Valitut artikkelit kuvastavat kyseisen vuoden, tammikuusta lokakuuhun - uutisia, artikkeleita, blogeja, videoita jne., joita on käsitelty eri SSS-vastaisten-mielenosoitusryhmien Facebook-sivuilla.
Aiemmin 2014 (tammikuu - lokakuu)
Alla oleva artikkeli koskee myös SSS-hallituksen toimia versus talouden asiantuntijat.
HS:
Keskiajan paluu on aiempaa lähempänä
Keskiajan paluu on aiempaa lähempänä
Mistä on kyse, kun täysjärkisiltä vaikuttavat vanhemmat eivät rokotuta lapsiaan? Miksi yliopistotutkijat joutuvat nettivihan kohteiksi? Miten on mahdollista, että suuri puolue kieltää vaalimateriaalissaan ilmastotutkimuksen tulokset?
Nykyään ajatellaan, että taikausko on historiaa ja maailma edistyy vääjäämättä. Sivistystason, sananvapauden ja ympäristötietoisuuden kuvitellaan lisääntyvän vuosi vuodelta. Todellisuudessa rationaalinen, tieteelliseen tietoon perustuva maailmankuva on helposti särkyvä rakennelma. Hiljattain on näkynyt merkkejä sen murenemisesta.
Nykyään ajatellaan, että taikausko on historiaa ja maailma edistyy vääjäämättä. Sivistystason, sananvapauden ja ympäristötietoisuuden kuvitellaan lisääntyvän vuosi vuodelta. Todellisuudessa rationaalinen, tieteelliseen tietoon perustuva maailmankuva on helposti särkyvä rakennelma. Hiljattain on näkynyt merkkejä sen murenemisesta.
Liittyy välillisesti "SSS-hallitus"-aiheeseen. Jokainen voi itse arvioida kuinka tärkeä tämä dokumenttielokuva on.
Englanninkielinen
Englanninkielinen
The Truth About The European Union.
Documentary on the issue of lobbying around the European institutions in Brussels
Karjalainen:
Koululle rajua kritiikkiä - "joka vuosi ikäluokka vailla kansalaispätevyyttä"
Koululle rajua kritiikkiä - "joka vuosi ikäluokka vailla kansalaispätevyyttä"
Suomen kouluissa pihistetään yhteiskuntaopin opetuksessa. Peruskoulussa ainetta on perin vähän moneen länsimaahan verrattuna, kertoo Etelä-Suomen Sanomat.
Alakoulun puolella yhteiskuntaoppia ei ole lainkaan. Yläkoulussa tunteja on kolme viikossa ja ne sijoittuvat yleensä 9. luokalle. Kansalaistaito oppiaineena hävisi kouluista jo 1990-luvulla.
Dosentti Sakari Suutarinen Jyväskylän yliopistosta katsoo, että meillä on tietoisesti vältetty tekemästä peruskoulusta kansalaiskasvatuskoulua.
- Peruskoulu antaa sosiaalisia opintoja vähiten OECD-maiden vertailussa, hän toteaa.
Alakoulun puolella yhteiskuntaoppia ei ole lainkaan. Yläkoulussa tunteja on kolme viikossa ja ne sijoittuvat yleensä 9. luokalle. Kansalaistaito oppiaineena hävisi kouluista jo 1990-luvulla.
Dosentti Sakari Suutarinen Jyväskylän yliopistosta katsoo, että meillä on tietoisesti vältetty tekemästä peruskoulusta kansalaiskasvatuskoulua.
- Peruskoulu antaa sosiaalisia opintoja vähiten OECD-maiden vertailussa, hän toteaa.
Huomaa, että tämä tapahtui jo edellisen Katainen/Stubb-hallituskauden aikana.
Turun Sanomat:
Akava: Hallitus leikannut koulutuksesta lähes 1,5 miljardia
Akava: Hallitus leikannut koulutuksesta lähes 1,5 miljardia
Hallitus on leikannut koulutuksesta eri asteilla lähes puolitoista miljardia euroa, laskee korkeasti koulutettujen Akava.
Esi- ja perusopetuksesta on päätetty leikata 600 miljoonaa euroa. Toisen asteen eli ammattikoulujen ja lukioiden menoja on vähennetty 500 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen 350 miljoonalla.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ihmettelee, käsittääkö hallitus minkälaisen arvovalinnan se on tehnyt.
– Opetusministeriö on ollut isojen leikkausten kohteena verrattuna muihin hallinnon aloihin.
Esi- ja perusopetuksesta on päätetty leikata 600 miljoonaa euroa. Toisen asteen eli ammattikoulujen ja lukioiden menoja on vähennetty 500 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen 350 miljoonalla.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ihmettelee, käsittääkö hallitus minkälaisen arvovalinnan se on tehnyt.
– Opetusministeriö on ollut isojen leikkausten kohteena verrattuna muihin hallinnon aloihin.
Timo Isosaari:
Kapitalismin loppu lähestyy
Kapitalismin loppu lähestyy
" - - - - - - - - -
Ja näin se etenee:
Ja näin se etenee:
- Perustatte yrityksen, jonka uudelle tuotteelle on markkinoilla kysyntää. Teillä ei ole riittävästi rahaa tehtaan rakentamiseen, joten tarvitsette paikalle useita kapitalisteja sijoitusriskin jakamiseksi. Yrittäjä on eri asia kuin kapitalisti. Hän tekee sentään jotain näkyvää palkkansa eteen.
- Koska ette tunne tarpeeksi varakkaita kapitalisteja hyvästä ideasta huolimatta, saatte käsiinne valtion viralliset kapitalistit; Liikepankin, oman Eläkevakuutusyhtiönne ja Finnveran, joka valtion puolesta toimii lainan takaajana, provisiota vastaan. Jossain vaiheessa voitte toki mennä pörssiin, missä omistajat vaihtuvat jatkuvasti sen mukaan, miten onnistutte palkitsemaan heidät sijoituksistaan.
- Teidän on siis lisättävä tuotteiden hintoihin valmistuskustannusten lisäksi oma tulostavoitteenne sekä kapitalistien esittämä tuottovaatimus, joka on tyypillisesti 7-12 % sijoitetusta pääomasta.
- Voitte maksaa työntekijöille muita korkeampaa palkkaa hyvän kannattavuuden vuoksi, joten he uskaltautuvat myös kapitalistin pakeille, jotta saavat hankituksi mukavat elinolot. Kaikki maksavat siis kapitalistille korkoa, johon tarvittavaa pääomaa ei synny missään, ellei joku muu velkaannu vielä enemmän tai naiset ala synnyttää sankoin joukoin uusia velallisia."
Simo Suominen:
Velkaongelmat ja liikaa hyvinvointia – valheita ja korruptiota
Velkaongelmat ja liikaa hyvinvointia – valheita ja korruptiota
”Suomella on liikaa velkaa, liian suuri julkinen talous ja meillä on liian paljon etuuksia!”. Kuultu on. Se, mitä täällä kuulee vähemmän on se, että Suomella ei ole liikaa velkaa, julkinen sektorimme ei ole liian suuri ja että meillä ei ole liikaa etuuksia. Oikeiston latteuksia on viime kuukauksien aikana jauhettu mediassakin sen verran, että on hyvä kerrata tosiasiat. Yllättävää on sekin, kuinka helposti tosiasiat selviävät.
Suomessa ei ole velkaongelmaa
Iltalehti uutisoi joulukuun alussa, kuinka Suomen ”valtava velkataakka” alkoi kertymään Vanhasen hallituksen aikana, ja kuinka se on edelleen kertynyt Kataisen ja Urpilaisen aikana. Asetelma on ovela, sillä keskustelunaiheeksi otetaan heti poliitikkojen rooli velkaantumisessa, ja taustalla automaattisesti oletetaan velan olevan liian suuri.
Tosiasiassa Suomen velka on selvästi Euroopan keskiarvon alapuolella, ja jopa monia vahvaksi luokiteltuja talouksia paremmalla pohjalla.
Suomessa ei ole velkaongelmaa
Iltalehti uutisoi joulukuun alussa, kuinka Suomen ”valtava velkataakka” alkoi kertymään Vanhasen hallituksen aikana, ja kuinka se on edelleen kertynyt Kataisen ja Urpilaisen aikana. Asetelma on ovela, sillä keskustelunaiheeksi otetaan heti poliitikkojen rooli velkaantumisessa, ja taustalla automaattisesti oletetaan velan olevan liian suuri.
Tosiasiassa Suomen velka on selvästi Euroopan keskiarvon alapuolella, ja jopa monia vahvaksi luokiteltuja talouksia paremmalla pohjalla.