Tähän tulee uutiset, merkittävimmät kannanotot, esiin tulleet faktat ja videot kronologisessa järjestyksessä.
14.6. 2015
Vastavalkea:
Hallitus väärien miljardien jäljillä
Hallitus väärien miljardien jäljillä
Suomeen asetettu puhdas oikeistohallitus ja sitä tukeva valtamedia ovat kiitettävästi luoneet kriisimielialaa runtatakseen läpi omat leikkaustavoitteensa. Siinä ovat saaneet huutia myös laillisuusnäkökohdat, mistä valtiosääntöoppineetkin ovat ilmaisseet huolestumisensa.
Hallituksen kaavailemat leikkaukset näyttäisivät kohdentuvan raskaimmin naisiin, lapsiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja työttömiin. Siis tulonjakotilastojen alapäähän, joka jo nyt on EU:n keskiarvoon nähden ylisuuren kulutusverotuksen raskauttamaa. Tunnettu tosiasiahan on, että kulutusverot tasaveroina kohtelevat alempia tuloluokkia suhteellisesti noin kaksi kertaa ankarammin kuin ylempiä.
- - - - - - - - - - - - - -
Hallituksen kaavailemat leikkaukset näyttäisivät kohdentuvan raskaimmin naisiin, lapsiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja työttömiin. Siis tulonjakotilastojen alapäähän, joka jo nyt on EU:n keskiarvoon nähden ylisuuren kulutusverotuksen raskauttamaa. Tunnettu tosiasiahan on, että kulutusverot tasaveroina kohtelevat alempia tuloluokkia suhteellisesti noin kaksi kertaa ankarammin kuin ylempiä.
- - - - - - - - - - - - - -
”Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia […]. Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän.”
|
Selkokielellä ilmaistuna pääoma loisii Suomen verotuksessa 5,5 miljardin euron verran vuodessa EU:n keskiarvoiseen verotukseen nähden. Aikamoinen summa, jolla katettaisiin melkoisesti kestävyysvajetta ja muitakin vajeita.
Vertaa Elina Lepomäen väitteitä yllä olevan kirjoitukseen ja tähän tutkimukseen:
"Suomi on Euroopan kilpailukykyisin maa". Lepomäen väitteet eivät perustu faktoihin.
On melko tragikoomista olla tässä yhteydessä huolissaan 'palkansaajan' ostovoimasta.
Lue myös Esko Seppänen: Verotiedoissa harhaisuutta (Klikkaa linkkiä ja kelaa hieman alaspäin).
"Suomi on Euroopan kilpailukykyisin maa". Lepomäen väitteet eivät perustu faktoihin.
On melko tragikoomista olla tässä yhteydessä huolissaan 'palkansaajan' ostovoimasta.
Lue myös Esko Seppänen: Verotiedoissa harhaisuutta (Klikkaa linkkiä ja kelaa hieman alaspäin).
Demareiden kansanedustaja Eero Heinäluoma esittää MTV:n nettikolumnissaan suurten pääomatulojen verotukseen 1–2 prosentin korotuksia. Samalla Heinäluoma kiristäisi yli 70 000 euroa ansaitsevien tuloveroa.
Kokoomuksen Elina Lepomäki kuittaa Heinäluoman verokommentit mielikuvilla pelaamiseksi. Lepomäen mukaan Heinäluoman täytyy kokeneena poliitikkona olla tietoinen siitä, että Suomessa keskituloiset maksavat jo tuloistaan huomattavasti korkeampia veroja kuin verrokkimaissa keskimäärin.
"Suomessa keski- ja hyvätuloisten verotus on jopa kuusi prosenttiyksikköä korkeampaa kuin Ruotsissa ja Saksassa. Korkea veroaste lyö läpi työn kokonaiskustannuksiin ja on selvää, että se haittaa työpaikkojen syntymistä”, Lepomäki sanoo.
”Samalla se heikentää palkansaajan ostovoimaa. Palkkaverotus uhkaa lähivuosina muutenkin kiristyä muun muassa työttömyysvakuutusmaksun ja kunnallisverotuksen nousupaineiden vuoksi”, hän jatkaa.
”Kiristyvä verotus heikentäisi entisestään suomalaisen työn kilpailukykyä ja hankaloittaisi myös uuden, korkean tuottavuuden työn syntymistä Suomeen."
Kokoomuksen Elina Lepomäki kuittaa Heinäluoman verokommentit mielikuvilla pelaamiseksi. Lepomäen mukaan Heinäluoman täytyy kokeneena poliitikkona olla tietoinen siitä, että Suomessa keskituloiset maksavat jo tuloistaan huomattavasti korkeampia veroja kuin verrokkimaissa keskimäärin.
"Suomessa keski- ja hyvätuloisten verotus on jopa kuusi prosenttiyksikköä korkeampaa kuin Ruotsissa ja Saksassa. Korkea veroaste lyö läpi työn kokonaiskustannuksiin ja on selvää, että se haittaa työpaikkojen syntymistä”, Lepomäki sanoo.
”Samalla se heikentää palkansaajan ostovoimaa. Palkkaverotus uhkaa lähivuosina muutenkin kiristyä muun muassa työttömyysvakuutusmaksun ja kunnallisverotuksen nousupaineiden vuoksi”, hän jatkaa.
”Kiristyvä verotus heikentäisi entisestään suomalaisen työn kilpailukykyä ja hankaloittaisi myös uuden, korkean tuottavuuden työn syntymistä Suomeen."
HS:
Maailman talousfoorumi: Suomi on maailman paras maa
Suomi on maailman paras maa, ainakin jos mittatikkuna on asukkaiden inhimillinen pääoma. Näin arvioi Maailman talousfoorumi WEF vastikään julkaistussa raportissaan. Raportti arvioi muun muassa asukkaiden koulutus- ja taitotasoa ja sitä, kuinka hyvin maat hyödyntävät niitä työmarkkinoilla.
Suomen jälkeen toisella sijalla on Norja ja kolmannella Sveitsi. Muista Pohjoismaista Ruotsi sijoittuu listalla kuudenneksi, Tanska seitsemänneksi ja Islanti sijalle 20.
Maailman talousfoorumi: Suomi on maailman paras maa
Suomi on maailman paras maa, ainakin jos mittatikkuna on asukkaiden inhimillinen pääoma. Näin arvioi Maailman talousfoorumi WEF vastikään julkaistussa raportissaan. Raportti arvioi muun muassa asukkaiden koulutus- ja taitotasoa ja sitä, kuinka hyvin maat hyödyntävät niitä työmarkkinoilla.
Suomen jälkeen toisella sijalla on Norja ja kolmannella Sveitsi. Muista Pohjoismaista Ruotsi sijoittuu listalla kuudenneksi, Tanska seitsemänneksi ja Islanti sijalle 20.
AL:
Palkkaneuvotteluja hierotaan koko yö, korotukset kohdistumassa kaikille
Työmarkkinajohtajat ovat aloittaneet viime hetken neuvottelut ensi vuoden palkankorotuksista Elinkeinoelämän keskusliiton tiloissa Helsingin Etelärannassa.
Kaikkein isoimmat asiat olivat illalla kello 22.30:n aikaan yhä avoinna. Työmarkkinajohtajat eivät tiettävästi olleet ehtineet keskustella korotusten suuruudesta. Varmaa kuitenkin on, että ensi vuoden palkankorotuksista tulee hyvin pieniä.
Korotukset ovat todennäköisesti suuruudeltaan samaa tasoa kuin tänä ja viime vuonna. Työllisyys- ja kasvusopimuksen ensimmäinen korotus oli 20 euroa kuukaudessa ja toinen 0,4 prosenttia.
Neuvottelulähteistä kerrottiin sunnuntain viime tunteina, että palkankorotukset toteutetaan todennäköisesti tälläkin kertaa yleiskorotuksena eli ne kohdistetaan kaikille. Todennäköisenä pidettiin myös sitä, että korotukset määritellään sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti.
Palkkaneuvotteluja hierotaan koko yö, korotukset kohdistumassa kaikille
Työmarkkinajohtajat ovat aloittaneet viime hetken neuvottelut ensi vuoden palkankorotuksista Elinkeinoelämän keskusliiton tiloissa Helsingin Etelärannassa.
Kaikkein isoimmat asiat olivat illalla kello 22.30:n aikaan yhä avoinna. Työmarkkinajohtajat eivät tiettävästi olleet ehtineet keskustella korotusten suuruudesta. Varmaa kuitenkin on, että ensi vuoden palkankorotuksista tulee hyvin pieniä.
Korotukset ovat todennäköisesti suuruudeltaan samaa tasoa kuin tänä ja viime vuonna. Työllisyys- ja kasvusopimuksen ensimmäinen korotus oli 20 euroa kuukaudessa ja toinen 0,4 prosenttia.
Neuvottelulähteistä kerrottiin sunnuntain viime tunteina, että palkankorotukset toteutetaan todennäköisesti tälläkin kertaa yleiskorotuksena eli ne kohdistetaan kaikille. Todennäköisenä pidettiin myös sitä, että korotukset määritellään sekä euromääräisesti että prosentuaalisesti.
KU Viikkolehti:
Sakari Hänninen: Mihin olemme palaamassa?
Sakari Hänninen: Mihin olemme palaamassa?
- - - - - - - -
Kun lukee hallitusohjelmaa, niin sen sanoma on rujo: vaikeuksien ja velkaantumisen syynä on liian laaja ja tehoton julkinen sektori, puutteet työn tuottavuudessa ja tarjonnassa, alhainen hintakilpailukyky, työmarkkinoiden jäykkyydet, työn ja yrittämisen kannustimien puutteet. Tämän linjauksen mukaisesti ei ollut suuri yllätys, että budjettileikkaukset kohdistuvat nimenomaan sosiaalietuuksiin, sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja opetukseen ja koulutukseen, jolloin suurimmat säästöt kohdistuvat lapsiin ja nuoriin, lapsiperheisiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja ylipäänsä vaikeassa sosio-ekonomisessa asemassa oleviin.
Tämän linjauksen tueksi haluttaisiin työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtävä ”yhteiskuntasopimus”, jonka perimmäisenä tarkoituksena olisi prekarisaation edistäminen ja vakiinnuttaminen, siis eräänlainen suomalainen Hartz-reformi ja sen myötä kansan kahtiajaon syventäminen. Rikkailta taas ei vaadita mitään, mutta toivotaan vapaaehtoista osallistumista yhteiseen ponnistukseen ikään kuin lahjana. Ollaanko nyt hyvää vauhtia korvaamassa hyvinvointivaltiota hyväntekeväisyysyhteiskunnalla, jossa ihmisten perusturva tulisi olemaan ruokapankkien varassa kuten vaikkapa Yhdysvalloissa?
Kun lukee hallitusohjelmaa, niin sen sanoma on rujo: vaikeuksien ja velkaantumisen syynä on liian laaja ja tehoton julkinen sektori, puutteet työn tuottavuudessa ja tarjonnassa, alhainen hintakilpailukyky, työmarkkinoiden jäykkyydet, työn ja yrittämisen kannustimien puutteet. Tämän linjauksen mukaisesti ei ollut suuri yllätys, että budjettileikkaukset kohdistuvat nimenomaan sosiaalietuuksiin, sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja opetukseen ja koulutukseen, jolloin suurimmat säästöt kohdistuvat lapsiin ja nuoriin, lapsiperheisiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja ylipäänsä vaikeassa sosio-ekonomisessa asemassa oleviin.
Tämän linjauksen tueksi haluttaisiin työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtävä ”yhteiskuntasopimus”, jonka perimmäisenä tarkoituksena olisi prekarisaation edistäminen ja vakiinnuttaminen, siis eräänlainen suomalainen Hartz-reformi ja sen myötä kansan kahtiajaon syventäminen. Rikkailta taas ei vaadita mitään, mutta toivotaan vapaaehtoista osallistumista yhteiseen ponnistukseen ikään kuin lahjana. Ollaanko nyt hyvää vauhtia korvaamassa hyvinvointivaltiota hyväntekeväisyysyhteiskunnalla, jossa ihmisten perusturva tulisi olemaan ruokapankkien varassa kuten vaikkapa Yhdysvalloissa?
YLE:
Saksalaislehti: IMF ampui alas Kreikka-neuvotteluiden kompromissiehdotuksen
Kreikka-neuvottelut olivat nytkähtää eteenpäin kunnes kansainvälinen valuuttarahasto IMF astui väliin, saksalaislehti kertoo sunnuntaina.
Saksalaislehti: IMF ampui alas Kreikka-neuvotteluiden kompromissiehdotuksen
Kreikka-neuvottelut olivat nytkähtää eteenpäin kunnes kansainvälinen valuuttarahasto IMF astui väliin, saksalaislehti kertoo sunnuntaina.
- - - - - -
Nimettömiä neuvottelulähteitä siteeraavassa lehtijutussa väitetään, että Juncker olisi ollut valmis lykkäämään vaatimusta 400 miljoonan euron eläkeleikkauksista vastineeksi siitä, että Kreikka olisi ollut valmis tekemään vastaavat säästöt sotilasmenoissa.
Lehden neuvottelulähteiden mukaan IMF kuitenkin ilmoitti vastustavansa tällaista kaupankäyntiä.
Lehden tietojen mukaan viime päivinä EU:n ja IMF:n neuvottelijoiden välillä on ollut jännitteitä.
Nimettömiä neuvottelulähteitä siteeraavassa lehtijutussa väitetään, että Juncker olisi ollut valmis lykkäämään vaatimusta 400 miljoonan euron eläkeleikkauksista vastineeksi siitä, että Kreikka olisi ollut valmis tekemään vastaavat säästöt sotilasmenoissa.
Lehden neuvottelulähteiden mukaan IMF kuitenkin ilmoitti vastustavansa tällaista kaupankäyntiä.
Lehden tietojen mukaan viime päivinä EU:n ja IMF:n neuvottelijoiden välillä on ollut jännitteitä.
US:
Suomi hakee kasvua kokonaan väärästä paikasta?
”Maapallolta ei viedä mitään minnekään”
Suomi hakee kasvua kokonaan väärästä paikasta?
”Maapallolta ei viedä mitään minnekään”
-Moni ajattelee edelleen, että oikeata työtä on vientiteollisuus, joka tuo maahan rahaa. Tämän suunnan iskulauseena on, ettemme rikastu pesemällä toistemme paitoja. Taloustieteilijät huomauttavat tähän ironisesti, että tuon mukaan maailmantalous ei voisi toimia lainkaan, koska maapallolta ei viedä mitään minnekään. Vientiä tarvitaan, jotta voidaan maksaa tuonti, mutta pääosaltaan suomalainen elintaso ja työllisyys perustuvat kotimarkkinoihin, hän kirjoittaa blogissaan.
Soininvaara huomauttaa, että tavallisille ihmisille on yhä vähemmän tilaa vientiteollisuudessa, mutta rajattomasti tilaa paikallisissa palveluissa.
-Pizzan saa paljon halvemmalla Nairobissa kuin Kuopiossa, koska pizzan paistajalle ei makseta Nairobissa juuri mitään. Tämä ei kuitenkaan vaaranna pizzanpaistajan työpaikkaa Kuopiossa, jos asiakkaalla sattuu olemaan nälkä Kuopiossa, hän vertaa.
Soininvaara huomauttaa, että tavallisille ihmisille on yhä vähemmän tilaa vientiteollisuudessa, mutta rajattomasti tilaa paikallisissa palveluissa.
-Pizzan saa paljon halvemmalla Nairobissa kuin Kuopiossa, koska pizzan paistajalle ei makseta Nairobissa juuri mitään. Tämä ei kuitenkaan vaaranna pizzanpaistajan työpaikkaa Kuopiossa, jos asiakkaalla sattuu olemaan nälkä Kuopiossa, hän vertaa.
US Puheenvuorot:
Sata tuntia lisää Neuvostoliittoa?
Jussi Kolehmainen
"EK:n verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa toimitusjohtaja Jyri Häkämies perustelee ehdotusta kilpailukyvyn parantamisella.
Häkämiehen mukaan kilpailukyvyn parantamisen tärkeimpiä asioita on "tuottavuushypyn" aikaansaaminen. Häkämiehen ja EK:n mukaan "hyppyä" ei synny ilman merkittävää työajan lisäystä."
Olen Häkämiehen kanssa eri mieltä keinoista "tuottavuushypyn" aikaansaamiseksi. Vähän pahaa pelkään, että 100 tuntia lisää työtä "neuvostoliittolaistaa" jo ennestäänkin rapautuneen työmoraalin. Häkämiehen ehdotusta voisi verrata tilanteeseen jossa maaliköyhään jääkiekko-otteluun haetaan uutta potkua lisäämällä erien määrää.
Ihmisellä - työläiselläkin - on sisäsyntyinen taipumus kehittää ja tehdä asioita nopeammin. Ette ehkä usko, mutta suurin osa lattiatasolla ahertavista työläisistä miettii hiljaa mielessään miten työn voisi tehdä tehokkaammin ja ehkä tuottavamminkin. Kaikenlaiset ideat ja ehdotukset kuitenkin kilpistyvät työntekijöiden ja johdon väliseen kommunikointikyvyttömyyteen. Vastakkainasettelun aika ei vieläkään ole ohi.
Onko siis ihme jos suuri osa ihmisistä tekee työnsä "ihan sama"-mentaliteetilla? Sadalla palkattomalla lisätunnilla saadaan siis tuottavuushypyn sijaan vain sata lisätuntia "ihan sama"-mentaliteettia. Pakottaminen, alistaminen, kiristys ja uhkailu eivät oikein koskaan ole tuottaneet haluttuja tuloksia. Niitä ovat Jyriäkin kovemmat kaverit koettaneet huonoin seurauksin. Toki jos kyseessä on pelkkä viisivuotissuunnitelma niin se on sitten ihan toinen juttu.
Sata tuntia lisää Neuvostoliittoa?
Jussi Kolehmainen
"EK:n verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa toimitusjohtaja Jyri Häkämies perustelee ehdotusta kilpailukyvyn parantamisella.
Häkämiehen mukaan kilpailukyvyn parantamisen tärkeimpiä asioita on "tuottavuushypyn" aikaansaaminen. Häkämiehen ja EK:n mukaan "hyppyä" ei synny ilman merkittävää työajan lisäystä."
Olen Häkämiehen kanssa eri mieltä keinoista "tuottavuushypyn" aikaansaamiseksi. Vähän pahaa pelkään, että 100 tuntia lisää työtä "neuvostoliittolaistaa" jo ennestäänkin rapautuneen työmoraalin. Häkämiehen ehdotusta voisi verrata tilanteeseen jossa maaliköyhään jääkiekko-otteluun haetaan uutta potkua lisäämällä erien määrää.
Ihmisellä - työläiselläkin - on sisäsyntyinen taipumus kehittää ja tehdä asioita nopeammin. Ette ehkä usko, mutta suurin osa lattiatasolla ahertavista työläisistä miettii hiljaa mielessään miten työn voisi tehdä tehokkaammin ja ehkä tuottavamminkin. Kaikenlaiset ideat ja ehdotukset kuitenkin kilpistyvät työntekijöiden ja johdon väliseen kommunikointikyvyttömyyteen. Vastakkainasettelun aika ei vieläkään ole ohi.
Onko siis ihme jos suuri osa ihmisistä tekee työnsä "ihan sama"-mentaliteetilla? Sadalla palkattomalla lisätunnilla saadaan siis tuottavuushypyn sijaan vain sata lisätuntia "ihan sama"-mentaliteettia. Pakottaminen, alistaminen, kiristys ja uhkailu eivät oikein koskaan ole tuottaneet haluttuja tuloksia. Niitä ovat Jyriäkin kovemmat kaverit koettaneet huonoin seurauksin. Toki jos kyseessä on pelkkä viisivuotissuunnitelma niin se on sitten ihan toinen juttu.
Avoimessa kirjeessään Väyrynen kritisoi sitä, että Suomi näyttäisi oleva taipumassa hyväksymään komission ehdottaman turvapaikanhakijoiden pakkokiintiöinnin. Suomen kiintiö 750 on suhteellisesti yksi suurimmista Euroopassa ja koko maailmassa, joten olisi Väyrysen mielestä kohtuutonta, jos Suomi joutuisi lisäksi ottamaan vastaan pakkokiintiönä tulleita turvapaikanhakijoita muista EU-maista.
- Sinun kieltäsi käyttäen voisi sanoa, että homma on menossa "perse edellä puuhun", puhuttelee Väyrynen Soinia kirjeessään.
Väyrysen mukaan pakkokiintiöinti ei ratkaisisi maahanmuutto-ongelmaa, vaan saattaisi pahentaa sitä. Komission ehdotusta pakkokiintiöinnistä ei saisi missään tapauksessa hyväksyä, kirjoittaa Väyrynen.
Hän ehdottaa maahanmuutto-ongelman ratkaisuksi Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön eli UNHCR:n kiintiöjärjestelmää. Tällöin UNHCR vastaisi leireistä sekä valikoisi turvapaikkaan oikeutetut, ja EU maksaisi pääosan leirien kustannuksista.
- Kun Eurooppaan pääsisivät vain turvapaikkaan oikeutetut pakolaiset, muille tänne pyrkiville voitaisiin myöntää jäsenmaiden harkinnan mukaan "vihreitä kortteja", työntekoon oikeuttavia viisumeja, Väyrynen visioi.
Väyrysellä tuntuu kirjeen perustella olevan hyvin selkeä visio Suomen maahanmuuttopolitiikasta, ja hän patistelee Soinia toimimaan ripeästi.
- Sinun kieltäsi käyttäen voisi sanoa, että homma on menossa "perse edellä puuhun", puhuttelee Väyrynen Soinia kirjeessään.
Väyrysen mukaan pakkokiintiöinti ei ratkaisisi maahanmuutto-ongelmaa, vaan saattaisi pahentaa sitä. Komission ehdotusta pakkokiintiöinnistä ei saisi missään tapauksessa hyväksyä, kirjoittaa Väyrynen.
Hän ehdottaa maahanmuutto-ongelman ratkaisuksi Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön eli UNHCR:n kiintiöjärjestelmää. Tällöin UNHCR vastaisi leireistä sekä valikoisi turvapaikkaan oikeutetut, ja EU maksaisi pääosan leirien kustannuksista.
- Kun Eurooppaan pääsisivät vain turvapaikkaan oikeutetut pakolaiset, muille tänne pyrkiville voitaisiin myöntää jäsenmaiden harkinnan mukaan "vihreitä kortteja", työntekoon oikeuttavia viisumeja, Väyrynen visioi.
Väyrysellä tuntuu kirjeen perustella olevan hyvin selkeä visio Suomen maahanmuuttopolitiikasta, ja hän patistelee Soinia toimimaan ripeästi.
HS:
Oikeustieteilijät: Hallitus sivuuttaa menoleikkauksissa ihmisoikeudet
Oikeustieteilijät: Hallitus sivuuttaa menoleikkauksissa ihmisoikeudet
Hallitusohjelmassa on tyystin sivuutettu julkisen talouden menoleikkaustenvaikutus perus- ja ihmisoikeuksiin, arvioivat Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessoriJuha Lavapuro.
Valtiovarainministeriön hallitusohjelman vaikutuksista tekemien laskelmien perusteella he katsovat, että menoleikkaukset huonontavat ennestään heikoimmassa asemassa olevien asemaa. "Euroalueen talouskriisin aikana on tehty useita tutkimuksia, joissa julkisen talouden suuret menoleikkaukset etenkin heikoimmassa ja haavoittumassa asemassa olevien perus- ja ihmisoikeuksiin on todettu ongelmallisiksi tai jopa ihmisoikeussopimusten vastaisiksi", sanoo Ojanen. Hän korostaa, että julkisen talouden menoleikkauksille ei tietenkään ole mitään oikeudellista estettä. |
Luca Giordano: Oikeus
|
Keskeinen kysymys on leikkausten vaikutusten arviointi Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten ja perustuslain perusteella.
Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa turvataan oikeus suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan.
Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa turvataan oikeus suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan.
Näin Sanni Grahn-Laasonen (KOK) ennen vaaleja...
KU Viikkolehti
Fennovoima häätää kesämökkiläisiä
KUKKA-MARIA AHOKAS
Ydinvoimatyömaan raivaustyöt täydessä vauhdissa – rakentamislupaa ei vielä edes jätetty.
Fennovoima häätää kesämökkiläisiä
KUKKA-MARIA AHOKAS
Ydinvoimatyömaan raivaustyöt täydessä vauhdissa – rakentamislupaa ei vielä edes jätetty.
Ydinvoimatyömaan raivaustyöt täydessä vauhdissa – rakentamislupaa ei vielä edes jätetty.Ydinvoimayhtiö Fennovoima jatkaa ydinvoimala-alueen raivaustöitä Pyhäjoen Hanhikivenniemellä. Työmaa-aitoja pystytetään, noin sadan hehtaarin alue on suurimmaksi osin avohakattu ja kesämökinomistajia on kehotettu poistumaan alueelta.
Varsinaisen rakentamisluvan viimeinen jättöpäivä on kuitenkin vasta 30.6. Mikäli Fennovoima ei jätä hakemusta valtioneuvostolle päivämäärään mennessä, vuonna 2010 annettu periaatepäätös raukeaa. Ydinenergialain 18. ja 19. pykälän mukaan voimalan rakentamislupa voidaan myöntää vain, jos energiayhtiöllä on hallinnassaan tarvittava maa-alue, jolle voimala tullaan perustamaan. Alueen mökinomistajat ovat kuitenkin sitä mieltä, että tämä ehto ei täyty, sillä kymmenkunta mökinomistajaa on kieltäytynyt myymästä mökkejään. Ydinvoimayhtiö on siirtynyt pakkolunastus-menettelyyn ennakkohaltuunottoluvan nojalla. Mökkiläisten on käsketty poistua alueelta ja jättää mökkiensä avaimet ydinvoimayhtiön toimistoon toukokuun loppuun mennessä. Mökinomistajien mielestä tämä on pöyristyttävää. - - - - - - - - Kansan Uutisten toimittaja ja kuvaaja olivat paikalla kesäkuun alussa, kun aktivistit pysäyttivät rakennusurakoitsijan kaivinkoneen. Kuljettajaa ei potkittu eikä kaivinkonetta kivitetty, toisin kuin Oulun poliisilaitos tiedotti. Yksi aktivisteista sen sijaan kiipesi kaivinkoneen hyttiin, otti koneen avaimet virtalukosta ja poistui paikalta. |
Alkuperäinen omistuspohja ja hankkeesta vetäytyneet tahot Fennovoiman alkuperäinen omistuspohja muodostui Voimaosakeyhtiö SF:stä (66 %) ja saksalaisesta E.ON-konserniin kuuluvasta E.ON Kärnkraft Finland AB:sta (34 %).
E.ON ilmoitti luopuvansa kaikista omistuksistaan Suomessa 24. lokakuuta 2012, mukaan lukien Fennovoiman osakkeista. Vuoden 2012 aikana osuudestaan Voimaosakeyhtiö SF:stä ja siten Fennovoimasta luopuivat:
Vuoden 2013 aikana hankkeesta päättivät vetäytyä:
- Kesko päätti 27. maaliskuuta 2014 tytäryhtiönsä Kestra Kiinteistöpalvelut Oy:n vetäytymisestä Fennovoiman jatkorahoituksesta hankkeen taloudellisten, sopimuksellisten ja aikataulullisten epävarmuustekijöiden vuoksi. Keskon vetäydyttyä ydinvoimahankkeesta putosi Fennovoiman varma suomalainen omistusosuus alle puoleen. (Lähde: Wikipedia) |
Tässä jutussa on niin paljon puolitotuuksia, vääristeltyjä Ja tuulesta temmattuja väitteitä, että tämä vaatii oman blogin.
Verkkoutiset (KOK):
Uutisanalyysi: Köyhät ylös kyykystä
Uutisanalyysi: Köyhät ylös kyykystä
Demokraatti:
Palkkaratkaisua hinkataan tänään – takaraja maanantaiaamu
Palkkaratkaisua hinkataan tänään – takaraja maanantaiaamu
Sunnuntaitöiksi ja takarajalle menivät taas neuvottelut ensi vuoden palkkaratkaisuista. Työmarkkinajärjestöt jatkavat tänään palkkaneuvotteluita. Aikaa ratkaisun löytymiseen on käytännössä maanantaiaamuun.
- - - - - - - - -
Neuvotteluissa päätetään myös työttömyysvakuutusmaksun nostosta. Lylyn mukaan kuluttajien ensi vuoden ostovoimaa voidaan arvioida ratkaisun jälkeen, jos maksu nousee, palkankorotus tiedetään ja veroratkaisun pääpiirteet ovat tiedossa.
– Työttömyys on niin korkealla tasolla, että työttömyysvakuutusmaksua on nostettava. Haluamme huolehtia työttömistäkin, Lyly sanoo.
Hallitus on luvannut alentaa verotusta, jos työmarkkinajärjestöt pääsevät tyka-sopimuksesta sopuun. Tarkkaa tietoa veroratkaisusta pitää odottaa budjettiriiheen.
- - - - - - - - -
Neuvotteluissa päätetään myös työttömyysvakuutusmaksun nostosta. Lylyn mukaan kuluttajien ensi vuoden ostovoimaa voidaan arvioida ratkaisun jälkeen, jos maksu nousee, palkankorotus tiedetään ja veroratkaisun pääpiirteet ovat tiedossa.
– Työttömyys on niin korkealla tasolla, että työttömyysvakuutusmaksua on nostettava. Haluamme huolehtia työttömistäkin, Lyly sanoo.
Hallitus on luvannut alentaa verotusta, jos työmarkkinajärjestöt pääsevät tyka-sopimuksesta sopuun. Tarkkaa tietoa veroratkaisusta pitää odottaa budjettiriiheen.
Vantaan Sanomat:
Ilmaisruuan jakelu ja varastointi laajenee Vantaalla - kuljetuksiin etsitään sponsoriautoja
Ilmaisruuan jakelu ja varastointi laajenee Vantaalla - kuljetuksiin etsitään sponsoriautoja
Hävikkiruuan jakelu ja varastointi laajenee Vantaalla. Kymmenet kauppiaat ovat valmiita aloittamaan syksyllä säännölliset hävikkiruuan luovutukset Yhteinen pöytä -ilmaisruokaprojektille.
Syksyn myötä projekti saa ruokakuljetuksia varten toisen auton. Lisäksi kasvavia hävikkieriä varten on valmistumassa uusi ruokavarasto.
Koivukylään valmistuvaan ruokavarastoon voidaan säilöä esimerkiksi pakastetuotteita pitemmäksikin aikaa.
– Varsinaisesti toiminta siirtyy uuteen logistiikkavarastoon elokuussa, kun tila on saatu kalustettua ja siivottua. Sitten siellä on kylmätilaa myös ruoka-apua jakavien yhdistysten käyttöön, Yhteinen pöytä -projektin päällikkö Hanna Kuisma sanoo.
Elintarvikkeiden ilmaisjakeluun sitoutuneita kauppiaita on Kuisman mukaan tällä hetkellä mukana parikymmentä.
– Jumbon ja Tikkurilan Prismojen kanssa meillä on ollut huhtikuusta asti pilottihanke, jota jatketaan heinäkuun loppuun. Sen jälkeen teemme jatkosta uudet sopimukset, Kuisma kertoo.
Lisäksi mukana on ollut useita Suomen Lähikaupan Siwoja ja Valintataloja.
Kokemukset ovat Kuisman mukaan olleet erittäin rohkaisevia.
– Sieltä on tullut monipuolisesti ihan kaikenlaisia ruokatarvikkeita, joita on ollut ilo jakaa eteenpäin.
Syksyn myötä projekti saa ruokakuljetuksia varten toisen auton. Lisäksi kasvavia hävikkieriä varten on valmistumassa uusi ruokavarasto.
Koivukylään valmistuvaan ruokavarastoon voidaan säilöä esimerkiksi pakastetuotteita pitemmäksikin aikaa.
– Varsinaisesti toiminta siirtyy uuteen logistiikkavarastoon elokuussa, kun tila on saatu kalustettua ja siivottua. Sitten siellä on kylmätilaa myös ruoka-apua jakavien yhdistysten käyttöön, Yhteinen pöytä -projektin päällikkö Hanna Kuisma sanoo.
Elintarvikkeiden ilmaisjakeluun sitoutuneita kauppiaita on Kuisman mukaan tällä hetkellä mukana parikymmentä.
– Jumbon ja Tikkurilan Prismojen kanssa meillä on ollut huhtikuusta asti pilottihanke, jota jatketaan heinäkuun loppuun. Sen jälkeen teemme jatkosta uudet sopimukset, Kuisma kertoo.
Lisäksi mukana on ollut useita Suomen Lähikaupan Siwoja ja Valintataloja.
Kokemukset ovat Kuisman mukaan olleet erittäin rohkaisevia.
– Sieltä on tullut monipuolisesti ihan kaikenlaisia ruokatarvikkeita, joita on ollut ilo jakaa eteenpäin.
Talouselämä:
Suomalaisille sähkönkäyttäjille paukahtaa 2 miljardin euron lisälasku
Suomalaisille sähkönkäyttäjille paukahtaa 2 miljardin euron lisälasku
- - - - - - - - - - - - - - -
Päästöoikeuksien kiristämisen taustalla on alunperin EU:n komissio halu ”korjata” päästökauppaa niin, että päästöoikeuksien hinta – tällä 7–8 euroa hiilidioksiditonnilta – alkaisi nousta selvästi vuodesta 2021 lähtien. Välineeksi kiritykseen komissio kehitti niin sanotun markkinavakausmekanismin (MSR).
EU:n suurvallat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia halusivat kuitenkin toteuttaa komission päästökauppamuutoksen jo vuonna 2017. Se olisi nostanut päästöoikeuksien ja samalla sähkön hintaa reippaasti jo kahden vuoden päästä, vaikka niin Suomi kuin useat muut EU-maat taapertavat olemattoman kasvun ja taantuman ikeessä.
Koko viime kevään jatkuneen väännön jälkeen Suomi oli itäisen Keski-Euroopan maiden kanssa vastustamassa nopeuttamista. Määrävähemmistöllä tämä olisi onnistunut, mutta viime hetkellä Tsekki lipesi riveistä. Tuloksena syntyi kompromissi, jossa päästöoikeuksia kiristetään vuoden 2019 alusta lähtien.
Päästöoikeuksien kiristämisen taustalla on alunperin EU:n komissio halu ”korjata” päästökauppaa niin, että päästöoikeuksien hinta – tällä 7–8 euroa hiilidioksiditonnilta – alkaisi nousta selvästi vuodesta 2021 lähtien. Välineeksi kiritykseen komissio kehitti niin sanotun markkinavakausmekanismin (MSR).
EU:n suurvallat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia halusivat kuitenkin toteuttaa komission päästökauppamuutoksen jo vuonna 2017. Se olisi nostanut päästöoikeuksien ja samalla sähkön hintaa reippaasti jo kahden vuoden päästä, vaikka niin Suomi kuin useat muut EU-maat taapertavat olemattoman kasvun ja taantuman ikeessä.
Koko viime kevään jatkuneen väännön jälkeen Suomi oli itäisen Keski-Euroopan maiden kanssa vastustamassa nopeuttamista. Määrävähemmistöllä tämä olisi onnistunut, mutta viime hetkellä Tsekki lipesi riveistä. Tuloksena syntyi kompromissi, jossa päästöoikeuksia kiristetään vuoden 2019 alusta lähtien.
Tähän on tulossa artikkeli.