Tähän tulee uutiset, merkittävimmät kannanotot, esiin tulleet faktat ja videot kronologisessa järjestyksessä.
Voit myös lähettää vinkkejä, omia ehdotuksia jutista, joita pitäisi tuoda esiin.
Tämä saitti on puoluepoliittisesti sitoutumaton, joten on aivan sama minkä ajatusmaailman uutisia tänne ehdotetaan julkaistavaksi, koska lukijahan itse valitsee mitä lukee.
Pitäydymme ainoastaan julkaisemasa rasistisia kirjoituksia tai sellaisten medioiden oksennuksia, jotka julkaisevat rasistisia kirjoituksia.
Muuten on pääsääntönä YK:n peruskirjan mukaiset rajoitteet/velvoitteet ja oikeudet.
Toinen pääsääntö on antaa mahdollisimman laaja valikoima näkemyksiä, jotka koskevat eläköitymistä ja vähävaraisuutta, kaksi asiaa, jotka ovat jo melkein synonyymejä - ikävä kyllä.
Voit myös lähettää vinkkejä, omia ehdotuksia jutista, joita pitäisi tuoda esiin.
Tämä saitti on puoluepoliittisesti sitoutumaton, joten on aivan sama minkä ajatusmaailman uutisia tänne ehdotetaan julkaistavaksi, koska lukijahan itse valitsee mitä lukee.
Pitäydymme ainoastaan julkaisemasa rasistisia kirjoituksia tai sellaisten medioiden oksennuksia, jotka julkaisevat rasistisia kirjoituksia.
Muuten on pääsääntönä YK:n peruskirjan mukaiset rajoitteet/velvoitteet ja oikeudet.
Toinen pääsääntö on antaa mahdollisimman laaja valikoima näkemyksiä, jotka koskevat eläköitymistä ja vähävaraisuutta, kaksi asiaa, jotka ovat jo melkein synonyymejä - ikävä kyllä.
1-10. lokakuuta 2015
10.10. 2015
Eduskunnassa taistellaan numeroilla
Kuluneella viikolla eduskunnassa taisteltiin numeroilla. Oppositiopuolueet ovat intoutuneet käyttämään hyväkseen erilaisia laskelmia ja vaikuttavuusarvioita. Niillä on hyvä näpäyttää hallitusta.
Oppositio vetosi tiistain budjettikeskustelussa varsinkin Kansaneläkelaitoksen eli Kelan arvioihin hallitusohjelmasta ja eläkeläisten toimeentulosta. Erityisenä huolenaiheena oli eläkeläisten asumistuki, joka Kelan mukaan laskee eläkeläiskotitalouksissa 69 prosentilla. Lakiluonnos eläkkeensaajien asumistuen lakkauttamisesta on vielä lausuntokierroksella. Tarkoitus on, että voimassa oleva eläkkeensaajien asumistuki muutetaan yleisen asumistuen mukaiseksi kesäkuun loppuun mennessä. |
9.10.
VastaValkea:
Suomen hallituksen tuhokapitalismi Naomi Kleinin mukaan
Suomen hallituksen tuhokapitalismi Naomi Kleinin mukaan
Monissa maissa kansaa on kurjistettu niin sanotun uusliberalistisen shokkidoktriinin avulla, jonka surullisia toteutuksia Naomi Klein on perusteellisesti analysoinut kirjassaan Tuhokapitalismin nousu (2008). Nyt on oikea hetki pyyhkäistä pölyt Kleinin klassikkokirjasta ja tutkia, noudattaako Suomen hallitus ”tuhokapitalismin” strategiaa ja keinoja kansalaisille vastenmielisten toimenpiteiden läpiajamiseksi kriisien (kenties tekaistujen tai liioiteltujen) varjolla.
Naomi Klein kuvailee yksityiskohtaisesti, kuinka vuonna 1973 Chilen sotilasvallankaappauksessa oli mukana Milton Friedmanin oppilaita, jotka hänen ohjauksessaan toteuttivat erittäin uusliberalistisen ohjelman. Se tuhosi Chilen hyvinvoivan talouden. Margaret Thatcher puolestaan käytti Falklandin sodan herättämää kriisiä hyväkseen ajaessaan uusliberaalin ohjelmansa läpi.
Naomi Klein kuvailee yksityiskohtaisesti, kuinka vuonna 1973 Chilen sotilasvallankaappauksessa oli mukana Milton Friedmanin oppilaita, jotka hänen ohjauksessaan toteuttivat erittäin uusliberalistisen ohjelman. Se tuhosi Chilen hyvinvoivan talouden. Margaret Thatcher puolestaan käytti Falklandin sodan herättämää kriisiä hyväkseen ajaessaan uusliberaalin ohjelmansa läpi.
Naomi Kleinin mukaan joissakin demokratioissa väestö kykeni vastustamaan järjettömiä leikkauksia ja markkinoiden vapauttamista. Toisissa katastrofien aiheuttamien shokkien aikana väestön vastustus heikkeni niin paljon, että paketit voitiin viedä nopeasti lävitse. Myös vapaan markkinatalouden ”ylipappi” Friedman kirjoitti kirjansa esipuheeseen: ”Vain kriisi, joko todellinen tai kuviteltu, johtaa todellisiin muutoksin.”
- - - - - - -
Aiemmin samana vuonna tutkiva journalisti Linda Mc Quaig haastatteli Kanadan luottokelpoisuudesta vastaavaa Moodyn luokittelijaa Vincent Trugliaa. Tämä paljasti, että kanadalaiset yritysjohtajat ja pankkiirit olivat jatkuvasti painostaneet häntä antamaan negatiivisia raportteja Kanadan taloudellisesta tilasta. Truglia oli kieltäytynyt, koska hänen mielestään Kanada oli erinomainen ja vakaa sijoituskohde. (s. 314) Hän jopa antoi julkisuuteen poikkeuksellisen ”erityiskommentin”, jossa tähdensi, kuinka useissa raporteissa on huimasti liioiteltu Kanadan valtion velkatilannetta.
Paljastus johti Truglian raivoisaan haukkumiseen Kanadan finanssipiirin taholta, mikä voi herättää ihmetystä, koska hyvää luottoluokitustahan valtiot nimenomaan tavoittelevat.
- - - - - - -
Aiemmin samana vuonna tutkiva journalisti Linda Mc Quaig haastatteli Kanadan luottokelpoisuudesta vastaavaa Moodyn luokittelijaa Vincent Trugliaa. Tämä paljasti, että kanadalaiset yritysjohtajat ja pankkiirit olivat jatkuvasti painostaneet häntä antamaan negatiivisia raportteja Kanadan taloudellisesta tilasta. Truglia oli kieltäytynyt, koska hänen mielestään Kanada oli erinomainen ja vakaa sijoituskohde. (s. 314) Hän jopa antoi julkisuuteen poikkeuksellisen ”erityiskommentin”, jossa tähdensi, kuinka useissa raporteissa on huimasti liioiteltu Kanadan valtion velkatilannetta.
Paljastus johti Truglian raivoisaan haukkumiseen Kanadan finanssipiirin taholta, mikä voi herättää ihmetystä, koska hyvää luottoluokitustahan valtiot nimenomaan tavoittelevat.
JHL: Vanhustenhoidosta ei saa vähentää väkeä
Hallituksen aikeet pienentää vanhustenhoidon minimihenkilöstömitoitusta on suorastaan ala-arvoinen teko, sanovat Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n sosiaali- ja terveysalan kuntapuolen luottamusmiehet.
- Jo nykyinen vähimmäismitoitus 0,5 on todettu liian pieneksi. Voidaanko enää puhua vanhustenhoidosta, jos mitoitus pudotetaan 0,4:ään, kysyy pääluottamus Janne Sjölund.
Luottamusmiehet ovat sitä mieltä, että vanhuksia ei saa laittaa säästöjen maksajiksi. Huonon hoidon lisäksi leikkaukset tulevat väistämättä uuvuttamaan jäljelle jäävän henkilöstön, joka jo nyt työskentelee jaksamisensa äärirajoilla.
- Vaikka hallitus tuntuu kovasti niin luulevan, pelkkä tahto hoitaa ei riitä. Tarvitaan osaamista ja käsipareja, jotta hoidettavat saisivat ihmisarvoisen elämän ja hoitajat jaksaisivat tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, Sjölund toteaa.
- Jo nykyinen vähimmäismitoitus 0,5 on todettu liian pieneksi. Voidaanko enää puhua vanhustenhoidosta, jos mitoitus pudotetaan 0,4:ään, kysyy pääluottamus Janne Sjölund.
Luottamusmiehet ovat sitä mieltä, että vanhuksia ei saa laittaa säästöjen maksajiksi. Huonon hoidon lisäksi leikkaukset tulevat väistämättä uuvuttamaan jäljelle jäävän henkilöstön, joka jo nyt työskentelee jaksamisensa äärirajoilla.
- Vaikka hallitus tuntuu kovasti niin luulevan, pelkkä tahto hoitaa ei riitä. Tarvitaan osaamista ja käsipareja, jotta hoidettavat saisivat ihmisarvoisen elämän ja hoitajat jaksaisivat tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, Sjölund toteaa.
Eläkeläiset kerääntyivät torstaina Helsingin keskustaan osoittamaan mieltään hallituksen leikkauksia vastaan. Kansalaistorille Sanomatalon ja Musiikkitalon kupeeseen saapui maakunnista bussikyydein ainakin 2 000 eläkeläistä. Lisäksi mukana oli osallistujia pääkaupunkiseudulta.
Kyseessä oli suurin eläkeläisten mielenosoitus pitkiin aikoihin. Tapahtuman järjestivät yhdessä Eläkkeensaajien keskusliitto (EKL) ja Eläkeläiset ry.
Protestin kohteena oli erityisesti eläkeläisten asumistukeen suunniteltu leikkaus.
"Asumistukiasialla kamelin selkä lopullisesti katkesi, kun se [hallituksen] säästölista on niin pirun pitkä muutenkin. Meidän mielestämme eläkkeensaajan asumistukea pitäisi nostaa, ja nyt ollaan sitä oleellisesti alentamassa. Ja tämä 30 miljoonan väliaikainen huojennus, joka siihen tehtiin, ei kertakaikkisesti pelasta", EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko sanoi.
Kyseessä oli suurin eläkeläisten mielenosoitus pitkiin aikoihin. Tapahtuman järjestivät yhdessä Eläkkeensaajien keskusliitto (EKL) ja Eläkeläiset ry.
Protestin kohteena oli erityisesti eläkeläisten asumistukeen suunniteltu leikkaus.
"Asumistukiasialla kamelin selkä lopullisesti katkesi, kun se [hallituksen] säästölista on niin pirun pitkä muutenkin. Meidän mielestämme eläkkeensaajan asumistukea pitäisi nostaa, ja nyt ollaan sitä oleellisesti alentamassa. Ja tämä 30 miljoonan väliaikainen huojennus, joka siihen tehtiin, ei kertakaikkisesti pelasta", EKL:n toiminnanjohtaja Timo Kokko sanoi.
Faktoja eläkkeistä!
Katso ehdottomasti tämä video. Se sisältää harvinaisen paljon tietoa.
Katso ehdottomasti tämä video. Se sisältää harvinaisen paljon tietoa.
Studio 55: Kimmo Kiljunen kritisoi:
Suomalaisten eläkeläisten rahat käyttämättä ulkomailla
Suomalaisten eläkeläisten rahat käyttämättä ulkomailla
YLE: SDP:n talousarviopanostukset = hallituksen leikkaukset
Sosiaalidemokraatit panostaisivat kaikkiin niihin kohteisiin, joista hallitus on ilmoittanut säästävänsä.
SDP:n eduskuntaryhmä on jättänyt perjantaina yhteiset talousarvioaloitteensa, joiden kokonaissumma nousee 743 miljoonaan euroon.
Eniten ryhmäaloitteissa satsataan rahaa nopeisiin työllisyystoimiin sekä osaamiseen ja koulutukseen. Puolue laittaisi rahaa muun muassa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen ja infrahankkeisiin sekä peruisi Tekesin säästöt.
Myös eläkeläisiin, työttömiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset peruttaisiin. Pelastettavien hankkeiden listalla on lisäksi nuorisotakuu, harmaa talouden torjuntavarat ja kehitysapurahat.
SDP:n eduskuntaryhmä on jättänyt perjantaina yhteiset talousarvioaloitteensa, joiden kokonaissumma nousee 743 miljoonaan euroon.
Eniten ryhmäaloitteissa satsataan rahaa nopeisiin työllisyystoimiin sekä osaamiseen ja koulutukseen. Puolue laittaisi rahaa muun muassa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen ja infrahankkeisiin sekä peruisi Tekesin säästöt.
Myös eläkeläisiin, työttömiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset peruttaisiin. Pelastettavien hankkeiden listalla on lisäksi nuorisotakuu, harmaa talouden torjuntavarat ja kehitysapurahat.
Uusi Rovaniemi: Olenko huono puoliso, kun en jaksa?
Muistisairasta miestään hoitava Terttu Kortesalmi on tuskastunut siihen, kuinka välinpitämättömästi Rovaniemen kaupunki kohtelee omaishoitajia. Uupuneiden avun tarvetta ei oteta todesta.
Omaishoitajana toimiva Terttu Kortesalmi on tuskastunut Rovaniemen kaupungilta saamiinsa palveluihin. Hän suunnittelee jopa mielenosoituksen järjestämistä kaupungintalon eteen. Siihen hän aikoo kutsua kaikki pyörätuolilla, rollattorilla ja muilla apuvälineillä liikkuvat, jotka tarvitsevat muiden tukea. "Kukaan ei kysy, miten omaishoitajat jaksavat. Kukaan ei käy katsomassa, mikä tilanne kotona on. Kun soitin kaupungin viranhaltijalle ja ilmoitin, että tarvitsen useammin miehelleni hoitopaikan, etten enää jaksa, minua ei otettu todesta. Joku muu määrittelee, kuinka paljon omaishoitajan on jaksettava", Terttu Kortesalmi puuskahtaa. Kortesalmelle on kerrottu, että kaupunki huolehtii jo omaishoitajista. Omaishoitajille on järjestetty kotiin apua esimerkiksi harrastuksiin osallistumisen ajaksi. Ja omaishoidontukeakin opetetaan hakemaan oikeilla lomakkeilla. "Olisin itsekin halunnut jatkaa kuoroharrastusta ja pyysin miehelleni hoitajaa siksi ajaksi. |
8.10. 2015
"Eläkeläiset eivät suostu Sipilän äänettömiksi yhtiömiehiksi"
Eduskunnankyselytunti, asumistuki ja omaishoitaja-asiaa...
Mitä kakkara näyttää eläkeläisille?
Seuraavaksi Sipilä esittelee kristallipalloaan? |
Eduskunta käsittelee eläkeasioita tällä videolla kahdesta minuutista eteenpäin. (00:02:00)
SDP:n Guzenina: Sipilän hallitus on kadottanut kaiken inhimillisyyden
SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina kritisoi ankarasti Sipilän hallitusta. Syynä on hallituksen aikomus alentaa vanhuspalveluiden hoitajamitoitusta. Guzenina pitää tätä epäinhimillisenä.
- Vanhustenhoidon henkilöstömitoituksista ei voi luopua. Kyse on kaikkein heikoimmassa asemassa olevien vanhusten oikeudesta saada ruokaa ja vaippansa vaihdettua oikea-aikaisesti. Näkeekö hallitus päätöksissään ihmisiä laisinkaan? Guzenina huomauttaa hallitusta, että vanhuspalveluiden henkilöstö on jo nyt liian tiukoilla. - Onko mietitty, mitä henkilöstön vähentäminen tarkoittaa matalapalkkaisten ja jo nyt jaksamisen äärirajoilla vanhusten parissa työskentelevien jaksamiselle? Tämä hallitus on keisari ilman vaatteita. Ei ole mitään syytä paraatiin. Mielenosoituksiin kyllä. Guzenina muistuttaa, että historiallinen vanhuspalvelulaki saatiin aikaan viime hallituskaudella kovan väännön jälkeen. |
SDP:n Kiljunen: Hallituksen on kuultava eläkeläisiä
Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) antaa tukensa Helsingissä mieltään osoittaneille eläkeläisille.
– Tämä leikkaus kohdistuu etenkin ikääntyneisiin naisiin, jotka ovat olleet jo työelämässä pienipalkkaisia, hoitaneet lapset eivätkä ole pystyneet kerryttämään riittävää eläkettä ja toimeentuloa. Herää kysymys, onko tämä hallituksen tietoinen valinta, Kiljunen ihmettelee. – Miten hallitus perustelee ihmisille, että se on valinnut kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset säästöjensä maksajiksi? Lisäksi hallitus korottaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja merkittävästi, leikkaa lääkekorvauksia, leikkaa matkakorvauksia ja alentaa eläkkeiden ostovoimaa. Näistä leikkauksista kärsivät kaikki eläkeläiset. |
Eläkeläiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Helsingissä – "Leikkaus on loukkaus!"
Eläkeläiset kerääntyivät torstaina Helsingin keskustaan osoittamaan mieltään hallituksen leikkauksia vastaan alkaen kello 12.30. Kansalaistorille Sanomatalon ja Musiikkitalon kupeeseen odotettiin saapuvan maakunnista bussikyydein ainakin 2 000 eläkeläistä.
Eniten eläkeläisiä saapui Pirkanmaalta: seitsemän bussillista. Hämeestä matkaan lähti kuusi bussillista. Kauempaakin saavuttiin, sillä ainakin Oulusta saapui mielenosoittajia junalla. Lisäksi mielenosoitukseen osallistui eläkeläisiä pääkaupunkiseudulta. Järjestäjien arvion mukaan osallistujia oli yli 3 000, mutta lukema ei ole virallinen. Kyseessä on suurin eläkeläisten mielenosoitus sitten 1990-luvun. Tapahtuman järjestivät yhdessä Eläkkeensaajien keskusliitto (EKL) ja Eläkeläiset ry. |
7.10. 2015
Hallitus aikoo vähentää hoitajien määrää vanhusta kohti – "Tästä tulee vielä iso härdelli"
Ei lakimuutosta vaan laatusuositus
Suomessa keskusteltiin julkisuudessa viimeksi alle vuosi sitten kiivaasti siitä, pitäisikö hoitajamitoitus kirjata lakiin.
Lain valmisteluvaiheessa päädyttiin lopulta siihen, että mitoituksia ei laiteta lakiin, vaan ne sisällytetään laatusuositukseen.
Eduskunta teki kuitenkin tuolloin ponnen, että mikäli ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä ei ole vuonna 2014 saavutettu suositusten mukaista henkilömitoitusta 0,50, hallitus antaa eduskunnalle esityksen lain täsmentämisestä.
Koska tutkimuksissa selvisi, että 161 hoitopaikkaa Suomessa alitti suositellun hoitajamäärän, silloinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) valmistelutti lakiesityksen mitoituksen kirjaamisesta lakiin talvella 2015.
– Hallituksen piirissä ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen lakiesityksen viemisestä eduskuntaan, ja sitten loppui aika, Huovinen kertoo.
Suomessa keskusteltiin julkisuudessa viimeksi alle vuosi sitten kiivaasti siitä, pitäisikö hoitajamitoitus kirjata lakiin.
Lain valmisteluvaiheessa päädyttiin lopulta siihen, että mitoituksia ei laiteta lakiin, vaan ne sisällytetään laatusuositukseen.
Eduskunta teki kuitenkin tuolloin ponnen, että mikäli ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä ei ole vuonna 2014 saavutettu suositusten mukaista henkilömitoitusta 0,50, hallitus antaa eduskunnalle esityksen lain täsmentämisestä.
Koska tutkimuksissa selvisi, että 161 hoitopaikkaa Suomessa alitti suositellun hoitajamäärän, silloinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Susanna Huovinen (sd.) valmistelutti lakiesityksen mitoituksen kirjaamisesta lakiin talvella 2015.
– Hallituksen piirissä ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen lakiesityksen viemisestä eduskuntaan, ja sitten loppui aika, Huovinen kertoo.
Sipilä, Liikanen, selittäkää!
Sillä lailla. Suomen Pankki on kaikessa hiljaisuudessa ja EKPn mandaatilla ostellut tänä vuonna Suomen valtion mätiä velkakirjoja yli 5 miljardilla eurolla ja osto-ohjelma jatkuu edelleen.
Näin kirjoitti Jan Hurri analyysissaan tämän päivän Taloussanomissa.
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/10/07/tanaan-on-h-hetki-suomen-pankki-katkaisee-velkakierteen/201513001/170?n=1
Suomen pankin omistaja on Suomen valtio, eli valtio on saanut koko vuotuisen alijäämänsä kattavan velkapotin, ilmeisesti nollakoron pintaan ja on saman summan velkaa pankin kautta itselleen.
- - - - - - - - - -
Nyt siis valtion budjettialijäämä on kuitattu kokonaisuudessaan tältä vuodelta uunituoreella Euroopan KriisiPankin tyhjästä luomalla bittirahalla. Kun nämä on hassattu poliittisesti valittuihin kohteisiin, etsitään seuraava tekosyy pyytää lisäruiskeita kriisivaltioiden pulskiin ahtereihin.
Tekosyyksi näyttää kelpaavan pakolaiskriisi, jonka hoitamiseen rahaa epäilemättä löytyykin, vaikka samanaikaisesti kantaväestön etuisuuksia leikataan mahdottomuuksiin saakka. Tällaisia hätäpuheenvuorojahan kailotettiin jo menneellä viikolla Brysselin suunnalta. Sitten tarvitaankin enää luovaa kirjanpitokikkailua, että yksityiseltä sektorilta ostettavat asuttamis- ja kotouttamispalvelut saadaan näyttämään kansantaloudellisesti kannattavalta. Pääministerihän on jo luvannut antaa oman asuntonsa, unohtaen toki mainita, että rahoittamiseen käytetään veronmaksajien takaamaa Suomen Pankin pyhästä hengestä siinnyttä velkarahaa.
Tämä näyttää nyt kuulkaa hyvin, hyvin omituiselta! Jos kyseessä olisi pelkästään talouskriisin hoito, se olisi saatu kuntoon samalla reseptillä jo aikoja sitten. Ja aivan samalla tavalla olisi pystytty rahoittamaan pakolaiskriisin hoito lähimmälle turvalliselle etäisyydelle ”läntisen demokratiaviennin” piinaamilta sotatantereilta.
Selittäkääpä siis pääministeri Sipilä ja pääjohtaja Liikanen, mitkä ovat todelliset agendanne keinotekoisten talous- ja pakolaiskriisien luomisella.
Näin kirjoitti Jan Hurri analyysissaan tämän päivän Taloussanomissa.
http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/10/07/tanaan-on-h-hetki-suomen-pankki-katkaisee-velkakierteen/201513001/170?n=1
Suomen pankin omistaja on Suomen valtio, eli valtio on saanut koko vuotuisen alijäämänsä kattavan velkapotin, ilmeisesti nollakoron pintaan ja on saman summan velkaa pankin kautta itselleen.
- - - - - - - - - -
Nyt siis valtion budjettialijäämä on kuitattu kokonaisuudessaan tältä vuodelta uunituoreella Euroopan KriisiPankin tyhjästä luomalla bittirahalla. Kun nämä on hassattu poliittisesti valittuihin kohteisiin, etsitään seuraava tekosyy pyytää lisäruiskeita kriisivaltioiden pulskiin ahtereihin.
Tekosyyksi näyttää kelpaavan pakolaiskriisi, jonka hoitamiseen rahaa epäilemättä löytyykin, vaikka samanaikaisesti kantaväestön etuisuuksia leikataan mahdottomuuksiin saakka. Tällaisia hätäpuheenvuorojahan kailotettiin jo menneellä viikolla Brysselin suunnalta. Sitten tarvitaankin enää luovaa kirjanpitokikkailua, että yksityiseltä sektorilta ostettavat asuttamis- ja kotouttamispalvelut saadaan näyttämään kansantaloudellisesti kannattavalta. Pääministerihän on jo luvannut antaa oman asuntonsa, unohtaen toki mainita, että rahoittamiseen käytetään veronmaksajien takaamaa Suomen Pankin pyhästä hengestä siinnyttä velkarahaa.
Tämä näyttää nyt kuulkaa hyvin, hyvin omituiselta! Jos kyseessä olisi pelkästään talouskriisin hoito, se olisi saatu kuntoon samalla reseptillä jo aikoja sitten. Ja aivan samalla tavalla olisi pystytty rahoittamaan pakolaiskriisin hoito lähimmälle turvalliselle etäisyydelle ”läntisen demokratiaviennin” piinaamilta sotatantereilta.
Selittäkääpä siis pääministeri Sipilä ja pääjohtaja Liikanen, mitkä ovat todelliset agendanne keinotekoisten talous- ja pakolaiskriisien luomisella.
"Päättäjillä ei ole kunnioitusta" –
Harvoin ovat lukijat olleet näin yksimielisiä mistään
Harvoin ovat lukijat olleet näin yksimielisiä mistään
Näin aihetta kommentoitiin:
Miksi leikata jo nyt tiukilla olevista kohteista? Hoitajat väsyvät ja vanhusten elämänlaatu laskee entisestään. Ketähän tämäkin auttaa pitkällä juoksulla. Jos investoitaisiin ihmisten hyvinvointiin ja turvattaisiin perustarpeet, yhteiskunta voisi paremmin.
Annu Kauppinen
Sitten kun näillä "miehityksillä" suurilla osastoilla jotain sattuu niin kantaako päättäjät vastuun jos hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi? No ei kanna vaan se on sen ruohojuuritason ongelma siinä tapauksessa ettet ole ehtinyt viiteen paikkaan yhtäaikaa.
Eine Pöyry
Jälleen osoitus siitä, että päättäjillä ei ole kunnioitusta ihmisarvoa ja elämää kohtaan, kunhan heillä itsellä on korkea palkka ja kaikki mahdolliset palvelut saatavilla sillä rahalla. Nämä rikolliset, jotka päättävät leikkauksista ja muusta "näennäissäästöistä" lähtevät itse vanhuuden koittaessa parempaan elintasovaltioon hoidettavaksi, kuten Norjaan tai Ruotsiin.
R.Ankka
Omaisten osuus vanhustenhoidossa lisääntyy. Sitähän tämä enteilee. Kaikkien kohdalla tämä ei vaan tule onnistumaan yksilöllisistä syistä. Annetaan työrauha ammattilaisille eli hoitajille.
Eija Penttinen
Ihmisen arvo toiselle ihmiselle ei ole enää minkään arvoinen. Vanhuksista puhutaan ala-arvoisesti, vähätellen, vaikka heitä tulisi kunnioittaa ja tehdä onnelliset viimeiset vuodet. Jos tilanne on nyt jo tämä, en ees halua aatella mikä tilanne on silloin, kun me itse ollaan tuossa asemassa.
Marianne Salminen
Taasko se ulkoiluttaminen on se juttu? Johtajataso lienee näiden lausuntojen perusteella itse koko ajan pihalla. Hoitajien perustehtävän hoitoon se vaikuttaa suoraan: turvallisuuteen ja inhimilliseen vuorovaikutukseen, työn laatuun, työterveyskysymyksiin jne.
Mimaki
Kannattaisi ehkä hiukan paremmin perehtyä tähänkin asiaan. Miten vanhustenhuoltoon saadaan hyviä hoitajia kun ennestään raskaasta työstä tehdään vielä raskaampaa.
Maarit Malmström
Ennemmin hoitoisuuteen perustuva systeemi mitoituksen suhteen kuin joka paikassa samat.
Markus Kuusisto
Varmasti sairaslomat tulevat lisääntymään, kun samat hommat joudutaan tekemään pienemmällä porukalla!
Eveliina Rautio
Olen monasti ajatellut että vanhukset pitäisi jotenkin pisteyttää hoidettavuuden mukaan kuten lapset varhaiskasvatuksen puolella, joku vie 1,5 paikkaa ja toinen 2, kolmas vain sen yhden. Hoidettavia kun on niin monenlaisia ettei heitä voi verrata
Tanja Kitinoja
Miksi leikata jo nyt tiukilla olevista kohteista? Hoitajat väsyvät ja vanhusten elämänlaatu laskee entisestään. Ketähän tämäkin auttaa pitkällä juoksulla. Jos investoitaisiin ihmisten hyvinvointiin ja turvattaisiin perustarpeet, yhteiskunta voisi paremmin.
Annu Kauppinen
Sitten kun näillä "miehityksillä" suurilla osastoilla jotain sattuu niin kantaako päättäjät vastuun jos hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi? No ei kanna vaan se on sen ruohojuuritason ongelma siinä tapauksessa ettet ole ehtinyt viiteen paikkaan yhtäaikaa.
Eine Pöyry
Jälleen osoitus siitä, että päättäjillä ei ole kunnioitusta ihmisarvoa ja elämää kohtaan, kunhan heillä itsellä on korkea palkka ja kaikki mahdolliset palvelut saatavilla sillä rahalla. Nämä rikolliset, jotka päättävät leikkauksista ja muusta "näennäissäästöistä" lähtevät itse vanhuuden koittaessa parempaan elintasovaltioon hoidettavaksi, kuten Norjaan tai Ruotsiin.
R.Ankka
Omaisten osuus vanhustenhoidossa lisääntyy. Sitähän tämä enteilee. Kaikkien kohdalla tämä ei vaan tule onnistumaan yksilöllisistä syistä. Annetaan työrauha ammattilaisille eli hoitajille.
Eija Penttinen
Ihmisen arvo toiselle ihmiselle ei ole enää minkään arvoinen. Vanhuksista puhutaan ala-arvoisesti, vähätellen, vaikka heitä tulisi kunnioittaa ja tehdä onnelliset viimeiset vuodet. Jos tilanne on nyt jo tämä, en ees halua aatella mikä tilanne on silloin, kun me itse ollaan tuossa asemassa.
Marianne Salminen
Taasko se ulkoiluttaminen on se juttu? Johtajataso lienee näiden lausuntojen perusteella itse koko ajan pihalla. Hoitajien perustehtävän hoitoon se vaikuttaa suoraan: turvallisuuteen ja inhimilliseen vuorovaikutukseen, työn laatuun, työterveyskysymyksiin jne.
Mimaki
Kannattaisi ehkä hiukan paremmin perehtyä tähänkin asiaan. Miten vanhustenhuoltoon saadaan hyviä hoitajia kun ennestään raskaasta työstä tehdään vielä raskaampaa.
Maarit Malmström
Ennemmin hoitoisuuteen perustuva systeemi mitoituksen suhteen kuin joka paikassa samat.
Markus Kuusisto
Varmasti sairaslomat tulevat lisääntymään, kun samat hommat joudutaan tekemään pienemmällä porukalla!
Eveliina Rautio
Olen monasti ajatellut että vanhukset pitäisi jotenkin pisteyttää hoidettavuuden mukaan kuten lapset varhaiskasvatuksen puolella, joku vie 1,5 paikkaa ja toinen 2, kolmas vain sen yhden. Hoidettavia kun on niin monenlaisia ettei heitä voi verrata
Tanja Kitinoja
Rehula: Hoitajamuutoksen taustalla säästöt ja kuntien toive
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) sanoo, että vanhuspalvelujen hoitajamitoitusta pitää kiristää hallitusohjelmassa sovitun säästötavoitteen vuoksi.
Hallitus tavoittelee kiristyksellä 70 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2019 mennessä. Uuden mitoituksen on määrä olla käytössä vuonna 2017. - - - - - - - - - - - - - - – Tunnistan täysin sen, kuinka tiukoilla siellä ollaan. Mutta toinen puoli on, että meillä on hyviä esimerkkejä siitä, että näillä nykyisilläkin toimintamalleilla ei olla niin tiukoilla vaan on aikaa. Tämä on yksi tavoite, että kunnat saisivat sitä toimintavapautta, sitä haetaan. |
Apuvälineet auttavat omaishoitajan arkea –
Samuli Wirénin sängyn vieressä on korjaamonosturi
Samuli Wirénin sängyn vieressä on korjaamonosturi
Eläkeläisten asemaa huononnetaan Suomessa rajusti
Kiessling muistuttaa, että alun perin hallitus lupasi leikata 90 miljoonaa, ja siitä hallitus kevensi leikkauksia 30 miljoonaa. Nyt kuitenkin tuo 60 miljoonan summa nousee takaisin lähelle alkuperäistä leikkausta eli tullaan yli 80 miljoonan summaan.
– Tämäkö on hallituksen helpottavaa politiikkaa? ihmettelee Kiessling. – Hallitus tiukensi uudelleen leikkausta, mutta markkinoi sitä helpotuksena. Tällä logiikalla en odota hallitukselta yhtäkään helpotusta enkä kevennystä lisää. Ne ovat pelkkiä kiristyksiä, lataa Kiessling. Verrattuna palkansaajiin vuosina 2000–2014 eläkkeiden reaalinen ostovoima on noussut 37,5 %, kun taas palkansaajilla nousu on ollut 72 %. – Eläkkeiden reaaliarvot ovat jääneet jo 34,5 % palkansaajista jälkeen. |
Eläkeläisten asema on vahvasti esillä Jyväskylän Tiedonantaja-festivaalilla 17. lokakuuta.
Turun vanhustyön neuvottelukunnan puheenjohtajan Kaija Kiesslingin mukaan hallitus viilaa erityisesti pienituloisia eläkeläisiä linssiin asumistuen osalta. – Uusilla toimillaan hallitus leikkaakin eläkeläisiin kohdennetusta asumistuesta edelleen yli 80 miljoonaa euroa. Kun tämän tuen saajat ovat kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset, merkitsee se näiltä rajua leikkausta. Kuva: Mikko Reijola
|
Kun tähän liitetään leikkaukset ja asumistukimuutokset sekä tulossa olevat sairauskustannusten ja muiden maksujen nousut, voi vain ihmetellä millä rahalla takuueläkeläinen käy ruokakaupassa tai hankkii lääkkeensä. Suuri osa näistä on naisia, jotka aikanaan ovat synnyttäneet ja kasvattaneet veronmaksajia, ja ovat samalla jääneet paitsi työeläkettä. Asia erikseen on tulevien eläkeläisten tilanne, sillä nyt jo hallituksen leikkauspäätökset ajavat uudet eläkkeensaajat yhä heikompaan asemaan, lataa Kiessling.
Rahaa jää 84 senttiä kuukaudessa:
"Onko tästä, arvoisa ministeri, varaa vielä leikata”
"Onko tästä, arvoisa ministeri, varaa vielä leikata”
Pekonen kertoi kansanedustajien saaneen paljon yhteydenottoja eläkeläisiltä.
– Eräskin eläkkeensaaja lähetti viestin, jossa hän kertoi, että hänelle jää tällä hetkellä kaikkien tulojen ja menojen jälkeen tilille 84 senttiä kuukaudessa, Pekonen sanoi ja esitti kysymyksen asiasta vastaavalle sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle (ps.).
– Onko tästä teidän mielestänne, arvoisa ministeri, vielä varaa leikata?
Pekonen muistutti siitä, että samaan aikaan sairauskulujen osuus suurenee, kun hallitus nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden taksoja sekä lääkekustannuksia ja leikkaa matkakorvauksia.
– On myös mielenkiintoista, että hallitus on luvannut parantaa eläkeläisten mahdollisuuksia asua kotona mutta nyt se kuitenkin heikentää niitä ja ajaa uusia ihmisiä toimeentuloluukulle, Pekonen totesi.
Välikysymys tulossa
Eläkkeensaajien asumistuen tulossa oleva leikkaus kiinnosti monia kansanedustajia. Mäntylä muistutti siitä, että hallitus on päättänyt lieventää asumistuen leikkausta siitä, mitä se alunperin suunnitteli.
Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto ilmoittikin, että pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta on tulossa välikysymys.
– Eräskin eläkkeensaaja lähetti viestin, jossa hän kertoi, että hänelle jää tällä hetkellä kaikkien tulojen ja menojen jälkeen tilille 84 senttiä kuukaudessa, Pekonen sanoi ja esitti kysymyksen asiasta vastaavalle sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle (ps.).
– Onko tästä teidän mielestänne, arvoisa ministeri, vielä varaa leikata?
Pekonen muistutti siitä, että samaan aikaan sairauskulujen osuus suurenee, kun hallitus nostaa sosiaali- ja terveyspalveluiden taksoja sekä lääkekustannuksia ja leikkaa matkakorvauksia.
– On myös mielenkiintoista, että hallitus on luvannut parantaa eläkeläisten mahdollisuuksia asua kotona mutta nyt se kuitenkin heikentää niitä ja ajaa uusia ihmisiä toimeentuloluukulle, Pekonen totesi.
Välikysymys tulossa
Eläkkeensaajien asumistuen tulossa oleva leikkaus kiinnosti monia kansanedustajia. Mäntylä muistutti siitä, että hallitus on päättänyt lieventää asumistuen leikkausta siitä, mitä se alunperin suunnitteli.
Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto ilmoittikin, että pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta on tulossa välikysymys.
Jopa kymmenen vanhusta yhtä hoitajaa kohti –
"Mistä voi enää nipistää?"
"Mistä voi enää nipistää?"
Hoitajat ovat ottaneet järkyttyneinä vastaan tiedon hallituksen suunnitelmista pudottaa henkilöstön vähimmäismäärää, niin sanottua laatusuositusta 0,5:stä 0,4:ään asiakasta kohti. Tiukennusta on perusteltu kunta- ja valtiontalouden säästöillä.
Lähi- ja perushoitajaliitto Superin Oulun kaupungin ammattiosaston puheenjohtaja Mira Kaivorinteen mukaan leikkaus näkyisi hoidon laadussa. Kaivorinne ei ymmärrä, mistä enää voitaisiin henkilöstöä vähentää. – Otetaan esimerkiksi perushoivaosasto, jossa on avustettavia vanhuksia 18. Kukaan vanhuksista ei liiku itsenäisesti, eikä suurin osa syökään itse. Siellä on aamussa kolme ja illassa kaksi hoitajaa, Kaivorinne puuskahtaa. – Vetää hiljaiseksi, mistä voi enää nipistää. |
”Porukka on pirun vihaista” –
Eläkeläiset ryntäävät Helsinkiin bussilasteittain
Eläkeläiset ryntäävät Helsinkiin bussilasteittain
Heikomman puolella -mielenosoitus syntyi erityisesti huolesta eläkkeensaajien asumistuen kohtalosta. Siirto yleisen asumistuen piiriin olisi pahimmillaan syönyt tukea 200 eurolla kuukaudessa.
Laajan arvostelun takia hallitus laittoi katon 60 euroon kuukaudessa. Se ei kuitenkaan lämmitä eläkeläisiä. Kokko muistuttaa, että katto ei esimerkiksi koskisi uusia eläkkeensaajia. – Asumistuki on henkilökohtainen etuus, jonka tarkoituksena on alentaa pienituloisten asumiskustannuksia. Tavoitteena on, että ihminen voisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään, Kokko korostaa. Nyt on näytön paikka. Hallitus aikoo myös puuttua monin tavoin eläkeläisten arjen sujumiseen nostamalla erilaisia maksuja ja pienentämällä korvauksia. Kokonaispaketti vihastuttaa eläkkeensaajia. |
6.10.
Näin Sipilän budjetti kurittaa pienituloisia
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen budjetti vuodelle 2016, josta nyt paraikaa eduskunnassa keskustellaan, on kylmää kyytiä pienituloisille. Paljon on puhuttu hallituksen kilpailukykypaketin vaikutuksista työssäoleviin pienituloisiin, mutta luvassa on myös paljon sellaista, joka kohdentuu vielä huonommassa asemassa oleviin, kuten eläkeläisiin ja muuten työelämän ulkopuolella oleviin pienituloisiin.
Hyvinvointivaltio-Suomessa köyhyys- ja syrjäytymisuhan alaisia on määritelmistä riippuen satoja tuhansia, joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 900 000. Noin 15 prosenttia lapsista elää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa. Suomessa on yli 20 000 työtöntä yksinhuoltajaa, näissä perheissä asuu lähes 30 000 lasta. Yli 20 000 ihmistä jonottaa leipäjonoissa ja yli 30 000 nuorta on rekisterien ulkopuolella, ei siis edes työttöminä työnhakijoina. Maassamme on yli 7 500 yksin elävää asunnotonta ja 420 asunnotonta perhettä. Eriarvoistuminen haittaa talouskasvua ja hyvinvointia. Näin Sipilän hallitus vastaa näihin haasteisiin, esittelen muutaman toimen: |
Vihreät, Sdp ja Vasemmistoliitto tekevät välikysymyksen eläkeläisten asemasta
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto ilmoitti tiistaina eduskunnassa, että vihreät on päättänyt tehdä välikysymyksen eläkeläisten asemasta, muun muassa asumistuen leikkaamiseen liittyen.
Sdp:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rinne ilmoitti, että Sdp on mukana välikysymyksessä. Samoin ilmoitti myös vasemmistoliitto. Muista oppositiopuolueista rkp ja kristillisdemokraatit eivät ole ilmoittaneet, tulevatko ne mukaan välikysymykseen Eläkkeensaajien asumistuki aiotaan muuttaa yleiseksi asumistueksi. Se pienentää monien eläkeläisten asumistukea. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) muistutti, että hallitus on päättänyt eläkeläisten asumistukimuutokseen loivennuksen. |
Nyt riitti SDP:lle: Tätä hallitus kerjäsi –
Rinne avautui rajusti eduskunnassa
Rinne avautui rajusti eduskunnassa
– Hallitus jakaa suomalaista yhteiskuntaa kahtia, niihin joilla menee entistä paremmin ja niihin joilla menee entistä heikommin: eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja työttömiin. Näiltä ihmisiltä ja perheiltä leikataan julmasti.
Kuva: Mikko Reijola
|
Eduskunnassa kiehuu nyt toden teolla – ”Häpeällistä”
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että SDP, vasemmistoliitto ja vihreät tekevät yhteisen välikysymyksen eläkeläisten kohtelusta.
Lindtmanin mukaan oppositio ei voi katsoa sivusta hallituksen päätöksiä, jotka ovat kohtuuttomia eläkeläisille. – Vaadimme eläkeläisille arjen turvaa, jonka hallitus on leikkauksillaan viemässä pois. Esimerkiksi lääkekorvausten leikkaaminen on väärä arvovalinta hallitukselta. On häpeällistä, että hallitus pakottaa vuonna 2015 pienituloiset eläkeläiset valitsemaan lääkkeiden ja ruoan välillä. |
Harmaan talouden tutkijalta tyrmäys Stubbille:
”Käsittämätön uudistus”
”Käsittämätön uudistus”
Harmaan talouden tutkija, verotusneuvos Markku Hirvonen kritisoi hallituksen aikeita säätää Suomen lakiin mahdollisuus siirtää osakeomistuksia hallintorekisteriin. Hirvonen kirjoittaa asiasta Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
– Nimettömän omistuksen mahdollistava uudistus olisi käsittämätön tilanteessa, jossa kansainväliset pyrkimykset tähtäävät omistuksen avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseen, Hirvonen arvostelee. Kirjoituksensa otsikossa verotusneuvos kysyy ”tarjoaako hallitus auttavan käden verorikollisille”. Samalla hän tyrmää valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) ja hänen johtamansa ministeriön perusteita hallintorekisterille. Kun hallintorekisterin on kritisoitu mahdollistavan osakeomistusten piilottaminen, on Stubb puolustellut, että piilottaminen on jo nyt mahdollista näin haluaville. |
Antti Holopainen:
Kohtuutonta sälyttää lisää taakkaa pientä eläkettä saaville
Kohtuutonta sälyttää lisää taakkaa pientä eläkettä saaville
Neljän lapsen äiti joutui hankkimaan viikon ruoat
20 eurolla koko perheelle
20 eurolla koko perheelle
Mäkisen perhe muutti Vantaalta Ouluun kaksi vuotta sitten. Siitä lähtien perheen isä Jari on ollut työttömänä, Marjut-äiti toimii kahden kehitysvammaisen tyttären omaishoitajana.
– 14-vuotias vanhin tyttäremme on keskivaikeasti kehitysvammainen, ja toiseksi nuorin tytär, 11-vuotias, on lievästi kehitysvammainen, äiti kertoo. – Lapset sairastelevat paljon, ja itselläni on iho-ongelmia. Pahimpina kuukausina lääkkeisiin, kuten antibioottikuureihin ja kortisonivoiteisiin on mennyt 500 euroa. Onneksi niitä ei tarvitse ostaa joka kuukausi, Marjut Mäkinen huokaisee. |
5.10.
Järjestelmänmuutos: Yhteiskunta häviää miljardeja
Mene blogiin alla olevasta napista ja voit lukea koko blogin, sekä kommentit.
Näin saat myös blogissa olevat taulukot suuremmaksi - klikkamalla niitä.
Näin saat myös blogissa olevat taulukot suuremmaksi - klikkamalla niitä.
Liipolan koulu alkaa jakaa ylijäämäruokaa vanhuksille -
nakkikeittopäivänä ei odoteta ryntäystä
nakkikeittopäivänä ei odoteta ryntäystä
Joka neljäs aikuinen asuu yksin –
"Kaikissa yhteyksissä puhutaan vain lapsiperheiden ongelmista"
"Kaikissa yhteyksissä puhutaan vain lapsiperheiden ongelmista"
Suomen Yksinelävien puheenjohtaja Pirjo Lehtonen harmittelee sitä, että yksinasuvien eläkeläisten asumistuen heikennys pahentaa heidän tilannettaan entisestään.
Vaatimattomat yksineläjätLehtonen on seurannut vaalien ja hallitusneuvottelujen aikana hämmästyneenä sitä, että vaikka yhdistys on kertonut päättäjille yksinelävien ongelmista, lapsiperheet ja lapsiperheiden ongelmat nousevat esille kaikkialla.
– Kuitenkin yksinelävä maksaa kaikesta yksin ja saa harvoin mitään tukea, Lehtonen painottaa.
Yksielävä häviää myös kotitalousvähennyksessä, sillä hän saa sen vain kerran. Pariskunnalle huojennusta tulee samasta neliömäärästä kaksi kertaa.
– Asiat pitäisi korjata oikeudenmukaisiksi. Varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä yksieläjät on ryhmä, joka on tottunut elämään vaatimattomasti. Heitä ei kuitenkaan saisi unohtaa, Suomen Yksinelävien puheenjohtaja toteaa.
Perhetarjouksia ja suuria pakkauksiaYksinelävät ovat köyhyystilastoissa toiseksi suurin ryhmä. Leipäjonossa seisovista suurin osa yksineläviä.
Oululainen yksinelävä Pekka Parpala näkee kaupassa jatkuvasti tarjouksia, jotka on tehty perheellisille. Pakkaukset ovat suuria ja tuotteita saa kolme kahden hinnalla. Suurista annoksista osa päätyy Parpalan pakastimeen.
– Jos pienen pakkauksen jostakin löytää, siinä on suurempi kilohinta, tietää Pirjo Lehtonen.
Vaatimattomat yksineläjätLehtonen on seurannut vaalien ja hallitusneuvottelujen aikana hämmästyneenä sitä, että vaikka yhdistys on kertonut päättäjille yksinelävien ongelmista, lapsiperheet ja lapsiperheiden ongelmat nousevat esille kaikkialla.
– Kuitenkin yksinelävä maksaa kaikesta yksin ja saa harvoin mitään tukea, Lehtonen painottaa.
Yksielävä häviää myös kotitalousvähennyksessä, sillä hän saa sen vain kerran. Pariskunnalle huojennusta tulee samasta neliömäärästä kaksi kertaa.
– Asiat pitäisi korjata oikeudenmukaisiksi. Varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä yksieläjät on ryhmä, joka on tottunut elämään vaatimattomasti. Heitä ei kuitenkaan saisi unohtaa, Suomen Yksinelävien puheenjohtaja toteaa.
Perhetarjouksia ja suuria pakkauksiaYksinelävät ovat köyhyystilastoissa toiseksi suurin ryhmä. Leipäjonossa seisovista suurin osa yksineläviä.
Oululainen yksinelävä Pekka Parpala näkee kaupassa jatkuvasti tarjouksia, jotka on tehty perheellisille. Pakkaukset ovat suuria ja tuotteita saa kolme kahden hinnalla. Suurista annoksista osa päätyy Parpalan pakastimeen.
– Jos pienen pakkauksen jostakin löytää, siinä on suurempi kilohinta, tietää Pirjo Lehtonen.
Seistä vai istua, siinä kysymys - ja tässä vastaus
Asentoa pitää vaihtaa. Liikkuminen ja vaihtelu näyttävätkin olevan hyvän työskentelyasennon optimaalisin vaihtoehto.
Kaava: 20 + 8 + 2 minuuttiaWall Street Journalin haastatteleman amerikkalaisprofessorin suosittelema määrä eri asentoja on lyhykäisyydessään seuraava: jokaista puolta tuntia kohti ihmisen pitäisi istua 20 minuuttia, seistä kahdeksan minuuttia ja liikuskella ympäriinsä, jollain tapaa, kaksi minuuttia. ”Yli 10 minuutin yhtäjaksoinen seisominen johtaa yleensä ihmisen veltostumiseen, nojailuun työpöydän reunaa vasten tai muutoin epäergonomisiin asentoihin. Tästä puolestaan seuraa selkävaivoja ja tukirangan ongelmia”, sanoo Alan Hedge, Cornell Universityn professorin lehden haastattelussa. |
100-vuotiaan terveiset älypuhelinkansalle:
Ihminen tarvitsee ympärilleen ihmisiä
Ihminen tarvitsee ympärilleen ihmisiä
Vanhukset ja nuoret samaan palvelutaloon?
"Yhteiseläminen on varmasti tulevaisuutta"
"Yhteiseläminen on varmasti tulevaisuutta"
Viraston nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Maarit Sulavuori kertoo, että mitään varsinaista estettä yhteiselolle ei ole ilmennyt, mutta prosessi on vielä kesken.
– Erittäin mielellämme olemme näitä nuoria sijoittamassa. Vanhusten ja nuorten yhteiseläminen on varmasti ihan tulevaisuutta. Sulavuori muistuttaa, että vanhusten määrän kasvaessa paikkoja on kuitenkin jaossa vähän. Hän arvioi, että koti voisi aluksi löytyä parillekymmenelle nuorelle. Etupäässä tyhjiin asuntoihin asutetaan kehitysvammaisia nuoria, tämän jälkeen esimerkiksi hoitoalan opiskelijoita. – Ehkä ensi vuoden alkupuolella voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa asuntoja voidaan tarjota, Sulavuori arvioi. Helsingissä on tänä vuonna käynnissä useita kokeiluja, joiden avulla nuorille yritetään löytää asuntoja. Nuorisoasiankeskus muun muassa selvittää nuorten asuttamista vanhusten yksityisiin koteihin. |
86-vuotias tekee 100 keikkaa vuodessa:
"Aloitin urani leijonahäkin päältä"
"Aloitin urani leijonahäkin päältä"
Savolaiseksi syntyminen on harmonikkataiteilija Veikko Ahvenaisen mukaan hänen elämänsä paras asia.
– Meillä on paljon hyviä ominaisuuksia, kuten uteliaisuus. Se näkyy siinä, että alamme kyselemään tuntemattomilta kuulumisia. Kerran lensin Miamista San Franciscoon, vieressäni istui vanhempi herrasmies ja samalla kirjoitin nuotteja. Sillä hetkellä lyijykynästäni katkesi terä ja tämä herra kysyi, että tarvitsenko hänen kynäänsä lainaksi. – Kirjoitin ja ihmettelin, että kylläpä alkoi nuottien tekeminen huilata ja katsoessani sitä kynää huomasin, että siinä lukee Schneider. Vähän ajan päästä selvisi, että hän oli kynätehtailija San Josesta. Ennen kuin lentokone laskeutui, niin olin jo sopinut konsertin hänen kanssaan. Kuparilangan keräämiselle soittimiaan rahoittava soittajapoikaMyös köyhät lähtökohdat ovat Veikko Ahvenaisen mielestä auttaneet suhtautumaan asioihin nöyrästi. – Meitä oli yhdeksän henkeä pienessä hellahuoneessa. Seitsemän lasta nukkui lattialla, isä ja äiti sängyssä. Vesi haettiin kaivosta kadulta ja niin vain äiti sai pidettyä meidät puhtaana. Meillä ei kerta kaikkiaan ollut mitään ja silloin opin, että mitään ei saa ilmaiseksi. – Niinpä hankin romuilla ja kuparilangan keruusta saaduilla rahoilla ensimmäisen hanurini. |
Ennen sisäfileetä Stockmannilta, nyt viikkoja pelkkää kaura-puuroa – Merjan elintaso romahti avioeron jälkeen
– Sosiaalitoimiston mielestä vuokrani on 100 euroa liian korkea, mutta ennemmin asun tässä keskustassa kuin satasta halvemmalla Rajakylässä. Se satanen menisi nopeasti kulkemisiin, Merja näkee.
Jäljelle jäävästä 420 eurosta menee 170 euroa velkajärjestelyihin. Puhelinlasku on 30 euroa kuussa, ja sähkölasku kerralla noin 80 euroa. – Lopulla pysytään kissojen kanssa ruoissa. ERON jälkeen muutos elintasossa oli raju. Siinä missä Merja aikaisemmin osti sisäfileetä Stockmannilta, nyt hän saattaa syödä viikkoja pelkkää kaurapuuroa. Merja ei edes muista milloin olisi viimeksi ostanut vaatteita. Facebookin Roskalava-ryhmän kautta hän sai itselleen ehjät housut, Iloa ja apua oululaisille -ryhmän kautta hän saa toisinaan ruoka-apua. |
– Aika vähän tulee pyydettyä apua itselle, se hävettää. Kynnys pyytää itselle on tosi korkea, Merja myöntää.
Merjalla on hiljalleen etenevä silmäsairaus, joka tekee hänestä ajan kuluessa lähes sokean.
– Anoin tässä sosiaalitukihakemuksessa uusia silmälaseja, mutta en saanut. Ne maksaisivat 180 euroa.
Merjalla on hiljalleen etenevä silmäsairaus, joka tekee hänestä ajan kuluessa lähes sokean.
– Anoin tässä sosiaalitukihakemuksessa uusia silmälaseja, mutta en saanut. Ne maksaisivat 180 euroa.
4.10.
Iäkkäät otetaan mukaan kärkihankkeeseen
ideoimaan palveluita
ideoimaan palveluita
Arvio: Hallintarekisteri veisi
satojen miljoonien eurojen verotulot ulkomaille
satojen miljoonien eurojen verotulot ulkomaille
Täältä löydät paljon videoita,
jotka kertovat meistä senioreista ja löytyy monta hyvää vinkkiä!
jotka kertovat meistä senioreista ja löytyy monta hyvää vinkkiä!
Onko tämä räikeää propagandaa?
Tuhannet vastasivat Ylen kyselyyn taloustalkoista – "Minulla ei ole enää mitään, mistä leikata"
|
"Jokainen työssäkäyvä pystyy nipistämään jostakin" – näin Ylen lukijat leikkaisivat itseltään
|
Kysyimme lukijoilta avoimella verkkokyselyllä, mistä he olisivat valmiita nipistämään taloustalkoissa, jos on pakko. Ohjeena oli vastata kysymykseen omasta puolesta, ei siitä, mitä muilta pitäisi ottaa pois. Moni tosin vastasi laajemmin.
Vastauksia tuli lähes 6 500, ja niiden joukossa oli ehdotuksia ja mielipiteitä laidasta laitaan, mutta jotkin teemat korostuivat. Lomarahat, haittakorvaukset ja arkipyhät Vastauksissa tuli esille monia säästökeinoja, jotka ovat olleet esillä hallituksen ehdotuksissa. Näitä ovat erityisesti lomarahoista nipistäminen, mutta esiin nousi myös esimerkiksi helatorstain ja loppiaisen muuttaminen tavallisiksi työpäiviksi tai siirtäminen viikonloppuun sekä sunnuntai- ja ylityökorvauksista leikkaaminen ja työpäivän pidentäminen. "Lomarahasta voitaisiin luopua ihan kokonaan, ei haittaisi minua. Se on kummallinen menneisyyden jäänne." "Ylityökorvaukset ja viikonloppukorvaukset ovat menneestä maailmasta ja tulisi poistaa. Tämä auttaisi esimerkiksi ravintoloita ja vähentäisi julkisen sektorin kustannuksia." "Arkipyhät voisi muuttaa normaaleiksi työpäiviksi. Se olisi hyvä ja reilu muutos kaikille osapuolille." Jotkut olivat myös valmiita nipistämään palkastaan tai luopumaan palkankorotuksista tai lisäämään työpäivän pituutta. "Palkankorotukset, jos ne aidosti käytetään kilpailukyvyn parantamiseen eikä osinkoihin tai johdon kannustimiin." "Olisin valmis pitämään kuukausittain 2 palkatonta vapaapäivää, mikäli samalle ajalle palkattaisiin työtön työnhakija normaalipalkalla." "Työajan pidentäminen vaikka 15 min/päivä sopii minulle. Ei ole enää pieniä lapsia päiväkodissa odottamassa." Kommentti: Jos katsot esimerkiksi videon, joka on .10. kohdalla: Kimmo Kiljusen haastattelu, katsot sieltä fakta, niin nousee väkisinkin esille kysymys: "Kuka hyötyy tällaisesta disinformaatioon perustuvasta, voimakkaasti johdattelevasta uutisesta?" YLEn johto on ollut täysin rinnoin mukana leikkaus-politiikassa - jo vuosia, tämä on yleisesti tiedossa. Mutta eikö tämä ole jo liian paksua? |
"Olen usein eksyksissä, mutta en tunnusta sitä" –
Aivotyö ei suojannut professoria Alzheimerilta
Aivotyö ei suojannut professoria Alzheimerilta
2.10.
HS: Keva-johtajien erorahoihin uponnut
melkein miljoona euroa eläkevaroja
melkein miljoona euroa eläkevaroja
1.10.
Köyhät meillä on aina keskuudessamme?
Onko köyhyys Suomessa lisääntynyt vai ei?
Miten köyhyyden käy hallituksen johtamissa säästötalkoissa?
Vieraina ETLA:n tutkimusjohtaja Mika Maliranta ja hyvinvointisosiologian professori Juho Saari.
Lisäksi pureudumme Lähi-idän valtapeliin.
Kiteytyykö alueen sekasotku Saudi-Arabian ja Iranin valtataisteluun? Millaiset lusikat soppaan tuovat USA ja Venäjä? Haastateltavana Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta. Juontajana Heikki Peltonen.
Miten köyhyyden käy hallituksen johtamissa säästötalkoissa?
Vieraina ETLA:n tutkimusjohtaja Mika Maliranta ja hyvinvointisosiologian professori Juho Saari.
Lisäksi pureudumme Lähi-idän valtapeliin.
Kiteytyykö alueen sekasotku Saudi-Arabian ja Iranin valtataisteluun? Millaiset lusikat soppaan tuovat USA ja Venäjä? Haastateltavana Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta. Juontajana Heikki Peltonen.
Musiikki on aivoille halpa ja hyvä hoitaja
Raisa Lehtomäki: Riittämätön tuki tuhoaa vammaispareja jo nyt