliittolainen potkurimoottorikone. Virolla on niitä peräti viisi kappaletta.
Naton kiertävä ilmavalvontavastuu Baltiassa on rauhan ajan, ei sota-ajan järjestely. Siksi Viro huutaa todellista ilmapuolustusapua, jota se voi saada vain Yhdysvalloilta, Ruotsilta ja Suomelta.
Purasen työryhmä huomauttaa kainosti, että Suomen ilmavoimilla on poikkeusoloissa oltava kyky ulkoisen avun antamiseen. Vaikka asiaa ei suoraan sanota, ministeriön asiantuntijat tekevät selväksi, että Yhdysvallat painostaa Suomea auttamaan Viroa sotilaallisesti. Tämä voi olla ratkaiseva asia hinnoittelussa.
Asevelialennus tarkoittaa sitä, että ilmavoimat saa Yhdysvalloilta Suomen puolustamiseen tarvittavat koneet, mutta kylkiäisenä tulee ylimääräinen laivue, joka on korvamerkitty Viron puolustamiseen vaikka näissäkin koneissa olisi Suomen tunnukset.
YLE:
Tutkijat suomivat hallitusta: Meitä ollaan viemässä kohti mieselättäjyyden yhteiskuntaa Naisjärjestöt sekä yliopistojen professorit ja erikoistutkijat ovat ilmaisseet huolensa hallitusohjelman tasa-arvovaikutuksista.
Ylen Aamu-tv:ssä vierailleiden Turun yliopiston sukupuolen tutkimuksen yliopistonlehtorin Hanna Ylöstalon ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professorin Teivo Teivaisen mukaan hallitus on joko tarkoituksella tai epähuomiossa asettamassa miehet ja naiset eriarvoiseen asemaan. |
– Tämä on ensimmäinen hallitusohjelma 20 vuoteen, johon ei ole kirjattu, että hallitus pyrkii edistämään tasa-arvoa. Ajatus siitä, että tasa-arvo olisi jo toteutunut on ongelmallinen. On esimerkiksi paljon tutkimustietoa miesten ja naisten palkkaeroista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta, yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo toteaa.
HS:
Oikeusasiamies moittii puutteellista vanhustenhoitoa ja lastensuojelua
Oikeusasiamies moittii puutteellista vanhustenhoitoa ja lastensuojelua
Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on linjannut viime vuotta koskevassa raportissaan, että vanhusten oloissa ja kohtelussa on puutteita.
"Laitoshoidossa ja palveluasumisen yksiköissä asuu kymmeniä tuhansia vanhusasiakkaita. Jatkuvasti tulee ilmi ravinnon, hygienian, vaippojen vaihdon, kuntoutuksen ja ulkoilun puutteita sekä riittämättömän henkilökunnan korvaamista liiallisella lääkityksellä. Myös kotona asuvien avopalveluvanhusten turvallisuudessa, ulkoilun järjestämisessä ja asiointipalveluissa on puutteita", Jääskeläinen kirjoittaa.
Hän sanoo, että vanhustenhoidossa itsemääräämisoikeuden rajoittamisen tulisi perustua lakiin.
"Vaadittava säädöspohja puuttuu kuitenkin kokonaan. Hallinnon sisäiseen valvontaan ei ole riittävästi voimavaroja."
Jääskeläinen näkee myös paljon puutteita lastensuojelussa.
"Lastensuojelun sijaishuollon valvonta on riittämätöntä. Kuntien lastensuojeluviranomaiset eivät ehdi riittävästi vierailla sijaishuoltopaikoissa eivätkä ole riittävän hyvin perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta. Aluehallintovirastoilla ei ole riittävästi voimavaroja tarkastuksiin."
"Laitoshoidossa ja palveluasumisen yksiköissä asuu kymmeniä tuhansia vanhusasiakkaita. Jatkuvasti tulee ilmi ravinnon, hygienian, vaippojen vaihdon, kuntoutuksen ja ulkoilun puutteita sekä riittämättömän henkilökunnan korvaamista liiallisella lääkityksellä. Myös kotona asuvien avopalveluvanhusten turvallisuudessa, ulkoilun järjestämisessä ja asiointipalveluissa on puutteita", Jääskeläinen kirjoittaa.
Hän sanoo, että vanhustenhoidossa itsemääräämisoikeuden rajoittamisen tulisi perustua lakiin.
"Vaadittava säädöspohja puuttuu kuitenkin kokonaan. Hallinnon sisäiseen valvontaan ei ole riittävästi voimavaroja."
Jääskeläinen näkee myös paljon puutteita lastensuojelussa.
"Lastensuojelun sijaishuollon valvonta on riittämätöntä. Kuntien lastensuojeluviranomaiset eivät ehdi riittävästi vierailla sijaishuoltopaikoissa eivätkä ole riittävän hyvin perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta. Aluehallintovirastoilla ei ole riittävästi voimavaroja tarkastuksiin."
Seura:
Keskustan Kärnä: Päivähoitoryhmien kokorajat pois Kärnä peräänkuuluttaa normien purkamista siten, että vastuu ryhmäkokoasiasta kaatuisi kuntien niskaan. Hän poistaisi päivähoitoasetuksesta lasten ja henkilökunnan välistä suhdelukua määrittävät numerot.
Hallitus aikoo nostaa nykyistä päivähoidon lasten ja henkilökunnan välistä suhdelukua niin, että jatkossa yli kolmevuotiaita lapsia voisi olla nykyisen seitsemän sijasta kahdeksan yhtä lastentarhanopettajaa tai hoitajaa kohtaan. Keskiviikkona tuhannet ihmiset eri puolilla Suomea osoittivat mieltä hallituksen aikeita vastaan. Useat ovat olleet sitä mieltä, että kasvavat ryhmäkoot tappavat varhaiskasvatuksen ja tekevät päiväkotien työntekijöistä lapsivarastojen vartijoita. Kommentillaan Kärnä räkii päin laadukasta varhaiskasvatusta puolustaneiden naamoja. |
Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
|
Uusi Suomi uutisoi:
|
Maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa. Suomen Attacin hallituksen varajäsen, vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen ja maailmanpoliittisen työryhmän puheenjohtaja. Viimeaikaisia kirjoja: "Eurokriisin anatomia" (uusi pokkaripainos 2013) ja "Tulevaisuuden politiikkaa" (2013), molemmat Into: Helsinki. Uusin kirja "Suomen talouspolitiikan tulevaisuus: teoriasta käytäntöön" julkistettiin 8.1.2015. Lisätietoja: www.patomaki.fi Blogien osoitteet http://heikkipatomki.puheenvuoro.uusisuomi.fi http://heikkipatomki.vapaavuoro.uusisuomi.fi |
Patomäen blogi:
VM:n virkamiehet tekevät politiikkaa ja kahmivat valtaa
”Valtiovarainministeriön virkamiesjohto löi eilen pöytään omat madonlukunsa talouden tilasta”, kirjoittaa HS tänään 20.3. aamulla. Martti Hetemäki toteaa kasvukuilun olevan jo 18% ja vaatii kuuden miljardin euron säästökuuria.
Vaalit ovat ovella, ja tässä tilanteessa HS esittää VM:n virkamiehet poliittisena aloitteentekijänä, ja heidän aloitteeseensa täytyy poliitikkojen reagoida. Puoluejohtajat tekevätkin työtä käskettyä. Mielipiteiden kirjo ei ole yllättävä. Paljastavin on tietenkin Alexander Stubbin kommentti: ”Kokoomus on esittänyt lähes samaa omassa rakennepoliittisessa ohjelmassaan”. Kaikki muut paitsi Paavo Arhinmäki – ”leikkaukset tuhoaisivat hyvinvointivaltion” – näyttävät hyväksyvän säästöjen ja leikkausten tarpeen, eikä edes Arhinmäki esitä tässä yhteydessä ilmeistä vaihtoehtoa eli elvytystä.
Epäilyä siitä, että VM:n virkamiehet harrastavat nimenomaan kokoomuslaista politikointia, tukevat myös virkamiesten aiemmat avaukset. Esimerkiksi vuonna 2010 Martti Hetemäen johtama asiantuntijaryhmä esitti ansiotulojen rajaveroasteiden alentamista kautta linjan ja kattoa ylimmälle rajaveroasteelle.
VM:n virkamiehet tekevät politiikkaa ja kahmivat valtaa
”Valtiovarainministeriön virkamiesjohto löi eilen pöytään omat madonlukunsa talouden tilasta”, kirjoittaa HS tänään 20.3. aamulla. Martti Hetemäki toteaa kasvukuilun olevan jo 18% ja vaatii kuuden miljardin euron säästökuuria.
Vaalit ovat ovella, ja tässä tilanteessa HS esittää VM:n virkamiehet poliittisena aloitteentekijänä, ja heidän aloitteeseensa täytyy poliitikkojen reagoida. Puoluejohtajat tekevätkin työtä käskettyä. Mielipiteiden kirjo ei ole yllättävä. Paljastavin on tietenkin Alexander Stubbin kommentti: ”Kokoomus on esittänyt lähes samaa omassa rakennepoliittisessa ohjelmassaan”. Kaikki muut paitsi Paavo Arhinmäki – ”leikkaukset tuhoaisivat hyvinvointivaltion” – näyttävät hyväksyvän säästöjen ja leikkausten tarpeen, eikä edes Arhinmäki esitä tässä yhteydessä ilmeistä vaihtoehtoa eli elvytystä.
Epäilyä siitä, että VM:n virkamiehet harrastavat nimenomaan kokoomuslaista politikointia, tukevat myös virkamiesten aiemmat avaukset. Esimerkiksi vuonna 2010 Martti Hetemäen johtama asiantuntijaryhmä esitti ansiotulojen rajaveroasteiden alentamista kautta linjan ja kattoa ylimmälle rajaveroasteelle.
28Mrd€ huomenlahja omistajille
Palkansaajat ovat leikanneet eläkkeitään jo kahdesti ja kaksi keskitettyä heikkoa sopimuskautta on sovittu. Tämä ei omistajille ja porvareille riitä. Pitäisi leikata palkkoja tai pidentää työaikaa sata tuntia.
Oletko miettinyt minkälaisesta tulonsiirrosta on kyse, jos palkansaajilta vaaditaan 100 ilmaisen työtunnin tekemistä? |
Tein karkean esimerkkilaskelman sellaisella datalla, mitä nyt jokaisella suomalaisella on käytössään. Malli on karkea rautalankamalli, joka ei ota kaikkia nippeleitä huomioon. Se kuitenkin kertoo minkä suuruusluokan huijaus on käynnissä.
• 2015 huhtikuu työllinen työvoima oli 2 429 000 henkilöä (Tilastokeskus)
• 2015 keskiarvopalkka 3331 euroa / kk (Tilastokeskus 2015)
Esimerkkilaskelma:
• Keskimäärin kuukaudessa on 20 työpäivää ja työaika on keskimäärin 7,5h/vrk
• Tämä tekee 150h / kk (tosiasiassa enemmän)
• Jos jaamme suomalaisten keskiarvopalkan 3331 eur 150 tunnilla = 22,20e/h
Suomalaiset palkansaajat siirtävät tuloja työnantajille:
• 22,20 euroa x 100 h = 2220 euroa / palkansaaja.
• Palkansaajia 2 429 000 x 2220 euroa = 5 392 380 000 euroa, eli noin 5,4 miljardia / vuosi
• Neljän vuoden aikana (hallituskausi) summa olisi siis jo 21,6 miljardia euroa
Ja tuo 100 lisätuntia ei olisi määräaikainen vaan pysyvä käytäntö.
Tämän lisäksi noilta 100:lta ilmaiselta työtunnilta, työnantajat eivät maksa välillisiä työvoimakustannuksia. Yleensä välillisten työvoimakustannusten suuruudeksi arvioidaan noin 30 %.
Jos käytämme tuota 30% nyrkkisääntöä, niin vuosittainen 5,4 miljardia + 30% 1,62 miljardia = noin 7 miljardia / vuosi. Neljässä vuodessa tämä olisi työnantajille 28 miljardin suuruinen tulonsiirtosumma.
Myös valtion ja kuntien verotulot jäävät näistä 28 miljardista eurosta saamatta.
• 2015 huhtikuu työllinen työvoima oli 2 429 000 henkilöä (Tilastokeskus)
• 2015 keskiarvopalkka 3331 euroa / kk (Tilastokeskus 2015)
Esimerkkilaskelma:
• Keskimäärin kuukaudessa on 20 työpäivää ja työaika on keskimäärin 7,5h/vrk
• Tämä tekee 150h / kk (tosiasiassa enemmän)
• Jos jaamme suomalaisten keskiarvopalkan 3331 eur 150 tunnilla = 22,20e/h
Suomalaiset palkansaajat siirtävät tuloja työnantajille:
• 22,20 euroa x 100 h = 2220 euroa / palkansaaja.
• Palkansaajia 2 429 000 x 2220 euroa = 5 392 380 000 euroa, eli noin 5,4 miljardia / vuosi
• Neljän vuoden aikana (hallituskausi) summa olisi siis jo 21,6 miljardia euroa
Ja tuo 100 lisätuntia ei olisi määräaikainen vaan pysyvä käytäntö.
Tämän lisäksi noilta 100:lta ilmaiselta työtunnilta, työnantajat eivät maksa välillisiä työvoimakustannuksia. Yleensä välillisten työvoimakustannusten suuruudeksi arvioidaan noin 30 %.
Jos käytämme tuota 30% nyrkkisääntöä, niin vuosittainen 5,4 miljardia + 30% 1,62 miljardia = noin 7 miljardia / vuosi. Neljässä vuodessa tämä olisi työnantajille 28 miljardin suuruinen tulonsiirtosumma.
Myös valtion ja kuntien verotulot jäävät näistä 28 miljardista eurosta saamatta.
Uuden Suomen juttu Jape Lovén'in blogista tässä alla.
Uusi Suomi:
Duunari teki +100 h/v-laskelman:
”Huijaus on käynnissä – 5,5% työvoimasta tarpeettomaksi”
Duunari teki +100 h/v-laskelman:
”Huijaus on käynnissä – 5,5% työvoimasta tarpeettomaksi”
Helsinkiläinen kunnallispoliitikko, ahtaaja ja duunariksi julistautuva ay-aktiivi Jape Lovén (sd.) on tehnyt Puheenvuoro-blogissaan laskelmia siitä, mitä seurauksia sadan työtunnin vuosittaisella lisäyksellä olisi.
- Tein karkean esimerkkilaskelman sellaisella datalla, mitä nyt jokaisella suomalaisella on käytössään. Malli on karkea rautalankamalli, joka ei ota kaikkia nippeleitä huomioon. Se kuitenkin kertoo minkä suuruusluokan huijaus on käynnissä, Lovén väittää.
- Tein karkean esimerkkilaskelman sellaisella datalla, mitä nyt jokaisella suomalaisella on käytössään. Malli on karkea rautalankamalli, joka ei ota kaikkia nippeleitä huomioon. Se kuitenkin kertoo minkä suuruusluokan huijaus on käynnissä, Lovén väittää.
Vapaakauppaneuvottelut ovat hyökkäys demokratiaa vastaan. Haluaisin äänestää TTIP:ta vastaan, paitsi että...hetkinen, en voi.
Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus on sarja kauppaneuvotteluja, joita on toteutettu enimmäkseen salaa EU:n ja Yhdysvaltojen välille. Tarkoituksena on kahdenvälinen kauppasopimus TTIP, joka karsii lainsäädännön esteitä suuryritysten kaupan tieltä. Asioita, joita esimerkiksi listalla löytyy, on elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat lait, ympäristölainsäädäntö, pankkialan säännöksiä ja rajoituksia yksittäisten kansakuntien toimivaltaan. Se on ylikansallisten suuryhtiöiden pahoinpitely Eurooppaa ja Yhdysvaltoja vastaan.
Ennen kuin TTIP neuvottelut aloitettiin helmikuussa 2014, prosessi on ollut salainen ja epädemokraattinen. Tätä salassapitoa on pidetty koko prosessin ajan käynnissä. Lähes kaikki tiedot neuvotteluista on lähtöisin vuotaneista asiakirjoista ja lehdistön pyyntöjen kautta saadusta informaatiosta. TTIP:n suunnittelua on toteutettu mm. ennen Suomalaisia SOTE sotkuja.
Mutta neuvottelujen peiteltyä luonnetta ei pidä säikähtää, koska se saattaa hyvinkin olla pienin ongelma koko TTIP sopimuksen aikajanalla. Tässä on kuusi syytä, miksi meidän pitäisi pelätä TTIP läpi menoa:
Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus on sarja kauppaneuvotteluja, joita on toteutettu enimmäkseen salaa EU:n ja Yhdysvaltojen välille. Tarkoituksena on kahdenvälinen kauppasopimus TTIP, joka karsii lainsäädännön esteitä suuryritysten kaupan tieltä. Asioita, joita esimerkiksi listalla löytyy, on elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat lait, ympäristölainsäädäntö, pankkialan säännöksiä ja rajoituksia yksittäisten kansakuntien toimivaltaan. Se on ylikansallisten suuryhtiöiden pahoinpitely Eurooppaa ja Yhdysvaltoja vastaan.
Ennen kuin TTIP neuvottelut aloitettiin helmikuussa 2014, prosessi on ollut salainen ja epädemokraattinen. Tätä salassapitoa on pidetty koko prosessin ajan käynnissä. Lähes kaikki tiedot neuvotteluista on lähtöisin vuotaneista asiakirjoista ja lehdistön pyyntöjen kautta saadusta informaatiosta. TTIP:n suunnittelua on toteutettu mm. ennen Suomalaisia SOTE sotkuja.
Mutta neuvottelujen peiteltyä luonnetta ei pidä säikähtää, koska se saattaa hyvinkin olla pienin ongelma koko TTIP sopimuksen aikajanalla. Tässä on kuusi syytä, miksi meidän pitäisi pelätä TTIP läpi menoa:
Perussuomalaiset olisivat valmiit luopumaan kahdesta arkipyhästä: helatorstaista ja loppiaisesta.
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen pitää arkipyhistä luopumista ”hyvin käyttökelpoisena asiana”, kun pyritään parantamaan Suomen kilpailukykyä. – Se on työmarkkinaosapuolten ja kolmikannan asia. Me emme nouse vastaan, koska sen kokonaiskustannusvaikutus siihen viiden prosentin kilpailukykyyn on 1,6-2 prosenttiyksikköä. Se on jo aika iso vaikutus, Putkonen sanoi perussuomalaisten puoluetoimistolla järjestetyssä tilaisuudessa. Työajan pidennys, johon yksi keino olisi arkipyhistä luopuminen, hiersi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) työmarkkinajärjestöjen kanssa yrittämää yhteiskuntasopimusta. |
Yhteiskuntasopimuksen neuvottelut käynnistetään uudelleen, jos työllisyys- ja kasvusopimus saadaan tehtyä maanantaina.
- - - - - - -
Putkosen mukaan työajan pidennys on yksi työkalu kilpailukyvyn lisäämiseksi, mutta hänen mielestään paras keino olisi sähköveron laskeminen.
- - - - - - -
Putkosen mukaan työajan pidennys on yksi työkalu kilpailukyvyn lisäämiseksi, mutta hänen mielestään paras keino olisi sähköveron laskeminen.
YLE:
Palveluala ei kaipaa työelämään joustoja:
"Vitonen tunnissa, lomia ja vuorolisiä ei tunneta"
Palveluala ei kaipaa työelämään joustoja:
"Vitonen tunnissa, lomia ja vuorolisiä ei tunneta"
Ravintoloissa paiskitaan usein töitä ilman vuorolisiä. Keikka- ja kesätyöntekijät suostuvat vitosen tuntipalkkoihin. Hallitusohjelmassa sovitut työelämän joustot saavat Palvelualan ammattiliitolta kylmän vastaanoton.
"Räikeitä tapauksia"
Pulmia tulee esimerkiksi siitä, että yritys ei maksa iltalisiä eikä sunnuntaikorvauksia. Nuoret työntekijät eivät uskalla vaatia palkkakuitteja, eivätkä tunne lepoaikoja. Työvuorolistoja ei ole.
– On tapauksia, joissa on maksettu viisi euroa tunti ja siinä se. Lisiä ei tunneta, eikä lomia kerry. Räikeitä tapauksia, sanoo Selin.
Hän ihmettelee, miksei koulussa opeteta työelämän sääntöjä. Ja missä ovat vanhemmat?
– Suurin osa suomalaisista kuuluu yhä ammattiliittoon. Eivätkö he voi kertoa tosielämän realiteeteista lapsilleen? Selin kysyy.
"Räikeitä tapauksia"
Pulmia tulee esimerkiksi siitä, että yritys ei maksa iltalisiä eikä sunnuntaikorvauksia. Nuoret työntekijät eivät uskalla vaatia palkkakuitteja, eivätkä tunne lepoaikoja. Työvuorolistoja ei ole.
– On tapauksia, joissa on maksettu viisi euroa tunti ja siinä se. Lisiä ei tunneta, eikä lomia kerry. Räikeitä tapauksia, sanoo Selin.
Hän ihmettelee, miksei koulussa opeteta työelämän sääntöjä. Ja missä ovat vanhemmat?
– Suurin osa suomalaisista kuuluu yhä ammattiliittoon. Eivätkö he voi kertoa tosielämän realiteeteista lapsilleen? Selin kysyy.
Uusi Suomi Puheenvuorot - Maarit Snellman:
Pääministeri insinööri-Sipilältä unohtui, että tekniikka on huono isäntä
Pääministeri insinööri-Sipilältä unohtui, että tekniikka on huono isäntä
Hallitus se sen kuin iteroi apunaan prosessikaaviot ja komee kiekko, jonka mukaan maata nyt sitten johdetaan. Helsingin Sanomat olivat tehneet kiekosta oikein virtuaaliversion, että pääsee kansakin kokeilemaan millaista se on. Maan johtaminen.
Kokeileppas.
Kiekko, se myös kakkaraksi nimetty, löytyy täältä:http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1305960856912
Niin se sitten talouskasvun myötä se huolenpito vähenee.
Sipilä nojautuu taloudenkin osalta vanhaan hapatukseen. BKT ja talouskasvu tekevät autuaaksi. Vaikka se on ihminen, joka sen huolenpidon jatkossakin tulee antamaan, planeetan rajat eivät kestä jatkuvan talouskasvun tavoittelua, elämää ei voi rakentaa kilpailun varaan ja jo varhainen teknistyminen osoitti, että talouskasvu ei automaattisesti luo sitä hyvinvointia.
Kokeileppas.
Kiekko, se myös kakkaraksi nimetty, löytyy täältä:http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1305960856912
Niin se sitten talouskasvun myötä se huolenpito vähenee.
Sipilä nojautuu taloudenkin osalta vanhaan hapatukseen. BKT ja talouskasvu tekevät autuaaksi. Vaikka se on ihminen, joka sen huolenpidon jatkossakin tulee antamaan, planeetan rajat eivät kestä jatkuvan talouskasvun tavoittelua, elämää ei voi rakentaa kilpailun varaan ja jo varhainen teknistyminen osoitti, että talouskasvu ei automaattisesti luo sitä hyvinvointia.
Näihin on varaa, hoitajia vanhuksille ei ole.
HS:
Hornetien seuraajaksi on ehdolla "katastrofihävittäjä"
Yhdysvaltain armeijan karmein hanke, floppi ja sekasikiö.
Ihmiskunnan kaikkien aikojen kallein asekehitysprojekti.
Näin voisi summata keskustelun, jota käydään viidennen sukupolven F-35-monitoimihävittäjän ympärillä.
"Jos nyt valittaisiin jokin muu konetyyppi kuin amerikkalaisvalmisteinen F-35, olisi se poliittinen päätös ja kertoisi, että transatlanttisten suhteiden sijaan tukeudumme vaikkapa Ruotsiin", kirjoitti nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) blogissaan maaliskuussa 2015.
Suomen hävittäjäehdokkaan tarina on surullinen.
Kaikki on mennyt alusta asti pieleen, eivätkä koneeseen tutustuneet ole tyytyväisiä oikein mihinkään.
- - - - - - - -
"Koneen arvioidaan maksaneen nyt yhtä paljon kuin Irakin sota varovaisimpien arvioiden mukaan", amerikkalainen The Atlantic kirjoitti tammi-helmikuun numerossaan.
Esimerkiksi Kiinassa ja Venäjällä kehitysprojekteista on selvitty jopa kymmenesosalla.
F-35 on monitoimihävittäjä, mutta sitä pidetään epäluotettava ilmojen sekasikiönä.
Kriitikoiden mukaan monitoimihävittäjyys tarkoittaa F-35:n kohdalla sitä, ettei kompromissien tuloksena kasattu kone ole hyvä missään.
Hornetien seuraajaksi on ehdolla "katastrofihävittäjä"
Yhdysvaltain armeijan karmein hanke, floppi ja sekasikiö.
Ihmiskunnan kaikkien aikojen kallein asekehitysprojekti.
Näin voisi summata keskustelun, jota käydään viidennen sukupolven F-35-monitoimihävittäjän ympärillä.
"Jos nyt valittaisiin jokin muu konetyyppi kuin amerikkalaisvalmisteinen F-35, olisi se poliittinen päätös ja kertoisi, että transatlanttisten suhteiden sijaan tukeudumme vaikkapa Ruotsiin", kirjoitti nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) blogissaan maaliskuussa 2015.
Suomen hävittäjäehdokkaan tarina on surullinen.
Kaikki on mennyt alusta asti pieleen, eivätkä koneeseen tutustuneet ole tyytyväisiä oikein mihinkään.
- - - - - - - -
"Koneen arvioidaan maksaneen nyt yhtä paljon kuin Irakin sota varovaisimpien arvioiden mukaan", amerikkalainen The Atlantic kirjoitti tammi-helmikuun numerossaan.
Esimerkiksi Kiinassa ja Venäjällä kehitysprojekteista on selvitty jopa kymmenesosalla.
F-35 on monitoimihävittäjä, mutta sitä pidetään epäluotettava ilmojen sekasikiönä.
Kriitikoiden mukaan monitoimihävittäjyys tarkoittaa F-35:n kohdalla sitä, ettei kompromissien tuloksena kasattu kone ole hyvä missään.
Iltalehti:
Uusi ilmiö: Akateemisesti työttömät vyöryvät leipäjonoon
Uusi ilmiö: Akateemisesti työttömät vyöryvät leipäjonoon
Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruuasta heitetään pois jopa 10-15 prosenttia. Samaan aikaan leipäjonoilla ei ole riittävästi jaettavaa.
- Nyt on aivan uusi ilmiö, että akateemisesti työttömiä on ilmaantunut leipäjonoon. He voivat ajaa leipäjonolle muutaman vuoden vanhalla Bemarilla, mutta heillä ei ole rahaa ruokaan. Heitä on jonossa yhä enemmän, kertoo kansanedustaja Antero Laukkanen (kd), joka on mukana leipäjonotoimintaa järjestävässä Espoon Hyvä Arki -yhdistyksessä.
Laukkasen mukaan leipäjonot ovat kasvaneet dramaattisesti pääkaupunkiseudulla.
- Alle 25-vuotiaat nuoret, jotka ovat vailla kotia ja työtä, ovat myös kasvava joukko leipäjonoissa. Jaettavaa ei ole läheskään tarpeeksi, huokaa Laukkanen.
Leipäjonoon ilmaantunut myös yhä enemmän hyvää peruseläkkettä saavia eläkeläisiä.
- Elinkustannukset ovat kasvaneet niin valtavasti pääkaupunkiseudulla, ettei perushyvä 1500 euron eläke meinaa riittää elämiseen, Laukkanen toteaa.
- Nyt on aivan uusi ilmiö, että akateemisesti työttömiä on ilmaantunut leipäjonoon. He voivat ajaa leipäjonolle muutaman vuoden vanhalla Bemarilla, mutta heillä ei ole rahaa ruokaan. Heitä on jonossa yhä enemmän, kertoo kansanedustaja Antero Laukkanen (kd), joka on mukana leipäjonotoimintaa järjestävässä Espoon Hyvä Arki -yhdistyksessä.
Laukkasen mukaan leipäjonot ovat kasvaneet dramaattisesti pääkaupunkiseudulla.
- Alle 25-vuotiaat nuoret, jotka ovat vailla kotia ja työtä, ovat myös kasvava joukko leipäjonoissa. Jaettavaa ei ole läheskään tarpeeksi, huokaa Laukkanen.
Leipäjonoon ilmaantunut myös yhä enemmän hyvää peruseläkkettä saavia eläkeläisiä.
- Elinkustannukset ovat kasvaneet niin valtavasti pääkaupunkiseudulla, ettei perushyvä 1500 euron eläke meinaa riittää elämiseen, Laukkanen toteaa.
HEIKKI Patomäki
Vasemmiston tulevaisuus
12. kesäkuuta 2015
Vastauksena vasemmiston koko olemassaolon perusteita koskevaan kriisiin esitän uuden vasemmistopuolueen perustamista, joko kirjaimellisesti tai sitten ainakin metaforisesti. Tämä Kansan uutisissa tänään 12.6. julkaistu ”näkökulma” on tiivistelmä 36 sivua pitkästä ja paljon perusteellisemmasta analyysista, joka on kokonaisuudessaan luettavissa täältä. Vasemmiston uudistustyö alkakoon!
Vasemmisto on kriisissä. Sdp:n ja vasemmistoliiton yhteinen paikkamäärä eduskunnassa on jo melkein puolittunut vuoden 1995 vaaleista. Jos nykytrendit jatkuvat yhtä suoraviivaisena kuin tähän asti, vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto ”kilpailee” jo pienimmän puolueen asemasta RKP:n ja kristillisten kanssa. Jos mitään ei tehdä, vuoden 2023 eduskuntavaalit voivat nykytrendien valossa jäädä puolueen viimeisiksi.
Etymologisesti kriisi on yhteydessä sanaan kritiikki. Kritiikin kohteena on kriisin aiheuttaja. Vaikka käsitykset kriisien syistä ovat aina kiistanalaisia, ne voivat silti olla hyvin perusteltuja. Parhaimmillaan kriisi tarkoittaa mahdollisuutta oppia. Näin myös vasemmiston kriisi pitää ymmärtää.
Vasemmiston kriisillä on monikerroksisia toisiinsa kytkeytyneitä syitä. Globalisaatio on luonut edellytykset itseään vahvistavalle uusliberalisaation aallolle. Suomessa ratkaisevia käänteitä on ollut kolme: rahamarkkinoiden vapauttaminen 1980-luvulla, mikä johti kuplaan ja romahdukseen, lamapolitiikka 1990-luvun alussa, ja Paavo Lipposen hallitukset 1995-2004. Koko kenttä on jo pitkään siirtynyt oikealle.
Vasemmiston tulevaisuus
12. kesäkuuta 2015
Vastauksena vasemmiston koko olemassaolon perusteita koskevaan kriisiin esitän uuden vasemmistopuolueen perustamista, joko kirjaimellisesti tai sitten ainakin metaforisesti. Tämä Kansan uutisissa tänään 12.6. julkaistu ”näkökulma” on tiivistelmä 36 sivua pitkästä ja paljon perusteellisemmasta analyysista, joka on kokonaisuudessaan luettavissa täältä. Vasemmiston uudistustyö alkakoon!
Vasemmisto on kriisissä. Sdp:n ja vasemmistoliiton yhteinen paikkamäärä eduskunnassa on jo melkein puolittunut vuoden 1995 vaaleista. Jos nykytrendit jatkuvat yhtä suoraviivaisena kuin tähän asti, vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto ”kilpailee” jo pienimmän puolueen asemasta RKP:n ja kristillisten kanssa. Jos mitään ei tehdä, vuoden 2023 eduskuntavaalit voivat nykytrendien valossa jäädä puolueen viimeisiksi.
Etymologisesti kriisi on yhteydessä sanaan kritiikki. Kritiikin kohteena on kriisin aiheuttaja. Vaikka käsitykset kriisien syistä ovat aina kiistanalaisia, ne voivat silti olla hyvin perusteltuja. Parhaimmillaan kriisi tarkoittaa mahdollisuutta oppia. Näin myös vasemmiston kriisi pitää ymmärtää.
Vasemmiston kriisillä on monikerroksisia toisiinsa kytkeytyneitä syitä. Globalisaatio on luonut edellytykset itseään vahvistavalle uusliberalisaation aallolle. Suomessa ratkaisevia käänteitä on ollut kolme: rahamarkkinoiden vapauttaminen 1980-luvulla, mikä johti kuplaan ja romahdukseen, lamapolitiikka 1990-luvun alussa, ja Paavo Lipposen hallitukset 1995-2004. Koko kenttä on jo pitkään siirtynyt oikealle.
Tämä ei varsinaisesti kuulu aiheeseen - ja toisaalta pienyrittäjän "Ollako vai eikö olla"-on hyvinkin tämän päivän kysymys. Tai oikeammin kysymysasettelun tulisi olla; "Onko virkamiehillä liikaa valtaa?" tai "Onko virkamiehellä ajattelun vastuuta?"
Yle:
Yrittäjä taistelee viranomaista vastaan –
"Risteys on vaarallinen, kun kioski on auki"
Kieltävän päätöksen grillikioskilleen saanut yrittäjä ihmettelee, miksei kioski saa kuuden vuoden jälkeen jatkaa. Naisen takana seisoo vankka tukijoukko, eikä hän aio antaa periksi.
5-tien varressa Kajaanin pohjoispuolella sijaitseva Jormuan Grillikioski on ollut Kaisu Heikkisen kesän kohokohta jo kuuden vuoden ajan. Tänä kesänä yrittäjä viettää kesänsä kaukana vaaralliseksi luokitellusta risteyksestä.
– Tämä on niin jännä tämä risteys. Risteys on vaarallinen, kun kioski on auki. Muutenhan tämä on ihan normaali liittymä, siitä mennään taloihin ja levähdyspaikalle.
Yrittäjä kertoo kuulleensa kieltävän päätöksen grillin jatkosta antaneelta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta kaikenlaista.
Yrittäjä taistelee viranomaista vastaan –
"Risteys on vaarallinen, kun kioski on auki"
Kieltävän päätöksen grillikioskilleen saanut yrittäjä ihmettelee, miksei kioski saa kuuden vuoden jälkeen jatkaa. Naisen takana seisoo vankka tukijoukko, eikä hän aio antaa periksi.
5-tien varressa Kajaanin pohjoispuolella sijaitseva Jormuan Grillikioski on ollut Kaisu Heikkisen kesän kohokohta jo kuuden vuoden ajan. Tänä kesänä yrittäjä viettää kesänsä kaukana vaaralliseksi luokitellusta risteyksestä.
– Tämä on niin jännä tämä risteys. Risteys on vaarallinen, kun kioski on auki. Muutenhan tämä on ihan normaali liittymä, siitä mennään taloihin ja levähdyspaikalle.
Yrittäjä kertoo kuulleensa kieltävän päätöksen grillin jatkosta antaneelta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta kaikenlaista.
Muut jutut samasta aiheesta:
Kyläläiset haluavat grillinsä takaisin – "Suokaa nyt meille edes nämä pienet ilot"
Grillikohu jatkuu – tätä ELY-keskus ei kiellä: "Myönnämme että se on luonnonkaunis paikka"
Näkökulma: "Tappajakioskin" listalle Läheltä piti-burger
Grilliyrittäjä Kaisu Heikkinen: "Ihana asia, jes!"
Grillikohu jatkuu – tätä ELY-keskus ei kiellä: "Myönnämme että se on luonnonkaunis paikka"
Näkökulma: "Tappajakioskin" listalle Läheltä piti-burger
Grilliyrittäjä Kaisu Heikkinen: "Ihana asia, jes!"
Tästä alaspäin on vain taittopohjan valmiita elementtejä - myöhemmin saattaa löytyä lisää uutisia perjantailta 12.6. 2015