Valitut artikkelit kuvastavat kyseisen kuukauden uutisia, artikkeleita, blogeja, videoita jne., joita on käsitelty eri SSS-vastaisten-mielenosoitusryhmien Facebook-sivuilla.
Toukokuu 2015
HS - Mielipide:
Olen eläkeläinen. Eläkkeeni määrä ylittää juuri ja juuri niin sanotun köyhyysrajan, joten saan kansaneläkettä työeläkkeen lisäksi 12 euroa kuussa.
Saan myös eläkeläisen asumistukea. Asun VVO:n vuokra-asunnossa Espoossa. Nettotuloistani, asumistuki mukaan laskien, menee 50 prosenttia asumiseen. Tunnen jo nyt olevani asumiskulujen kipurajalla.
Uuden hallituksen juustohöyläsuunnitelmissa on poistaa eläkeläisen asumistuki ja yhdistää meidät yleisen asumistuen piiriin, jolloin asumistuki pienenee.
Kohta en pysty asumaan tässäkään asunnossa. Joudunko Espoon asunnottomien joukkoon? Majoitanko itseni esimerkiksi metsäleiriin tai lähiön liepeille pystytettävään telttaan?
Pian tarvitaan kokonainen telttakylä niitä eläkeläisiä varten, jotka eivät pysty asumaan nykyisissä vuokra-asunnoissaan. Meitä on pian todella paljon.
Tiina Kari
tiedottaja, eläkeläinen, Espoo
Olen eläkeläinen. Eläkkeeni määrä ylittää juuri ja juuri niin sanotun köyhyysrajan, joten saan kansaneläkettä työeläkkeen lisäksi 12 euroa kuussa.
Saan myös eläkeläisen asumistukea. Asun VVO:n vuokra-asunnossa Espoossa. Nettotuloistani, asumistuki mukaan laskien, menee 50 prosenttia asumiseen. Tunnen jo nyt olevani asumiskulujen kipurajalla.
Uuden hallituksen juustohöyläsuunnitelmissa on poistaa eläkeläisen asumistuki ja yhdistää meidät yleisen asumistuen piiriin, jolloin asumistuki pienenee.
Kohta en pysty asumaan tässäkään asunnossa. Joudunko Espoon asunnottomien joukkoon? Majoitanko itseni esimerkiksi metsäleiriin tai lähiön liepeille pystytettävään telttaan?
Pian tarvitaan kokonainen telttakylä niitä eläkeläisiä varten, jotka eivät pysty asumaan nykyisissä vuokra-asunnoissaan. Meitä on pian todella paljon.
Tiina Kari
tiedottaja, eläkeläinen, Espoo
Taloussanomat:
Professori: Hallitus ei koskenut tuloerojen selittäjään
Professori: Hallitus ei koskenut tuloerojen selittäjään
Rikkaiden ja köyhien välisten tuloerojen kehitys ei ole yhdentekevää talouden kasvutavoitteiden kannalta. Uusi hallitusohjelma tuskin kääntää tuloeroja laskuun.
Tuleva hallitus ei odotetusti koskenut suomalaisten tuloerojen kasvun suurimpaan selittäjään, eli pääomatuloverotukseen ja sen mahdollistamaan verosuunnitteluun. Tätä mieltä on Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala.
Hallituksen leikkaukset osuvat ensisijaisesti etuuksien varassa eläviin. Toisaalta ansiotuloverojen kevennys painottuu pienituloisille, eli verotuksen progressio ei ainakaan vähene. Lisäksi on myös luvassa erityisveroja, kuten uusi venevero.
Tuleva hallitus ei odotetusti koskenut suomalaisten tuloerojen kasvun suurimpaan selittäjään, eli pääomatuloverotukseen ja sen mahdollistamaan verosuunnitteluun. Tätä mieltä on Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala.
Hallituksen leikkaukset osuvat ensisijaisesti etuuksien varassa eläviin. Toisaalta ansiotuloverojen kevennys painottuu pienituloisille, eli verotuksen progressio ei ainakaan vähene. Lisäksi on myös luvassa erityisveroja, kuten uusi venevero.
Talouselämä:
Etlan Mika Maliranta: "Hallitus ei toimi niin kuin tutkimustieto suosittaa"
Etlan Mika Maliranta: "Hallitus ei toimi niin kuin tutkimustieto suosittaa"
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta sanoo, että hallitus näyttää vallinneen strategiassaan toisenlaisia painotuksia kuin tutkimustieto suosittaa.
"Jos tuottavuusloikkaa tavoitellaan, kannattaisi katsoa mitä talouden kasvututkimus sanoo tuottavuuskasvun avaintekijöistä."
Malirannan mukaan kirjallisuus korostaa viittä tekijää, jotka vieläpä vahvistavat toinen toistaan. Ne ovat: 1) panostus teknologian kehittämiseen, 2) koulutus, 3) tuottavuutta vahvistava yritysrakenteiden muutos, eli "luova tuho", 4) johtamisen taidot ja 5) tuotemarkkinakilpailu.
Koulutuksessa painotetaan korkea-asteen koulutusta, mikä luo edellytyksiä parhaiden teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon kansantaloudessa. Lisäksi korostetaan varhaiskasvatusta, mistä tutkimusten mukaan saadaan merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia tuottoja pitkällä aikavälillä.
"Jos tuottavuusloikkaa tavoitellaan, kannattaisi katsoa mitä talouden kasvututkimus sanoo tuottavuuskasvun avaintekijöistä."
Malirannan mukaan kirjallisuus korostaa viittä tekijää, jotka vieläpä vahvistavat toinen toistaan. Ne ovat: 1) panostus teknologian kehittämiseen, 2) koulutus, 3) tuottavuutta vahvistava yritysrakenteiden muutos, eli "luova tuho", 4) johtamisen taidot ja 5) tuotemarkkinakilpailu.
Koulutuksessa painotetaan korkea-asteen koulutusta, mikä luo edellytyksiä parhaiden teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon kansantaloudessa. Lisäksi korostetaan varhaiskasvatusta, mistä tutkimusten mukaan saadaan merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia tuottoja pitkällä aikavälillä.
Uusi Suomi:
Alexander Stubb suututti professorit: ”Käsittämätön heitto”
Alexander Stubb suututti professorit: ”Käsittämätön heitto”
Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto ovat käärmeissään valtiovarainministerinä piakkoin aloittavan kokoomusjohtaja Alexander Stubbin sanailusta.
Professorit ja Tieteentekijät kommentoivat tiedotteessaan Stubbin sanomisia hallitusohjelman esittelytilaisuudessa. Liittojen mukaan Stubb kommentoi tiedotustilaisuudessa aietta korkeakoulujen kolmannesta lukukaudesta seuraavasti: ”Jos aikoinaan professorilla oli kolme syytä olla professori – kesä-, heinä- ja elokuu – niin jatkossa näin ei enää ole”.
– Tämä oli aika käsittämätön, professorikuntaa loukkaava heitto. Professorien vuotuinen työaika on satoja tunteja pidempi kuin työntekijöillä yleensä. Kesä on ollut professorille ja useille muille yliopistotutkijoille ainoa ajankohta keskittyä tutkimukseen, Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri sanoo tiedotteessa.
Professorit ja Tieteentekijät kommentoivat tiedotteessaan Stubbin sanomisia hallitusohjelman esittelytilaisuudessa. Liittojen mukaan Stubb kommentoi tiedotustilaisuudessa aietta korkeakoulujen kolmannesta lukukaudesta seuraavasti: ”Jos aikoinaan professorilla oli kolme syytä olla professori – kesä-, heinä- ja elokuu – niin jatkossa näin ei enää ole”.
– Tämä oli aika käsittämätön, professorikuntaa loukkaava heitto. Professorien vuotuinen työaika on satoja tunteja pidempi kuin työntekijöillä yleensä. Kesä on ollut professorille ja useille muille yliopistotutkijoille ainoa ajankohta keskittyä tutkimukseen, Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri sanoo tiedotteessa.
Talouselämä:
Monimiljardööri Antti Herlin ja kaverit ostivat kartanolinnan Etelä-Suomesta - Myyjä sai melko messevän hinnan
Monimiljardööri Antti Herlin ja kaverit ostivat kartanolinnan Etelä-Suomesta - Myyjä sai melko messevän hinnan
Senaatti-kiinteistöt on allekirjoittanut kauppakirjan Siuntiossa sijaitsevan Suitian kartanolinnan ja siihen liittyvien maa- ja metsäalueiden myynnistä rakennuksineen. Ostajina ovat Antti Herlin, Gustav Rehnberg jaHenrik Rehnberg sekä ostajien perustamat yhtiöt.
Kauppahinta on 11,7 miljoonaa euroa. Kauppa vaatii toteutuakseen vielä eduskunnan hyväksynnän.
Koneen pääomistaja Antti Herlin on Suomen pörssirikkain mies. Hänen omaisuuutensa arvo on useita miljardeja euroja.
Kauppahinta on 11,7 miljoonaa euroa. Kauppa vaatii toteutuakseen vielä eduskunnan hyväksynnän.
Koneen pääomistaja Antti Herlin on Suomen pörssirikkain mies. Hänen omaisuuutensa arvo on useita miljardeja euroja.
Vertaa seuraavaan juttuun tässä alla!
MTV:
Antti Herlinin maataloustukisumma pompsahti,
Wahlroosin tuki ennallaan (Huom! JULKAISTU maaliskuussa => 12.03.2015 10:25)
Antti Herlinin maataloustukisumma pompsahti,
Wahlroosin tuki ennallaan (Huom! JULKAISTU maaliskuussa => 12.03.2015 10:25)
Suomen rikkain henkilö ja :n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin sai viime vuonna maataloutukea 304 306 euroa. Tuki oli viime vuonna edellisvuotta selkeästi suurempi. Vuonna 2013 Herlinin tuki oli vajaat 254 000 euroa.