Valitut artikkelit kuvastavat kyseisen kuukauden uutisia, artikkeleita, blogeja, videoita jne., joita on käsitelty eri SSS-vastaisten-mielenosoitusryhmien Facebook-sivuilla.
Helmikuu 2015
Timo Harakka:
Velkakello tikittää finanssikeinottelulle
Velkakello tikittää finanssikeinottelulle
Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 28.2.
Helsingin Sanomat vertasi (25.2.) harhaanjohtavasti Suomen valtion lainanottoa kotitalouksien lainanottoon. “Jos Suomen valtio olisi ihminen, se ohjattaisiin tukevalla otteella velkaneuvojan juttusille. Valtio nimittäin elää jo seitsemättä vuotta peräkkäin yli varojensa.”
Tämä alkeellinen virhe toistuu velkapopulistien puheissa Iiro Viinasesta Sauli Niinistöön. Ero on kuitenkin siinä, että valtion ei tarvitse koskaan maksaa velkojaan pois. Kaikki läntisen maailman markkinatalousmaat ovat velkaantuneita ja Suomi on EU-vertailussa vähävelkainen maa.
Suomessa velkaa on pelätty aina, eikä kansallinen trauma oitis häviä. Suomi mielletään yhä köyhäksi maaksi, jonka pari peräkkäistä katovuotta suistavat tuhoon. Jukka Pekkarinen ja Juhana Vartiainen osoittivat kirjassaan Suomen talouspolitiikan pitkä linja (1993), ettei Suomessa ole koskaan suosittu suhdannepolitiikkaa, jossa taantumaa tasoitetaan lainalla ja vastaavasti hyvinä vuosina velkaa vähennetään.
Tosin kirjan ilmestymisen jälkeen valtionvarainministerit toimivat viisain opein. Sauli Niinistö ja Eero Heinäluoma supistivat valtion velkaa, jotta Jyrki Kataisella oli velkaantumisvaraa finanssikriisin aiheuttamassa talousromahduksessa 2009.
Ei ole sattumaa, että ”valtio elää jo seitsemättä vuotta peräkkäin yli varojensa”. Velan syy vain näyttää useilta unohtuneen. Suomi ei velkaannu, koska julkinen sektori olisi liian suuri tai valtion taloudenpito olisi holtitonta.
Suomi velkaantuu, koska Yhdysvaltain keinottelukupla puhkesi ja johti koko maailmantalouden kaaokseen 2008. Seuraavana vuonna Suomen kansantuote supistui peräti yhdeksän prosenttia. Lama jatkuu yhä.
Suomi ei ole yksin. Kaikki EU-maat joutuivat ottamaan rajusti lisävelkaa. Esimerkiksi Saksa kasvatti yhdessä vuodessa velkaansa lähes 20 prosenttia kansantuotteestaan – huikeat 500 miljardia euroa. Summa on melko tarkalleen sama, joka Berliinistä luvattiin finanssikriisin kärventämien pankkien pelastamiseen.
Yksityisiä keinottelutappioita siirrettiin veronmaksajien kustannettavaksi tuhansien miljardien eurojen edestä. Eikä siinä kaikki. Kun liike-elämän johtajat olivat ensin kiittäneet poliitikkoja, jotka olivat pelastaneet maailman finanssikapitalismin, he ryhtyivätkin syyttämään valtioita julkisen velan paisumisesta.
Helsingin Sanomat vertasi (25.2.) harhaanjohtavasti Suomen valtion lainanottoa kotitalouksien lainanottoon. “Jos Suomen valtio olisi ihminen, se ohjattaisiin tukevalla otteella velkaneuvojan juttusille. Valtio nimittäin elää jo seitsemättä vuotta peräkkäin yli varojensa.”
Tämä alkeellinen virhe toistuu velkapopulistien puheissa Iiro Viinasesta Sauli Niinistöön. Ero on kuitenkin siinä, että valtion ei tarvitse koskaan maksaa velkojaan pois. Kaikki läntisen maailman markkinatalousmaat ovat velkaantuneita ja Suomi on EU-vertailussa vähävelkainen maa.
Suomessa velkaa on pelätty aina, eikä kansallinen trauma oitis häviä. Suomi mielletään yhä köyhäksi maaksi, jonka pari peräkkäistä katovuotta suistavat tuhoon. Jukka Pekkarinen ja Juhana Vartiainen osoittivat kirjassaan Suomen talouspolitiikan pitkä linja (1993), ettei Suomessa ole koskaan suosittu suhdannepolitiikkaa, jossa taantumaa tasoitetaan lainalla ja vastaavasti hyvinä vuosina velkaa vähennetään.
Tosin kirjan ilmestymisen jälkeen valtionvarainministerit toimivat viisain opein. Sauli Niinistö ja Eero Heinäluoma supistivat valtion velkaa, jotta Jyrki Kataisella oli velkaantumisvaraa finanssikriisin aiheuttamassa talousromahduksessa 2009.
Ei ole sattumaa, että ”valtio elää jo seitsemättä vuotta peräkkäin yli varojensa”. Velan syy vain näyttää useilta unohtuneen. Suomi ei velkaannu, koska julkinen sektori olisi liian suuri tai valtion taloudenpito olisi holtitonta.
Suomi velkaantuu, koska Yhdysvaltain keinottelukupla puhkesi ja johti koko maailmantalouden kaaokseen 2008. Seuraavana vuonna Suomen kansantuote supistui peräti yhdeksän prosenttia. Lama jatkuu yhä.
Suomi ei ole yksin. Kaikki EU-maat joutuivat ottamaan rajusti lisävelkaa. Esimerkiksi Saksa kasvatti yhdessä vuodessa velkaansa lähes 20 prosenttia kansantuotteestaan – huikeat 500 miljardia euroa. Summa on melko tarkalleen sama, joka Berliinistä luvattiin finanssikriisin kärventämien pankkien pelastamiseen.
Yksityisiä keinottelutappioita siirrettiin veronmaksajien kustannettavaksi tuhansien miljardien eurojen edestä. Eikä siinä kaikki. Kun liike-elämän johtajat olivat ensin kiittäneet poliitikkoja, jotka olivat pelastaneet maailman finanssikapitalismin, he ryhtyivätkin syyttämään valtioita julkisen velan paisumisesta.
"He tekevät sen itse"-varoitus
Suomen Uutiset:
PS: Miksi hallitus vie kaikkein köyhimmiltä?
PS: Miksi hallitus vie kaikkein köyhimmiltä?
Perussuomalaiset piiskasivat hallitusta ankarasti sen linjasta, jossa se leikkaa kaikkein köyhimmiltä. Asiasta kysyi eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Pietari Jääskeläinen.
– Kansa köyhtyy. Miksi hallitus heikentää kansalaisten toimeentuloa ja lisää köyhyyttä? Jääskeläinen aloitti.
Hän totesi kansan ostovoiman alenevan tällä vaalikaudella. Pienituloisten toimeentuloa heikentävä indeksien leikkaus on katastrofi. Muutenkin vähempiosaisia kurjistava meno jatkuu, jos tietyt puolueet nousevat vaalien jälkeen valtaan.
– Kokoomuksen suunnalta esitetään leikkauslistaa, jossa vaaditaan kansalaisten perusturvan jäädyttämistä eli leikkausta. Keskustan riveistä vielä kysyttiin, miksei leikattu myös kaikkein pienituloisimpien toimeentulotukea! Menoja on leikattava, mutta maassamme on melkein miljoona ihmistä, jotka elävät alle tonnilla kuussa. Heiltä ei saa leikata, erilaisista maailmanparannusmenoista kyllä, Jääskeläinen linjasi.
– Miksi hallitus lisää köyhyyttä leikkaamalla kansalaisten tuloja näin rajusti? Miksi leikkaukset kohdistuvat kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin?
– Kansa köyhtyy. Miksi hallitus heikentää kansalaisten toimeentuloa ja lisää köyhyyttä? Jääskeläinen aloitti.
Hän totesi kansan ostovoiman alenevan tällä vaalikaudella. Pienituloisten toimeentuloa heikentävä indeksien leikkaus on katastrofi. Muutenkin vähempiosaisia kurjistava meno jatkuu, jos tietyt puolueet nousevat vaalien jälkeen valtaan.
– Kokoomuksen suunnalta esitetään leikkauslistaa, jossa vaaditaan kansalaisten perusturvan jäädyttämistä eli leikkausta. Keskustan riveistä vielä kysyttiin, miksei leikattu myös kaikkein pienituloisimpien toimeentulotukea! Menoja on leikattava, mutta maassamme on melkein miljoona ihmistä, jotka elävät alle tonnilla kuussa. Heiltä ei saa leikata, erilaisista maailmanparannusmenoista kyllä, Jääskeläinen linjasi.
– Miksi hallitus lisää köyhyyttä leikkaamalla kansalaisten tuloja näin rajusti? Miksi leikkaukset kohdistuvat kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin?
HS:
Euroopan neuvosto: Suomen sosiaalietuudet ovat liian pienet
Euroopan neuvosto: Suomen sosiaalietuudet ovat liian pienet
Pienin sosiaaliturva on Suomessa liian alhainen suhteessa keskiansioihin, katsoo Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea. Se on osa Euroopan neuvostoa.
Komitean päätös koskee niin sanottua vähimmäisturvaa eli sairauspäivärahojen, toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kaltaisia sosiaalietuuksia.
Päätös menee vielä Euroopan neuvoston ministerikomitean käsittelyyn. Siellä päätös ei muutu, mutta Suomi saa kertoa oman näkemyksensä päätöksestä. Suomen pitää myös raportoida komitealle vähimmäisturvan tasosta.
Suomi on mukana Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, joka turvaa kansalaisten sosiaalisia oikeuksia. Sen toteutumista valvotaan maiden antamilla raporteilla ja järjestöjen tekemien kanteluiden pohjalta. Keskiviikkona annettu päätös syntyi suomalaisen järjestön kantelun pohjalta.
Komitean päätös koskee niin sanottua vähimmäisturvaa eli sairauspäivärahojen, toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kaltaisia sosiaalietuuksia.
Päätös menee vielä Euroopan neuvoston ministerikomitean käsittelyyn. Siellä päätös ei muutu, mutta Suomi saa kertoa oman näkemyksensä päätöksestä. Suomen pitää myös raportoida komitealle vähimmäisturvan tasosta.
Suomi on mukana Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, joka turvaa kansalaisten sosiaalisia oikeuksia. Sen toteutumista valvotaan maiden antamilla raporteilla ja järjestöjen tekemien kanteluiden pohjalta. Keskiviikkona annettu päätös syntyi suomalaisen järjestön kantelun pohjalta.