Tähän tulee uutiset, merkittävimmät kannanotot, esiin tulleet faktat ja videot kronologisessa järjestyksessä.
13.6. 2015
Allaoleva Iltalehden juttu on tyypillinen piilosyyllistävä artikkeli, joita massoille syötetään aika ajoin.
Tässä on pitkän artikkelin pihvi: "Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielialahäiriöt aiheuttavat yhdessä lähes puolet kaikista sairauspoissaoloista. Niistä johtuvat sairauslomat johtavat myös yleisimmin kokonaan työelämästä syrjäytymiseen." Tutkimuksissa on todettu, että hoitoonpääsyaikojen pidentyminen vaikuttaa myös toipilasajan pidentymiseen. Itse hoitotoimenpide maksaa saman verran. Eli kun kunnat ja yhteiskunta "säästää", "virtaviivaistaa toimintoja", "järkiperäistää toimintamalleja ja rutiineja" (ja mitä kaikkia sanamuotoja Kokoomuksen mainostoimisto keksikään), niin todellisuudessa tuhlataan yhteiskunnan resursseja. Yksityissairaalat voivat paksummin, mitä pitempiä jonoja yhteiskunnallisella puolella saadaan muodostettua. Ja se, että nämä vievät voitot veroparatiiseihin, ei kiinnosta vallanpitäjiä. |
Lue tutkimuksesta täällä:
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomi-on-sairauspoissaolojen-luvattu-maa-hallitusohjelmasta-unohdettu-valtaosa-sote-kustannuksista/5178180
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomi-on-sairauspoissaolojen-luvattu-maa-hallitusohjelmasta-unohdettu-valtaosa-sote-kustannuksista/5178180
Iltalehti:
Päätös sairauslomien pituussuosituksista keskiviikkona
Päätös sairauslomien pituussuosituksista keskiviikkona
Lääkäreille annettavien ohjeiden tarkoitus on lyhentää varsinkin tuki- ja liikuntaelinsairauksista sekä mielialahäiriöistä johtuvia sairauslomia. Nyt sairauslomien kestoista ei ole olemassa mitään suosituksia.
- Lääkäreiden on ollut haastavaa määrittää, mikä olisi oikea kesto esimerkiksi masennuksen sairauslomalle. Sille ei ole arvioitavissa selkeää loppumisaikaa kuten infektiosairauksille, Schugk toteaa.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielialahäiriöt aiheuttavat yhdessä lähes puolet kaikista sairauspoissaoloista. Niistä johtuvat sairauslomat johtavat myös yleisimmin kokonaan työelämästä syrjäytymiseen.
- Lääkäreiden on ollut haastavaa määrittää, mikä olisi oikea kesto esimerkiksi masennuksen sairauslomalle. Sille ei ole arvioitavissa selkeää loppumisaikaa kuten infektiosairauksille, Schugk toteaa.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielialahäiriöt aiheuttavat yhdessä lähes puolet kaikista sairauspoissaoloista. Niistä johtuvat sairauslomat johtavat myös yleisimmin kokonaan työelämästä syrjäytymiseen.
Tässä artikkelissa on selostettuna neljän eri ryhmittymän organisointi- ja painostustaktiikat yms.
Village Magazine;
The Politics of Disillusionment
The Politics of Disillusionment
Since it emerged in mid-2014 the water charges movement has grown to become arguably Ireland’s largest-ever social movement.
Beginning with small-scale, self-organised resistance to meter installations in Cork and Dublin, the campaign progressed with the formation of Right2Water to a kind of mass politics unseen in Ireland in decades. Five protests over 50,000 in Dublin in six months, at times daily events in communities across the island, and a series of scandals that have occupied hours of airtime and pages of newspapers.
Through all of this little attention has been paid to one of the most interesting aspects of the movement. While the media focused on the more polished public performers in the trade unions and left-wing political parties, smaller, newer organisations were co-ordinating resistance across the country and growing steadily more influential.
As the movement approaches a crossroads with non-payment and the upcoming general election Ronan Burtenshaw explores four of these organisations, asking where they came from and where they are going.
Beginning with small-scale, self-organised resistance to meter installations in Cork and Dublin, the campaign progressed with the formation of Right2Water to a kind of mass politics unseen in Ireland in decades. Five protests over 50,000 in Dublin in six months, at times daily events in communities across the island, and a series of scandals that have occupied hours of airtime and pages of newspapers.
Through all of this little attention has been paid to one of the most interesting aspects of the movement. While the media focused on the more polished public performers in the trade unions and left-wing political parties, smaller, newer organisations were co-ordinating resistance across the country and growing steadily more influential.
As the movement approaches a crossroads with non-payment and the upcoming general election Ronan Burtenshaw explores four of these organisations, asking where they came from and where they are going.
Talouselämä:
Kreikan korruptiokonkari: "Lääkärit ovat kovapäisimpiä"
Transparency Internationalin Kreikan puheenjohtaja Costas Bakouris sanoo Kreikan olevan arvojen kriisissä. "Mutta nyt näen ensimmäistä kertaa halun ja sitoutumisen torjua korruptiota."
"Ellei korruptiota torjuta, ei voida ratkaista maiden muita ongelmia. Tämä pätee myös Kreikkaan", sanoo Transparency Internationalin Kreikan puheenjohtaja Costas Bakouris.
Entinen yritysjohtaja on vuodesta 2006 johtanut korruptiota torjuvaa Transparency Internationalia Kreikassa.
Bakourisin mukaan Kreikka on joutunut nykyiseen talouskriisiin siksi, että kreikkalaisten arvot alkoivat rapautua 1980-luvulta lähtien. Oikeuslaitos toimi tehottomasti ja veronkierto tuli yhä hyväksytymmäksi.
"Hitaasti omatuntosi alkaa vaivaamasta sinua vähemmän ja vähemmän. Tunnet itsesi vähemmän syylliseksi. Menetät arvopohjasi, sisäisen voimasi vastustaa vääriä asioita", Bakouris kuvaa kehitystä.
Kun arvot rapautuvat, rapautuu myös valtion rahoituspohja. "Elleivät arvot ole kunnossa, ne muuttuvat talouskriisiksi", Bakouris sanoo.
Korruptio on merkittävä osa Kreikan ongelmaa. Transparency International arvioi, että Kreikka on menettänyt rahaa noin 120 miljardia euroa lahjonnan ja veronkierron takia 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Mutta aiheuttaako tämä kriisi Kreikassa käännöksen? Muuttuvatko arvot?
Kreikan korruptiokonkari: "Lääkärit ovat kovapäisimpiä"
Transparency Internationalin Kreikan puheenjohtaja Costas Bakouris sanoo Kreikan olevan arvojen kriisissä. "Mutta nyt näen ensimmäistä kertaa halun ja sitoutumisen torjua korruptiota."
"Ellei korruptiota torjuta, ei voida ratkaista maiden muita ongelmia. Tämä pätee myös Kreikkaan", sanoo Transparency Internationalin Kreikan puheenjohtaja Costas Bakouris.
Entinen yritysjohtaja on vuodesta 2006 johtanut korruptiota torjuvaa Transparency Internationalia Kreikassa.
Bakourisin mukaan Kreikka on joutunut nykyiseen talouskriisiin siksi, että kreikkalaisten arvot alkoivat rapautua 1980-luvulta lähtien. Oikeuslaitos toimi tehottomasti ja veronkierto tuli yhä hyväksytymmäksi.
"Hitaasti omatuntosi alkaa vaivaamasta sinua vähemmän ja vähemmän. Tunnet itsesi vähemmän syylliseksi. Menetät arvopohjasi, sisäisen voimasi vastustaa vääriä asioita", Bakouris kuvaa kehitystä.
Kun arvot rapautuvat, rapautuu myös valtion rahoituspohja. "Elleivät arvot ole kunnossa, ne muuttuvat talouskriisiksi", Bakouris sanoo.
Korruptio on merkittävä osa Kreikan ongelmaa. Transparency International arvioi, että Kreikka on menettänyt rahaa noin 120 miljardia euroa lahjonnan ja veronkierron takia 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Mutta aiheuttaako tämä kriisi Kreikassa käännöksen? Muuttuvatko arvot?
Iltalehti:
Sosiaalisen asuntotuotannon voitot suuremmat kuin Supercellin
Sosiaalisen asuntotuotannon voitot suuremmat kuin Supercellin
Kirjoittanut Pauli Vahtera | 66 KommenttiaHuumekartellien voitot kalpenevat SATOn asuntovuokrista saamien voittojen rinnalla
SATOn (alkujaan Sosiaalinen asuntotuotanto) liikevaihto viime vuonna oli 312,3 miljoonaa euroa ja voitto ennen veroja 152,2 miljoonaa euroa eli 49 % liikevaihdosta. Voiton määrä tarkoittaa, että SATO olisi voitollinen vaikka se puolittaisi kaikki vuokransa.
VVO:n (alkujaan Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO) liikevaihto vuonna 2014 oli 367,9 miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja vuonna 2014 oli 90,3 miljoonaa euroa eli 25 % liikevaihdosta.
Supercellin (äärimmäisen kannattava peliyhtiö) vuoden 2014 liikevaihto oli 1,5 miljardia euroa. Yhtiö teki 515 miljoonan euron käyttökatteen. Käyttökate on tulos ennen veroja, poistoja ja rahoituseriä. Sen käyttökate suhteessa liikevaihtoon oli 33 prosenttia.
Nokian viimeisenä suuruuden vuotena 2007 sen voitto ennen veroja oli 16 % liikevaihdosta. Jokainen voi itsekseen miettiä, mikä ero on Nokian ja Supercellin liiketoiminnalla verrattuna SATOon ja VVOhon. Vuokra-asuntobisnes on vielä helpompaa kuin sähkön myynti. Riittää kun johto osaa sen verran matematiikkaa, että osaa korottaa vuokria.
VVO:n (alkujaan Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO) liikevaihto vuonna 2014 oli 367,9 miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja vuonna 2014 oli 90,3 miljoonaa euroa eli 25 % liikevaihdosta.
Supercellin (äärimmäisen kannattava peliyhtiö) vuoden 2014 liikevaihto oli 1,5 miljardia euroa. Yhtiö teki 515 miljoonan euron käyttökatteen. Käyttökate on tulos ennen veroja, poistoja ja rahoituseriä. Sen käyttökate suhteessa liikevaihtoon oli 33 prosenttia.
Nokian viimeisenä suuruuden vuotena 2007 sen voitto ennen veroja oli 16 % liikevaihdosta. Jokainen voi itsekseen miettiä, mikä ero on Nokian ja Supercellin liiketoiminnalla verrattuna SATOon ja VVOhon. Vuokra-asuntobisnes on vielä helpompaa kuin sähkön myynti. Riittää kun johto osaa sen verran matematiikkaa, että osaa korottaa vuokria.
HS - Mielipide:
Hallituksen on korjattava säästölistaansa
Hallituksen on korjattava säästölistaansa
Hallituksen periaatepäätös siitä, ettei kokonaisveroaste nouse, on tuottanut useita vaikeita ja lyhytnäköisiä säästökohteita. Hallitus leikkaa sieltä mistä on helpointa ottaa. Osansa saavat eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat. Kohtalokkaimpia säästöeriä ovat kuitenkin lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat säästöt.
Olen syntynyt vuonna 1987. Ikäluokkamme koki varhaislapsuudessa sekä vanhempien työttömyyden että lapsiin kohdistuneet säästöt. Lähes puolet ikäluokastamme on kärsinyt mielenterveyden ongelmista. Joka viidenneltä puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Joka viides on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Listaa voisi jatkaa pidemmällekin.
Olen syntynyt vuonna 1987. Ikäluokkamme koki varhaislapsuudessa sekä vanhempien työttömyyden että lapsiin kohdistuneet säästöt. Lähes puolet ikäluokastamme on kärsinyt mielenterveyden ongelmista. Joka viidenneltä puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto. Joka viides on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Listaa voisi jatkaa pidemmällekin.
Jos he jotka ovat töissä, alkavat tekemään samalla palkalla lisää töitä - siis ilmaiseksi,
jolloin kulutuskysyntä ei kasva - niin mistä saadaan työttömille töitä?
HUOM! Gallupiin vastasivat myös maanviljelijät, yrittäjät ja muut, jotka eivät tee varsinaista palkkatyötä.
jolloin kulutuskysyntä ei kasva - niin mistä saadaan työttömille töitä?
HUOM! Gallupiin vastasivat myös maanviljelijät, yrittäjät ja muut, jotka eivät tee varsinaista palkkatyötä.
HS:
HS-gallupin mukaan 43 prosenttia suomalaisista olisi valmis pidentämään työaikaa
SAK:n asiantuntija työajan pidentämisestä:
"Suomalaiset uskovat kikkaan, josta ei ole hyötyä"
SAK:n Juha Antilan mielestä on surullista, että lähes puolet suomalaisista olisi valmis pidentämään työaikaa. Suomen yrittäjien Jussi Järventaus haluaisi, että työaikapäätökset tehtäisiin paikallisesti.
HS-gallupin mukaan 43 prosenttia suomalaisista olisi valmis pidentämään työaikaa
SAK:n asiantuntija työajan pidentämisestä:
"Suomalaiset uskovat kikkaan, josta ei ole hyötyä"
SAK:n Juha Antilan mielestä on surullista, että lähes puolet suomalaisista olisi valmis pidentämään työaikaa. Suomen yrittäjien Jussi Järventaus haluaisi, että työaikapäätökset tehtäisiin paikallisesti.
Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila pitää työajan pidentämistä pelkkänä kikkailuna. HS:n lauantaina julkaistussa gallupissa joka toinen vastusti viikkotyöajan pidentämistä, mutta toisaalta 43 prosenttia suomalaisista olisi valmis pidentämään työaikaa kahdella tunnilla viikossa.
"Se kuulostaa surulliselta. Ihmiset uskovat kikkaan, jonka tuloksista ei ole mitään näyttöä. Suomalaisille on annettu mielikuva siitä, että Suomen talous on kiinni työaikojen pidentämisestä. Meille uskotellaan, että Suomen talous lähtee nousuun, kysyntä kasvaa, vienti vetää ja hyvinvointi lisääntyy, kunhan työaikoja pidennetään."
- - - - - - - - - - - - - - -
Hänen mielestään hallituksen kulukuuri on saanut jo sairaalloisia piirteitä
"Olemme anoreksian tiellä, joka tukahduttaa orastavan kasvun. Hallituksen mielestä meistä tulee hyvinvoivia ja kauniita, jos vain laihdutamme tarpeeksi. Näillä keinoilla tulevaisuudeltammekin viedään eväät."
"Se kuulostaa surulliselta. Ihmiset uskovat kikkaan, jonka tuloksista ei ole mitään näyttöä. Suomalaisille on annettu mielikuva siitä, että Suomen talous on kiinni työaikojen pidentämisestä. Meille uskotellaan, että Suomen talous lähtee nousuun, kysyntä kasvaa, vienti vetää ja hyvinvointi lisääntyy, kunhan työaikoja pidennetään."
- - - - - - - - - - - - - - -
Hänen mielestään hallituksen kulukuuri on saanut jo sairaalloisia piirteitä
"Olemme anoreksian tiellä, joka tukahduttaa orastavan kasvun. Hallituksen mielestä meistä tulee hyvinvoivia ja kauniita, jos vain laihdutamme tarpeeksi. Näillä keinoilla tulevaisuudeltammekin viedään eväät."
Potilaan lääkärilehti:
Miten suomalaiset voivat psyykkisesti?
Miten suomalaiset voivat psyykkisesti?
Tutkimuksen tulos on merkittävä, koska masennus ja muut psykiatriset sairaudet ovat merkittäviä työkyvyttömyyteen liittyviä tekijöitä. Masennuksen vuoksi alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli vuonna 2006 puolitoistakertainen 1990-luvun puolivälin lukuihin verrattuna. Tämä kasvu voi liittyä masennuksen lisääntymiseen, mutta myös hoito- ja kuntoutuskäytäntöjen ongelmiin, jotka vaikuttavat työkyvyttömyyden pitkittymiseen (4).
Onko Suomessa sitten enemmän masennusta kuin muualla maailmassa? Markkula ym. (1) toteavat, että masennus on meillä yleisempää kuin useimmissa muissa maissa. WHO:n kansainvälisessä vertailussa masennusta oli keskimäärin 5,5 %:lla, ja erityisesti pitkäaikaisen masennuksen eli dystymian esiintyvyys Suomessa oli suurempi kuin vastaavissa tutkimuksissa muissa maissa.
Tosin kaikissa psykiatrissa sairauksissa kansainvälinen vertailu on haastavaa. Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi psykooseja Suomessa on enemmän kuin maailmassa keskimäärin (5). Ahdistuneisuushäiriöitä on Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan Suomessa ehkä vähemmän ja alkoholihäiriöitä saman verran kuin muualla (6).
Psykoosien esiintyvyyden alueelliset erot Suomessa ovat merkittävät – psykoosit ovat yleisempiä Pohjois- ja Itä-Suomessa – mutta masennuksen alue-erot ovat huomattavasti vähäisempiä. Alue-erojen selitykseksi ajatellaan lähinnä geneettisiä tekijöitä, mutta myös erilaiset varhaiset riskitekijät, kuten synnytykseen liittyvät ongelmat, voivat olla vaikuttamassa.
Onko Suomessa sitten enemmän masennusta kuin muualla maailmassa? Markkula ym. (1) toteavat, että masennus on meillä yleisempää kuin useimmissa muissa maissa. WHO:n kansainvälisessä vertailussa masennusta oli keskimäärin 5,5 %:lla, ja erityisesti pitkäaikaisen masennuksen eli dystymian esiintyvyys Suomessa oli suurempi kuin vastaavissa tutkimuksissa muissa maissa.
Tosin kaikissa psykiatrissa sairauksissa kansainvälinen vertailu on haastavaa. Tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi psykooseja Suomessa on enemmän kuin maailmassa keskimäärin (5). Ahdistuneisuushäiriöitä on Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan Suomessa ehkä vähemmän ja alkoholihäiriöitä saman verran kuin muualla (6).
Psykoosien esiintyvyyden alueelliset erot Suomessa ovat merkittävät – psykoosit ovat yleisempiä Pohjois- ja Itä-Suomessa – mutta masennuksen alue-erot ovat huomattavasti vähäisempiä. Alue-erojen selitykseksi ajatellaan lähinnä geneettisiä tekijöitä, mutta myös erilaiset varhaiset riskitekijät, kuten synnytykseen liittyvät ongelmat, voivat olla vaikuttamassa.
YLE:
New York Times: Yhdysvallat aikoo sijoittaa raskasta kalustoa Baltiaan ja Itä-Eurooppaan
Yhdysvallat sijoittaa lehden mukaan raskasta aseistusta Eurooppaan, mikäli Pentagonin suunnitelmat menevät läpi.
Eurooppaan aiotaan lehden virkamieslähteiden mukaan tuoda panssarivaunuja, miehistönkuljetusvaunuja ja muuta raskasta aseistusta 5 000 sotilaan varustamista varten.
Komppanian tarpeita vastaava määrä kalustoa varastoitaisiin Liettuaan, Latviaan ja Viroon. Komppanian tai mahdollisesti pataljoonan tarpeita vastaava määrä kalustoa varastoitaisiin Puolaan, Romaniaan, Bulgariaan ja mahdollisesti Unkariin.
New York Times: Yhdysvallat aikoo sijoittaa raskasta kalustoa Baltiaan ja Itä-Eurooppaan
Yhdysvallat sijoittaa lehden mukaan raskasta aseistusta Eurooppaan, mikäli Pentagonin suunnitelmat menevät läpi.
Eurooppaan aiotaan lehden virkamieslähteiden mukaan tuoda panssarivaunuja, miehistönkuljetusvaunuja ja muuta raskasta aseistusta 5 000 sotilaan varustamista varten.
Komppanian tarpeita vastaava määrä kalustoa varastoitaisiin Liettuaan, Latviaan ja Viroon. Komppanian tai mahdollisesti pataljoonan tarpeita vastaava määrä kalustoa varastoitaisiin Puolaan, Romaniaan, Bulgariaan ja mahdollisesti Unkariin.
KU Verkkolehti:
Lista turhista töistä
Sain viime kirjoituksesta palautetta, että palkkatyö on vähän sellainen 1900-luvun juttu. 2010-luvun kuumia trendejä ovat palkaton pakkotyö, kuntouttava toiminta ja itse rahoitettavat työharjoittelut.
Tämä pitää varmasti paikkaansa, mutta on olemassa vieläkin tärkeämpi työmuoti. Nyt en tarkoita paljon puhuttuja paskaduuneja. Tarkoitan hevonpaskaduuneja.
Hevonpaskaduuni (bullshit job) on antropologi David Graeberin luoma käsite, joka tarkoittaa turhia tai jopa vahingollisia töitä. Hevonpaskaduunissa ei ole tarkemmin ajatellen mitään järkeä, eikä hevonpaska-ammatti ole mielekäs edes monen sen harjoittajan mielestä.
Loputon määrä hevonpaskaduunia tekeviä yritysten asianajajia, johtajia, lobbareita, PR-tutkijoita, puhelinmyyjiä ja sekalaisia konsultteja tuo mieleen Neuvostoliiton, jossa yhden pihvin myymiseen tarvittiin kolme työntekijää ja ihmiset teeskentelivät tekevänsä 40-tuntista työviikkoa, vaikka käytännössä työn tuloksiin tarvittiin vain 15 tuntia.
Nykyaikana yhden konsultoivan strategiapaperin valmisteluun tarvitaan vähintään kymmenen ihmistä ja kolme työryhmää, ja edelleen ihmiset teeskentelevät tekevänsä 40-tuntista työviikkoa, vaikka iso osa siitä menee järjettömiin palavereihin ja rituaaleihin, kahvin juomiseen ja Facebookin päivittämiseen.
Luulemme elävämme tehokkaassa ja automatisoidussa yhteiskunnassa, jossa elämä on mielekkäämpää kuin koskaan. Käytännössä moni työ on edelleen yhtä typerää kuin kaleeriorjana soutaminen.
Lista turhista töistä
Sain viime kirjoituksesta palautetta, että palkkatyö on vähän sellainen 1900-luvun juttu. 2010-luvun kuumia trendejä ovat palkaton pakkotyö, kuntouttava toiminta ja itse rahoitettavat työharjoittelut.
Tämä pitää varmasti paikkaansa, mutta on olemassa vieläkin tärkeämpi työmuoti. Nyt en tarkoita paljon puhuttuja paskaduuneja. Tarkoitan hevonpaskaduuneja.
Hevonpaskaduuni (bullshit job) on antropologi David Graeberin luoma käsite, joka tarkoittaa turhia tai jopa vahingollisia töitä. Hevonpaskaduunissa ei ole tarkemmin ajatellen mitään järkeä, eikä hevonpaska-ammatti ole mielekäs edes monen sen harjoittajan mielestä.
Loputon määrä hevonpaskaduunia tekeviä yritysten asianajajia, johtajia, lobbareita, PR-tutkijoita, puhelinmyyjiä ja sekalaisia konsultteja tuo mieleen Neuvostoliiton, jossa yhden pihvin myymiseen tarvittiin kolme työntekijää ja ihmiset teeskentelivät tekevänsä 40-tuntista työviikkoa, vaikka käytännössä työn tuloksiin tarvittiin vain 15 tuntia.
Nykyaikana yhden konsultoivan strategiapaperin valmisteluun tarvitaan vähintään kymmenen ihmistä ja kolme työryhmää, ja edelleen ihmiset teeskentelevät tekevänsä 40-tuntista työviikkoa, vaikka iso osa siitä menee järjettömiin palavereihin ja rituaaleihin, kahvin juomiseen ja Facebookin päivittämiseen.
Luulemme elävämme tehokkaassa ja automatisoidussa yhteiskunnassa, jossa elämä on mielekkäämpää kuin koskaan. Käytännössä moni työ on edelleen yhtä typerää kuin kaleeriorjana soutaminen.
Miksi ihmeessä maailmanhistorian tehokkain ja automatisoiduin yhteiskuntamuoto marssittaa jäsenensä ensin antiikin Rooman armeijan palvelusaikaa pitemmän koulutusrumban läpi ja sitten pakottaa heidät joka päivä hevonpaskaduuneihin?
Graeberin mukaan syynä on ihmisten hallinnointi. Kun koulutetulla ja kyvykkäällä väestöllä alkaa olla riittävästi vapaa-aikaa, se saattaa keksiä, että yhteiskuntajärjestelmälle on vaihtoehtoja, kuten kävi 1960-luvulla. Tämän estämiseksi hallitseville luokille sopii hyvin, että väestö käyttää aikaansa ensin valtion laitoksissa ja sitten palkkatöissä. Ihmiset ohjataan hevonpaskaduuneihin yhtäältä pakottamalla taloudellisin keinoin ja toisaalta moralisoimalla ja syyllistämällä.
Graeberin mukaan syynä on ihmisten hallinnointi. Kun koulutetulla ja kyvykkäällä väestöllä alkaa olla riittävästi vapaa-aikaa, se saattaa keksiä, että yhteiskuntajärjestelmälle on vaihtoehtoja, kuten kävi 1960-luvulla. Tämän estämiseksi hallitseville luokille sopii hyvin, että väestö käyttää aikaansa ensin valtion laitoksissa ja sitten palkkatöissä. Ihmiset ohjataan hevonpaskaduuneihin yhtäältä pakottamalla taloudellisin keinoin ja toisaalta moralisoimalla ja syyllistämällä.
Iltalehti:
Luulitko, että Jenkeissä kaikki on paremmin? Lista paljastaa karun totuuden Maailman ystävällisimmät ihmiset, upea luonto ja hehkeä arki Hollywood-tähtien tapaan? Elämä tyypillisessä amerikkalaisessa kaupungissa on kaikkea muuta kuin jenkkileffojen luomat mielikuvat. - - - - - - - - - - - - - - - -
2. Näppärästi metrolla paikasta toiseen - Todellisuus: Ilman omaa autoa olet pulassa Suurimpia miljoonakaupunkeja lukuun ottamatta USA:n julkinen liikenne on surkea. Tyypillisessä amerikkalaisessa kaupungissa et voi luottaa mihinkään muuhun kuin omaan autoon. Kauppakeskuksesta ei pääse edes vastapäätä olevaan markettiin ilman autoa, koska niiden välissä menee moottoritie, jonka ylittäminen juosten on vaarallista. Pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa junia käytetään vain tavarankuljetukseen. Bussit kulkevat harvoin ja kestävät moninkertaisen ajan. Munciesta pääsee Chicagoon autolla kolmessa tunnissa. Suoraa bussia sinne ei mene, joten bussilla matka-aika on 8 tuntia. Bussi maksaa moninkertaisesti bensaan verrattuna. Reilun tunnin automatkalle saa bensat noin viidellä dollarilla, kun bussilipun hinta samalle matkalle on 25 dollaria. Busseja myös perutaan usein. Ystäväni osti bussilipun Tenneseestä Chicagoon, mutta vuoro peruttiin. Virkailija sanoi, että hän pääsee samalla lipulla viiden tunnin päästä lähtevään bussiin. Kun seuraava bussi saapui, siinä ei ollutkaan tilaa. Virkailija ilmoitti: "Se, että ostat lipun, ei takaa, että saat paikan bussissa." Kun ystäväni ihmetteli, miten se voi olla mahdollista, virkailija totesi kuivasti: "Niin se systeemi vain täällä toimii." |
Mielestäni nämä kolme posteria
kuvaavat paremmin Am. yhteiskuntaa. |
Aamulehti:
Olemme samassa veneessä, heikompien tueksi on asetuttava ehdoitta
Olemme samassa veneessä, heikompien tueksi on asetuttava ehdoitta
Arkkipiispa Kari Mäkinen puuttuu viime viikkojen keskusteluun suomalaisten vastuusta. Suomen kirkko ei ole kansallisen edunvalvonnan välikappale, hän muistuttaa. Heikoimpien tueksi on asetuttava ehdoitta.
- - - - - - - - - - - - -
Nepalissa maanjäristyksen jälkeen kouluun palaavat nuoret ja Välimeren yli henkensä kaupalla pyrkivät ihmiset ovat samassa veneessä kuin me.
Siksi sanon lujasti ja selkeästi: kehitysyhteistyövarojen leikkaukset ja ankara maahanmuuttopolitiikka merkitsevät kaikkein heikoimpien pudottamista yhteisestä veneestä.
En sano tätä ulkopuolelta. Olen tässä veneessä, kaikesta kriisipuheesta huolimatta vauraassa yhteiskunnassa ja kirkossa.
Kotimaassa seurakunnat
ovat osa kansalaisyhteiskuntaa: sosiaalisen turvaverkon viimeinen luukku, perheneuvonnan, henkisen ja hengellisen tuen antaja, päiväkerhojen, rippikoulujen ja musiikkitoiminnan järjestäjä. Seurakuntien 20 000 työntekijää ja lukuisat vapaaehtoiset rakentavat yhteistyössä muiden kanssa suomalaista hyvinvointia arjen tasolla.
Seurakunnissa tuntuvat yhteiskunnan vahvuudet ja vaikeudet, koskivatpa ne taloutta, rakenteita tai ihmisten tilannetta. Kirkko on samassa veneessä.
Lapsi- ja nuorisotyössä sekä erityisesti diakoniassa vastaan tulevat myös hyvinvoinnin varjot. Taloudellisen avun tarve on lisääntynyt, takana ehkä pitkittynyt työttömyys, asumiskulut, arjessa selviytymiseen otetut lainat, sairaus, elämänotteen murtuminen ja yksinäisyys. Leipäjonoissa ja niiden takana asuu hiljainen köyhyys.
Kun julkisia varoja leikataan niiltä, jotka ovat kaikkein lujimmilla, se tuntuu diakonian arjessa kasvavana toivottomuutena, häpeänä ja oman ihmisarvon kysymisenä.
Se ei kannusta, se lannistaa.
Diakonian mahdollisuudet vastata lisääntyvään hätään ovat rajalliset. Sen varaan ei voi rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa.
- - - - - - - - - - - - -
Nepalissa maanjäristyksen jälkeen kouluun palaavat nuoret ja Välimeren yli henkensä kaupalla pyrkivät ihmiset ovat samassa veneessä kuin me.
Siksi sanon lujasti ja selkeästi: kehitysyhteistyövarojen leikkaukset ja ankara maahanmuuttopolitiikka merkitsevät kaikkein heikoimpien pudottamista yhteisestä veneestä.
En sano tätä ulkopuolelta. Olen tässä veneessä, kaikesta kriisipuheesta huolimatta vauraassa yhteiskunnassa ja kirkossa.
Kotimaassa seurakunnat
ovat osa kansalaisyhteiskuntaa: sosiaalisen turvaverkon viimeinen luukku, perheneuvonnan, henkisen ja hengellisen tuen antaja, päiväkerhojen, rippikoulujen ja musiikkitoiminnan järjestäjä. Seurakuntien 20 000 työntekijää ja lukuisat vapaaehtoiset rakentavat yhteistyössä muiden kanssa suomalaista hyvinvointia arjen tasolla.
Seurakunnissa tuntuvat yhteiskunnan vahvuudet ja vaikeudet, koskivatpa ne taloutta, rakenteita tai ihmisten tilannetta. Kirkko on samassa veneessä.
Lapsi- ja nuorisotyössä sekä erityisesti diakoniassa vastaan tulevat myös hyvinvoinnin varjot. Taloudellisen avun tarve on lisääntynyt, takana ehkä pitkittynyt työttömyys, asumiskulut, arjessa selviytymiseen otetut lainat, sairaus, elämänotteen murtuminen ja yksinäisyys. Leipäjonoissa ja niiden takana asuu hiljainen köyhyys.
Kun julkisia varoja leikataan niiltä, jotka ovat kaikkein lujimmilla, se tuntuu diakonian arjessa kasvavana toivottomuutena, häpeänä ja oman ihmisarvon kysymisenä.
Se ei kannusta, se lannistaa.
Diakonian mahdollisuudet vastata lisääntyvään hätään ovat rajalliset. Sen varaan ei voi rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa.
Tähän loppui - toistaiseksi - uutiset ja kannanotot lauantai 13.6. osalta.
Uutisia eri päiviltä löytyy kuitenkin koko ajan lisää, jolloin ne lisätään kyseisen päivän kohdalle.
Uutisia eri päiviltä löytyy kuitenkin koko ajan lisää, jolloin ne lisätään kyseisen päivän kohdalle.
Jatkuu täällä: