Valitut artikkelit kuvastavat kyseisen kuukauden uutisia, artikkeleita, blogeja, videoita jne., joita on käsitelty eri SSS-vastaisten-mielenosoitusryhmien Facebook-sivuilla.
Maaliskuu 2015
KU Verkkolehti:
Näillä keinoilla Islanti pelastettiin talouskriisin jälkeen
Näillä keinoilla Islanti pelastettiin talouskriisin jälkeen
Vihreä vasemmisto -puolueen Steingrímur Sigfússon oli Islannin valtiovarainministeri vuosina 2009–2013.
Steingrímur Sigfússon joutui valtiovarainministerinä kursimaan Islannin uudelleen kokoon romahduksen jälkeen.Islannin historian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa vasemmistohallitus aloitti työnsä helmikuussa 2009. Mukana olivat sosiaalidemokraatit ja Vihreä vasemmisto, jonka puheenjohtajastaSteingrímur Sigfússonista tuli valtiovarainministeri.
Maan talous oli romahtanut, ja Islannin oloissa poikkeukselliset mielenosoitukset olivat käytännössä ajaneet oikeistohallituksen ulos buuausten saattelemana. Pari kuukautta myöhemmin pidetyissä vaaleissa vasemmistopuolueet saivat enemmistön parlamenttiin.
Steingrímur sanoo, että tuossa tilanteessa olisi ollut täysin epärealistista kuvitella Islannin pääsevän takaisin jaloilleen vain tuloja lisäämällä tai vain menoja leikkaamalla.
– Meidän täytyi puuttua molempiin, mutta kaikki toimemme tähtäsivät siihen, että leikkaukset olisivat mahdollisimman pieniä. Sopeutuksessamme suunnilleen 55 prosenttia oli tulonlisäyksiä ja 45 prosenttia menoleikkauksia.
– Teimme myös hyvin selvän päätöksen, että aiomme säilyttää Islannin hyvinvointijärjestelmän.
Verotaakka vauraimmille
Miten tämä saatiin aikaan?
Steingrímur kertoo, että tulopohjan korjaamiseksi Islannin verojärjestelmä uusittiin kokonaan. Oikeistohallitusten tuoman tasaveron tilalle otettiin kolmiportainen, jyrkästi progressiivinen tulovero. Alimpien tuloluokkien tulovero pieneni, keski- ja suurituloisten kasvoi.
Varakkaimmille asetettiin 1,2–1,3 prosentin varallisuusvero nettovarallisuudesta. Rajaksi tuli 500 000 euron varallisuus yksilöillä ja 700 000 pariskunnilla.
– Jotkut uhkasivat tietysti lähteä maasta, mutta he eivät voineet, koska rajoitimme pääomien liikkumista. Kysyimme, että kuka sitten maksaisi, jos eivät ne, joilla on varaa. Heidän on autettava rakentamaan Islanti uudelleen.
Vero pääomatuloista nostettiin 10:stä 20 prosenttiin. Tupakka-, alkoholi- ja polttoaineveroja korotettiin. Uusia ympäristöveroja kuten hiilivero luotiin.
Pankkeja ei pelastettu. Kriisin iskiessä Islanti menetti 85 prosenttia finanssisektoristaan muutamassa päivässä.
– Tämän takana ei varsinaisesti ollut tietoinen päätös. Islannin pankkisektori oli vain kasvanut niin ylisuureksi, ettei sen pelastamiseen ollut mitään mahdollisuuksia. Teimme kyllä tiukan sitoumuksen, että tappioita ei sosialisoida.
Hallitus joutui siis käyttämään valtion rahaa pankkisektorin uudelleen rakentamiseen.
Työttömyys aisoissa
Talouden elvyttämisessä vasemmistohallitus keskittyi Steingrímurin mukaan niihin sektoreihin, jotka saattoivat kasvaa nopeasti ilman suuria investointeja. Tällaisia olivat turismi, luova teollisuus, korkea teknologia sekä tutkimus- ja kehitystyö.
– Islanti tuli ulos kriisistä talousrakenteeltaan monipuolisempana kuin ennen kriisiä. Nyt turismi on ohittanut kalastuksen tärkeimpänä alana – mitä kukaan ei olisi voinut uskoa 20 vuotta sitten.
– Taistelimme kaikin tavoin työttömyysuhkaa vastaan. Yrityksiä kannustettiin tarjoamaan edes osa-aikatyötä. Avasimme sekä toisen asteen koulutuksen että yliopistot kaikille, jotka halusivat opiskella, myös aikuisille. On parempi opiskella kuin olla työttömänä.
Steingrímur katsoo hallituksen onnistuneen, koska työttömyys ei koskaan noussut ennustetulle tasolle. Suurimmillaan se oli 9 prosentissa, nyt 4:ssä.
Steingrímur Sigfússon joutui valtiovarainministerinä kursimaan Islannin uudelleen kokoon romahduksen jälkeen.Islannin historian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa vasemmistohallitus aloitti työnsä helmikuussa 2009. Mukana olivat sosiaalidemokraatit ja Vihreä vasemmisto, jonka puheenjohtajastaSteingrímur Sigfússonista tuli valtiovarainministeri.
Maan talous oli romahtanut, ja Islannin oloissa poikkeukselliset mielenosoitukset olivat käytännössä ajaneet oikeistohallituksen ulos buuausten saattelemana. Pari kuukautta myöhemmin pidetyissä vaaleissa vasemmistopuolueet saivat enemmistön parlamenttiin.
Steingrímur sanoo, että tuossa tilanteessa olisi ollut täysin epärealistista kuvitella Islannin pääsevän takaisin jaloilleen vain tuloja lisäämällä tai vain menoja leikkaamalla.
– Meidän täytyi puuttua molempiin, mutta kaikki toimemme tähtäsivät siihen, että leikkaukset olisivat mahdollisimman pieniä. Sopeutuksessamme suunnilleen 55 prosenttia oli tulonlisäyksiä ja 45 prosenttia menoleikkauksia.
– Teimme myös hyvin selvän päätöksen, että aiomme säilyttää Islannin hyvinvointijärjestelmän.
Verotaakka vauraimmille
Miten tämä saatiin aikaan?
Steingrímur kertoo, että tulopohjan korjaamiseksi Islannin verojärjestelmä uusittiin kokonaan. Oikeistohallitusten tuoman tasaveron tilalle otettiin kolmiportainen, jyrkästi progressiivinen tulovero. Alimpien tuloluokkien tulovero pieneni, keski- ja suurituloisten kasvoi.
Varakkaimmille asetettiin 1,2–1,3 prosentin varallisuusvero nettovarallisuudesta. Rajaksi tuli 500 000 euron varallisuus yksilöillä ja 700 000 pariskunnilla.
– Jotkut uhkasivat tietysti lähteä maasta, mutta he eivät voineet, koska rajoitimme pääomien liikkumista. Kysyimme, että kuka sitten maksaisi, jos eivät ne, joilla on varaa. Heidän on autettava rakentamaan Islanti uudelleen.
Vero pääomatuloista nostettiin 10:stä 20 prosenttiin. Tupakka-, alkoholi- ja polttoaineveroja korotettiin. Uusia ympäristöveroja kuten hiilivero luotiin.
Pankkeja ei pelastettu. Kriisin iskiessä Islanti menetti 85 prosenttia finanssisektoristaan muutamassa päivässä.
– Tämän takana ei varsinaisesti ollut tietoinen päätös. Islannin pankkisektori oli vain kasvanut niin ylisuureksi, ettei sen pelastamiseen ollut mitään mahdollisuuksia. Teimme kyllä tiukan sitoumuksen, että tappioita ei sosialisoida.
Hallitus joutui siis käyttämään valtion rahaa pankkisektorin uudelleen rakentamiseen.
Työttömyys aisoissa
Talouden elvyttämisessä vasemmistohallitus keskittyi Steingrímurin mukaan niihin sektoreihin, jotka saattoivat kasvaa nopeasti ilman suuria investointeja. Tällaisia olivat turismi, luova teollisuus, korkea teknologia sekä tutkimus- ja kehitystyö.
– Islanti tuli ulos kriisistä talousrakenteeltaan monipuolisempana kuin ennen kriisiä. Nyt turismi on ohittanut kalastuksen tärkeimpänä alana – mitä kukaan ei olisi voinut uskoa 20 vuotta sitten.
– Taistelimme kaikin tavoin työttömyysuhkaa vastaan. Yrityksiä kannustettiin tarjoamaan edes osa-aikatyötä. Avasimme sekä toisen asteen koulutuksen että yliopistot kaikille, jotka halusivat opiskella, myös aikuisille. On parempi opiskella kuin olla työttömänä.
Steingrímur katsoo hallituksen onnistuneen, koska työttömyys ei koskaan noussut ennustetulle tasolle. Suurimmillaan se oli 9 prosentissa, nyt 4:ssä.
YLE:
Valheenpaljastaja: Uutista on helppo matkia
Valheenpaljastaja: Uutista on helppo matkia
Internetissä on helppo julkaista sisältöä, joka näyttää erehdyttävästi journalismilta, mutta ei ole sitä. Feikkiuutiset elävät nyt kultakauttaan. Facebook ja Google auttavat niitä saamaan klikkauksia ja rahaa.
Uutisia on nykyisin todella helppo tehdä ja julkaista. Enää ei tarvita kalliita painokoneita ja jakeluverkostoja, mutta sanomalehtijournalismin esitystavat eivät ole juurikaan muuttuneet vuosikymmeniin.
Otsikko, alle alaotsikko tai ingressi, sitten sopivan mittainen pötkylä niin kutsuttua leipätekstiä eli tätä tekstiä tässä. Siinä kaikki. Vain sisältö puuttuu, mutta sen voi keksiä!
Kuka tahansa voi hankkia internetistä itselleen tilaa, rekisteröidä verkko-osoitteen ja ryhtyä julkaisemaan. Yhä useampi tekee niin, ja yhä useampi on varsin hyvä imitoimaan journalismia.
Verkon lukemattomat satiiri-, salaliittoteoria-, propaganda- ja huijaussivustot osaavat pätevästi esittää uutisjournalismia, mutta eivät ole sitä.
Ai mikseivät ole? Koska journalismin perusedellytys on faktapohjaisuus.
Valheilla viraaliksi
Tällä kertaa Valheenpaljastaja keskittyy melko uuteen lajityyppiin, feikkiuutisiin. Niin kutsutut feikkiuutissivustot julkaisevat uutisilta näyttäviä juttuja, joiden sisältö on joko kokonaan tai pitkälti keksittyä.
Feikkiuutisia tehtailevat sivustot ovat syntyneet enimmäkseen kahden viime vuoden aikana. Niiden toiminta perustuu siihen, että Facebookista on tullut monelle tärkein uutislähde. Juuri kukaan ei kirjoita selaimeensa feikkisivustojen omia osoitteita, vaan liikenne tapahtuu lähes yksinomaan Facebookin välittämänä.
Menestyneitä feikkiuutissivustoja ovat muun muassa News Nerd, Daily Buzz Live ja Empire News.
Resepti on yksinkertainen: palkataan joku nälkäinen sepittelijä keksimään vetäviä otsikoita ja mielikuvituksellisia tarinoita, syötetään ne Facebookin syövereihin ja katsotaan, miten moni nappaa syötin.
Facebookin lisäksi toisena syypäänä feikkiuutisten voittokulkuun voi pitää Googlea ja sen tarjoamaa helppoa, klikkauksiin ja mainosnäyttöihin perustuvaa ansaintamallia. Tavoitteena on tuottaa viraalihittejä, koska niin saadaan rahat pois mainostajilta.
Kenties tunnetuin feikkisivusto on National Report, erikoislaatuinen yhdistelmä Yhdysvaltain äärikonservatiiveja mielistelevää sisältöä ja mitä mielikuvituksellisimpia huijauksia.
Lokakuussa 2014 National Report lietsoi paniikkia väittämällä, että pieni teksasilaiskaupunki oli suljettu karanteeniin viisihenkisen perheen ebola-tartunnan takia.
Jutussa ei ollut toden sanaakaan. Silti liki 340 000 ihmistä tykkäsi jutusta Facebookissa ja reippaasti yli satatuhatta jakoi sen eteenpäin.
Jos sivustolla seikkailee edes minuutin, käy selväksi, ettei kyseessä ole "Amerikan luotetuin uutislähde”, kuten National Report itse itseään vitsikkäästi nimittää. National Reportin henkilökuntaan esimerkiksi kuuluu muuan Lillian Fabricant (suom. Sepittäjä), jolla on tutkinto "traumaattisesta kosmetologiasta". Aloittaessaan sivusto kertoi julkaisevansa satiiria, mutta tämä kuvaus on sittemmin poistettu.
Uutisia on nykyisin todella helppo tehdä ja julkaista. Enää ei tarvita kalliita painokoneita ja jakeluverkostoja, mutta sanomalehtijournalismin esitystavat eivät ole juurikaan muuttuneet vuosikymmeniin.
Otsikko, alle alaotsikko tai ingressi, sitten sopivan mittainen pötkylä niin kutsuttua leipätekstiä eli tätä tekstiä tässä. Siinä kaikki. Vain sisältö puuttuu, mutta sen voi keksiä!
Kuka tahansa voi hankkia internetistä itselleen tilaa, rekisteröidä verkko-osoitteen ja ryhtyä julkaisemaan. Yhä useampi tekee niin, ja yhä useampi on varsin hyvä imitoimaan journalismia.
Verkon lukemattomat satiiri-, salaliittoteoria-, propaganda- ja huijaussivustot osaavat pätevästi esittää uutisjournalismia, mutta eivät ole sitä.
Ai mikseivät ole? Koska journalismin perusedellytys on faktapohjaisuus.
Valheilla viraaliksi
Tällä kertaa Valheenpaljastaja keskittyy melko uuteen lajityyppiin, feikkiuutisiin. Niin kutsutut feikkiuutissivustot julkaisevat uutisilta näyttäviä juttuja, joiden sisältö on joko kokonaan tai pitkälti keksittyä.
Feikkiuutisia tehtailevat sivustot ovat syntyneet enimmäkseen kahden viime vuoden aikana. Niiden toiminta perustuu siihen, että Facebookista on tullut monelle tärkein uutislähde. Juuri kukaan ei kirjoita selaimeensa feikkisivustojen omia osoitteita, vaan liikenne tapahtuu lähes yksinomaan Facebookin välittämänä.
Menestyneitä feikkiuutissivustoja ovat muun muassa News Nerd, Daily Buzz Live ja Empire News.
Resepti on yksinkertainen: palkataan joku nälkäinen sepittelijä keksimään vetäviä otsikoita ja mielikuvituksellisia tarinoita, syötetään ne Facebookin syövereihin ja katsotaan, miten moni nappaa syötin.
Facebookin lisäksi toisena syypäänä feikkiuutisten voittokulkuun voi pitää Googlea ja sen tarjoamaa helppoa, klikkauksiin ja mainosnäyttöihin perustuvaa ansaintamallia. Tavoitteena on tuottaa viraalihittejä, koska niin saadaan rahat pois mainostajilta.
Kenties tunnetuin feikkisivusto on National Report, erikoislaatuinen yhdistelmä Yhdysvaltain äärikonservatiiveja mielistelevää sisältöä ja mitä mielikuvituksellisimpia huijauksia.
Lokakuussa 2014 National Report lietsoi paniikkia väittämällä, että pieni teksasilaiskaupunki oli suljettu karanteeniin viisihenkisen perheen ebola-tartunnan takia.
Jutussa ei ollut toden sanaakaan. Silti liki 340 000 ihmistä tykkäsi jutusta Facebookissa ja reippaasti yli satatuhatta jakoi sen eteenpäin.
Jos sivustolla seikkailee edes minuutin, käy selväksi, ettei kyseessä ole "Amerikan luotetuin uutislähde”, kuten National Report itse itseään vitsikkäästi nimittää. National Reportin henkilökuntaan esimerkiksi kuuluu muuan Lillian Fabricant (suom. Sepittäjä), jolla on tutkinto "traumaattisesta kosmetologiasta". Aloittaessaan sivusto kertoi julkaisevansa satiiria, mutta tämä kuvaus on sittemmin poistettu.
- - - - - - - -
Suomalaisen feikkiuutissivuston tapaus
Samaan markkinarakoon iskee suomalainen Mitä vittua -sivusto (vastedes tässä tekstissä MV), joka yhdistelee keksittyjä "uutisia", huhuja, huuhaata ("ruokasooda parantaa syövän") ja salaliittoteorioita (erityisesti WTC-iskuihin liittyviä).
Sillä ei tietenkään ole mitään tekemistä journalismin kanssa, eikä mihinkään sen julkaisemaan pidä mennä luottamaan.
Toki tämä räikeän rasistinen sivusto antaa lukijalle loputtomasti vihjeitä siitä, ettei kyseessä ole ammattilaisten tuottama, luotettava uutissivusto. Toimitukselle ei anneta yhteystietoja, ei edes vastaavan päätoimittajan nimeä. Useissa teksteissä ei ole kirjoittajan nimeä.
Sivuston alatyylinen nimi, tapa kirjoittaa otsikon jokainen sana isolla alkukirjaimella ja loputtomat yhdyssana- ja muut kielioppivirheet ovat selkeitä merkkejä uskottavuuden puutteesta.
Suomalaisen feikkiuutissivuston tapaus
Samaan markkinarakoon iskee suomalainen Mitä vittua -sivusto (vastedes tässä tekstissä MV), joka yhdistelee keksittyjä "uutisia", huhuja, huuhaata ("ruokasooda parantaa syövän") ja salaliittoteorioita (erityisesti WTC-iskuihin liittyviä).
Sillä ei tietenkään ole mitään tekemistä journalismin kanssa, eikä mihinkään sen julkaisemaan pidä mennä luottamaan.
Toki tämä räikeän rasistinen sivusto antaa lukijalle loputtomasti vihjeitä siitä, ettei kyseessä ole ammattilaisten tuottama, luotettava uutissivusto. Toimitukselle ei anneta yhteystietoja, ei edes vastaavan päätoimittajan nimeä. Useissa teksteissä ei ole kirjoittajan nimeä.
Sivuston alatyylinen nimi, tapa kirjoittaa otsikon jokainen sana isolla alkukirjaimella ja loputtomat yhdyssana- ja muut kielioppivirheet ovat selkeitä merkkejä uskottavuuden puutteesta.
MV:n tapaiset sivustot piiloutuvat "vaihtoehtoisuuden" taakse ja sanovat kertovansa asioista, joista "valtamedia vaikenee".
Entäpä jos valtamedia ei kirjoita näistä asioista, koska a) ne eivät ole totta ja b) koska se pyrkii noudattamaan Journalistin ohjeita?
MV-sivusto on jo niin näkyvä suomalaisessa Facebookissa, että Perussuomalainen puolue joutui virallisella Facebook-tilillään ottamaan siihen kantaa. Ylläpitäjä ilmoitti viime viikolla, että MV-sivustolle vievät linkit poistetaan puolueen Facebook-sivulta.
Silloin MV:n perustaja Ilja Janitskin tuli viimein esiin ja osallistui keskusteluun muun muassa kertomalla, että hänen sivustollaan on Oindex-listauksen mukaan ollut viime viikolla yli 800 000 kävijää. Hän mainitsi myös, että MV sai alkunsa "täydestä huumorista, nimihän sen jo kertoo".
Linkedin-profiilinsa mukaan Janitskinin intohimo on sissimarkkinointi. Hän näyttää olevan siinä varsin etevä.
Entäpä jos valtamedia ei kirjoita näistä asioista, koska a) ne eivät ole totta ja b) koska se pyrkii noudattamaan Journalistin ohjeita?
MV-sivusto on jo niin näkyvä suomalaisessa Facebookissa, että Perussuomalainen puolue joutui virallisella Facebook-tilillään ottamaan siihen kantaa. Ylläpitäjä ilmoitti viime viikolla, että MV-sivustolle vievät linkit poistetaan puolueen Facebook-sivulta.
Silloin MV:n perustaja Ilja Janitskin tuli viimein esiin ja osallistui keskusteluun muun muassa kertomalla, että hänen sivustollaan on Oindex-listauksen mukaan ollut viime viikolla yli 800 000 kävijää. Hän mainitsi myös, että MV sai alkunsa "täydestä huumorista, nimihän sen jo kertoo".
Linkedin-profiilinsa mukaan Janitskinin intohimo on sissimarkkinointi. Hän näyttää olevan siinä varsin etevä.
Iltasanomat:
Puppua, puheenjohtaja Sipilä
Puppua, puheenjohtaja Sipilä
Pääministeriehdokas Juha Sipilä lausui lauantain Helsingin Sanomissa, että ”veroaste on Suomessa ennätyskorkea verrattuna muihin Euroopan maihin”.
Sipilä ei ole ainoa poliitikko ja mielipidevaikuttaja, joka uskoo kuulopuheisiin ja laukoo paikkansapitämättömyyksiä ottamatta itse selvää asioista.
Voi tietysti olla, että Sipilä tietää puhuvansa palturia, mutta ei sekään ole mikään suositus pääministerin tehtäviin.
Joissakin vertailuissa Suomen veroaste todellakin näyttää korkealta.
Euroopan komission numeroiden mukaan Suomen veroaste on 45 prosenttia. Tosin edes se luku ei ole ennätyskorkea, sillä Tanskassa veroaste on 48 prosenttia. Suomen edellä ovat myös Ranska ja Belgia.
Eri maiden numerot on kuitenkin laskettu eri tavalla. Toisin kuin muissa maissa, Suomen veroasteeseen on laskettu mukaan työeläkemaksut. Lisäksi Suomen numeroissa on mukana miljardimäärin julkisen sektorin itselleen maksamia veroja ja maksuja.
Jos Suomen numeroista jätetään pois pelkästään yksityiset työeläkemaksut, Suomen veroaste on alle EU-keskiarvon, suunnilleen samalla tasolla kuin Saksassa ja Unkarissa.
Suomea kireämmän verotuksen maita ovat hyvinvoivat läntiset ja pohjoiset jäsenvaltiot. Kevyemmän verotuksen maita on Itä- ja Etelä-Euroopassa.
Työeläkemaksut eivät ole veroja. Ne ovat työntekijöiden itselleen eläkkeiksi maksamia rahoja, jotka nauttivat perustuslain turvaamaa omaisuuden suojaa.
Jos työeläkemaksut tulkitaan veroiksi, niin kuin veroasteen kauhistelijat tekevät, pitää 170 miljardin euron työeläkevarat vastaavasti tulkita julkisiksi varoiksi.
Siinä tapauksessa julkinen sektori ei ole lainkaan velkaantunut.
Päinvastoin, sillä on valtavasti enemmän rahaa ja arvopapereita kuin velkoja. Kaiken lisäksi varallisuuden arvo on kasvanut viime vuosina enemmän kuin velka.
Sipilä ei ole ainoa poliitikko ja mielipidevaikuttaja, joka uskoo kuulopuheisiin ja laukoo paikkansapitämättömyyksiä ottamatta itse selvää asioista.
Voi tietysti olla, että Sipilä tietää puhuvansa palturia, mutta ei sekään ole mikään suositus pääministerin tehtäviin.
Joissakin vertailuissa Suomen veroaste todellakin näyttää korkealta.
Euroopan komission numeroiden mukaan Suomen veroaste on 45 prosenttia. Tosin edes se luku ei ole ennätyskorkea, sillä Tanskassa veroaste on 48 prosenttia. Suomen edellä ovat myös Ranska ja Belgia.
Eri maiden numerot on kuitenkin laskettu eri tavalla. Toisin kuin muissa maissa, Suomen veroasteeseen on laskettu mukaan työeläkemaksut. Lisäksi Suomen numeroissa on mukana miljardimäärin julkisen sektorin itselleen maksamia veroja ja maksuja.
Jos Suomen numeroista jätetään pois pelkästään yksityiset työeläkemaksut, Suomen veroaste on alle EU-keskiarvon, suunnilleen samalla tasolla kuin Saksassa ja Unkarissa.
Suomea kireämmän verotuksen maita ovat hyvinvoivat läntiset ja pohjoiset jäsenvaltiot. Kevyemmän verotuksen maita on Itä- ja Etelä-Euroopassa.
Työeläkemaksut eivät ole veroja. Ne ovat työntekijöiden itselleen eläkkeiksi maksamia rahoja, jotka nauttivat perustuslain turvaamaa omaisuuden suojaa.
Jos työeläkemaksut tulkitaan veroiksi, niin kuin veroasteen kauhistelijat tekevät, pitää 170 miljardin euron työeläkevarat vastaavasti tulkita julkisiksi varoiksi.
Siinä tapauksessa julkinen sektori ei ole lainkaan velkaantunut.
Päinvastoin, sillä on valtavasti enemmän rahaa ja arvopapereita kuin velkoja. Kaiken lisäksi varallisuuden arvo on kasvanut viime vuosina enemmän kuin velka.
Eduskunta:
Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset
Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset
Kansanedustajan palkkio on 1.3.2015 lukien 6380 euroa kuukaudessa ja yli 12 vuotta palvelleella kansanedustajalla 6 858 euroa kuukaudessa. Puhemiehen palkkio on 11 742 euroa kuukaudessa ja varapuhemiesten 9 788 euroa kuukaudessa.
Kansanedustajan palkkion lisäksi valiokuntien puheenjohtajille maksetaan 717 euron lisäpalkkio kuukaudessa. Suuren valiokunnan, perustuslaki-, ulkoasiain- , valtiovarain- ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan lisäpalkkio on 1183 euroa kuukaudessa.
Valtiovarainvaliokunnan verojaoston ja hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtajan lisäpalkkio on 717 euroa ja valiokunnan muiden jaostojen puheenjohtajien lisäpalkkio 473 euroa. Jaoston puheenjohtajan lisäpalkkiota ei makseta, jos jaoston puheenjohtaja on oikeutettu valiokunnan puheenjohtajan lisäpalkkioon.
Eduskuntaryhmissä, joissa on 16 tai enemmän kansanedustajia, puheenjohtajalle maksetaan 1183 euron lisäpalkkio ja eduskuntaryhmissä, joissa on 3-15 kansanedustajaa, 717 euron lisäpalkkio. Lisäpalkkiota ei makseta yhden tai kahden edustajan eduskuntaryhmän puheenjohtajalle.
Kulukorvaus
Kansanedustajan palkkion ohella edustajalle maksetaan joka kuukauden 15. päivä kulukorvaus, joka on tarkoitettu kansanedustajan tehtävästä aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Kulukorvaus on verotonta. Valiokuntakokouksista ei makseta erillisiä kokouspalkkioita. Myöskään yö- ja viikonloppuistunnoista ei edustajalle makseta lisäpalkkiota.
Edustajan kotipaikasta riippuen hän saa kulukorvausta 30 prosentin (986,81 euroa), 40 prosentin (1 315,75 euron) tai 55 prosentin (1 809,15 euron) mukaan. Edustajalle, joka on valittu muusta kuin Helsingin tai Uudenmaan vaalipiiristä, suoritetaan kulukorvaus 40 prosentin mukaan laskettuna.
Jos edustajalla on muussa kuin Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä olevan asunnon lisäksi edustajantoimen hoitamista varten omistus- tai vuokra-asunto Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla, suoritetaan kulukorvaus 55 prosentin mukaan laskettuna. Uudenmaan vaalipiiristä valitun kansanedustajankulukorvaus lasketaan 40 prosentin mukaan, jos hänen asuntonsa on yleistä kulkutietä käyttäen kauempana kuin 30 kilometrin päässä Eduskuntatalosta. Pääkaupunkiseudulla vakinaisesti asuvien kansanedustajien kulukorvaus lasketaan 30 prosentin mukaan.
Vaalipiirissä sijaitsevaa vakinaista asuntoa tulee käyttää edustajan varsinaiseen asumiseen. Kesähuvila tai muu vapaa-ajan asunto ei oikeuta korotettuun kulukorvaukseen.
Kunkin vaalikauden alussa on tehtävä uusi selvitys asunto-olosuhteista. Mikäli asunto-olosuhteet muuttuvat kesken vaalikauden, tulee muutoksesta ilmoittaa eduskunnan tilitoimistolle. Kulukorvaus suoritetaan muuttuneen tilanteen mukaisesti muutosajankohtaa seuraavan kuukauden alusta lukien.
Kansanedustajan palkkion lisäksi valiokuntien puheenjohtajille maksetaan 717 euron lisäpalkkio kuukaudessa. Suuren valiokunnan, perustuslaki-, ulkoasiain- , valtiovarain- ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan lisäpalkkio on 1183 euroa kuukaudessa.
Valtiovarainvaliokunnan verojaoston ja hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtajan lisäpalkkio on 717 euroa ja valiokunnan muiden jaostojen puheenjohtajien lisäpalkkio 473 euroa. Jaoston puheenjohtajan lisäpalkkiota ei makseta, jos jaoston puheenjohtaja on oikeutettu valiokunnan puheenjohtajan lisäpalkkioon.
Eduskuntaryhmissä, joissa on 16 tai enemmän kansanedustajia, puheenjohtajalle maksetaan 1183 euron lisäpalkkio ja eduskuntaryhmissä, joissa on 3-15 kansanedustajaa, 717 euron lisäpalkkio. Lisäpalkkiota ei makseta yhden tai kahden edustajan eduskuntaryhmän puheenjohtajalle.
Kulukorvaus
Kansanedustajan palkkion ohella edustajalle maksetaan joka kuukauden 15. päivä kulukorvaus, joka on tarkoitettu kansanedustajan tehtävästä aiheutuvien kustannusten maksamiseen. Kulukorvaus on verotonta. Valiokuntakokouksista ei makseta erillisiä kokouspalkkioita. Myöskään yö- ja viikonloppuistunnoista ei edustajalle makseta lisäpalkkiota.
Edustajan kotipaikasta riippuen hän saa kulukorvausta 30 prosentin (986,81 euroa), 40 prosentin (1 315,75 euron) tai 55 prosentin (1 809,15 euron) mukaan. Edustajalle, joka on valittu muusta kuin Helsingin tai Uudenmaan vaalipiiristä, suoritetaan kulukorvaus 40 prosentin mukaan laskettuna.
Jos edustajalla on muussa kuin Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä olevan asunnon lisäksi edustajantoimen hoitamista varten omistus- tai vuokra-asunto Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla, suoritetaan kulukorvaus 55 prosentin mukaan laskettuna. Uudenmaan vaalipiiristä valitun kansanedustajankulukorvaus lasketaan 40 prosentin mukaan, jos hänen asuntonsa on yleistä kulkutietä käyttäen kauempana kuin 30 kilometrin päässä Eduskuntatalosta. Pääkaupunkiseudulla vakinaisesti asuvien kansanedustajien kulukorvaus lasketaan 30 prosentin mukaan.
Vaalipiirissä sijaitsevaa vakinaista asuntoa tulee käyttää edustajan varsinaiseen asumiseen. Kesähuvila tai muu vapaa-ajan asunto ei oikeuta korotettuun kulukorvaukseen.
Kunkin vaalikauden alussa on tehtävä uusi selvitys asunto-olosuhteista. Mikäli asunto-olosuhteet muuttuvat kesken vaalikauden, tulee muutoksesta ilmoittaa eduskunnan tilitoimistolle. Kulukorvaus suoritetaan muuttuneen tilanteen mukaisesti muutosajankohtaa seuraavan kuukauden alusta lukien.
HS:
Professori Pertti Haaparanta ihmettelee vaatimuksia julkisen talouden leikkauksista
Professori Pertti Haaparanta ihmettelee vaatimuksia julkisen talouden leikkauksista
Talousprofessorin mukaan puolueet, ekonomistit ja järjestöt ovat väärässä: "Suomen talouspuhe täysin epä-älyllistä"
Professori Pertti Haaparanta ihmettelee vaatimuksia julkisen talouden leikkauksista
Vaalien lähestyessä yhdestä asiasta vallitsee Suomessa lähes yksimielisyys: julkista taloutta on sopeutettava.
- - - - - - - - -
Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta on seurannut keskustelua epäuskoisena.
"Suomen talouspoliittinen keskustelu on muuttunut täysin epä-älylliseksi", hän sanoo.
"Kaikki rationaalisen päättelyn periaatteet on unohdettu. Siitä, että Suomi velkaantuu, ei seuraa suoraan leikkausten välttämättömyys. Meillä vallitsee yhä enemmän tällainen velkakello-ajattelu."
Professori Pertti Haaparanta ihmettelee vaatimuksia julkisen talouden leikkauksista
Vaalien lähestyessä yhdestä asiasta vallitsee Suomessa lähes yksimielisyys: julkista taloutta on sopeutettava.
- - - - - - - - -
Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta on seurannut keskustelua epäuskoisena.
"Suomen talouspoliittinen keskustelu on muuttunut täysin epä-älylliseksi", hän sanoo.
"Kaikki rationaalisen päättelyn periaatteet on unohdettu. Siitä, että Suomi velkaantuu, ei seuraa suoraan leikkausten välttämättömyys. Meillä vallitsee yhä enemmän tällainen velkakello-ajattelu."
Haaparannan mukaan tulevan hallituksen pitäisi elvyttää, eli harkinnanvaraisia menoja tulisi lisätä ja veroja leikata. Taloutta on sopeutettu joka vuosi vuoden 2009 elvytyksen jälkeen.
"Sen seuraukset nähdään. Kiristävä politiikka on nimenomaan lisännyt velkaantumista."
Suomi saa pitkäaikaista velkaa negatiivisella reaalikorolla. Haaparanta uskoo, että velkaelvytys voisi nykytilanteessa jopa rahoittaa itsensä tai ainakin kääntää velkasuhteen laskuun, kun talouskasvu piristyisi.
- - - - - - - -
Haaparanta ihmettelee, että suurimmat leikkausehdotukset kohdistuvat tulonsiirtoihin.
"Tutkimustiedon valossa se on juuri kaikkein haitallisinta. Täällä toimitaan ikään kuin millään ei olisi enää mitään merkitystä. Kukaan ei edes puhu leikkausten mahdollisista haitoista."
- - - - - - - - -
"On vaikea enää löytää akateemisesta tutkimuksesta yhtään mitään, joka tukisi kiristystä. Mutta Suomessa kaikki hokevat vain leikkauksista."
- - - - - - - - -
"Jos sama ilmiö toistuu, eläkejärjestelmämme romahtaa."
"Sen seuraukset nähdään. Kiristävä politiikka on nimenomaan lisännyt velkaantumista."
Suomi saa pitkäaikaista velkaa negatiivisella reaalikorolla. Haaparanta uskoo, että velkaelvytys voisi nykytilanteessa jopa rahoittaa itsensä tai ainakin kääntää velkasuhteen laskuun, kun talouskasvu piristyisi.
- - - - - - - -
Haaparanta ihmettelee, että suurimmat leikkausehdotukset kohdistuvat tulonsiirtoihin.
"Tutkimustiedon valossa se on juuri kaikkein haitallisinta. Täällä toimitaan ikään kuin millään ei olisi enää mitään merkitystä. Kukaan ei edes puhu leikkausten mahdollisista haitoista."
- - - - - - - - -
"On vaikea enää löytää akateemisesta tutkimuksesta yhtään mitään, joka tukisi kiristystä. Mutta Suomessa kaikki hokevat vain leikkauksista."
- - - - - - - - -
"Jos sama ilmiö toistuu, eläkejärjestelmämme romahtaa."