Valitut artikkelit kuvastavat kyseisen päivän uutisia, artikkeleita, blogeja, videoita jne., joita on käsitelty eri SSS-vastaisten-mielenosoitusryhmien Facebook-sivuilla.
10.6. 2015
Ja jotta kilpailukyky paranisi, pitää leikata - niinkö?
Taloussanomat:
Raportti: Suomi on EU:n kilpailukykyisin maa
Raportti: Suomi on EU:n kilpailukykyisin maa
Suomi on noussut Euroopan unionin kilpailukyvyn kärjeksi, selviää Maailman talousfoorumin tänään julkaistusta raportista. Raportin kirjoittajat ovat huolissaan unionin jäsenmaiden suurista kilpailukykyeroista.
Suomi on Euroopan unionin kilpailukykyisin valtio, käy ilmi tänään julkaistusta Maailman talousfoorumin (WEF) laajasta raportista (pdf). Suomen kilpailukyky ohitti mittauksessa Ruotsin, joka oli edellisessä vertailussa ykkönen.
Kirissä avainasemassa olivat tietoon ja innovaatioihin perustuvan kasvun koheneminen. Raportissa Suomea nimitetään yhdeksi Euroopan innovaatioiden voimanpesistä.
Viiden parhaan joukkoon ylsivät myös Alankomaat, Tanska ja Saksa. Pohjaa 28 jäsenmaasta piti Romania.
Raportissa maiden kilpailukykyä mitattiin viiden pääindikaattorin avulla. Niihin kuuluivat muiden muassa innovaatioita ja digitalisaatiota koskeva mittari, työllisyys ja sosiaalinen kehitys.
Pääindikaattorit jakautuivat vielä hienovaraisempiin mittareihin. Suomi johtaa digitalisaatiota. Heikoimmin Suomi pärjäsi työmarkkinat ja työllisyys -mittarissa, jossa sijoitus oli kuudes Tanskan menestyessä parhaiten.
Suomi on Euroopan unionin kilpailukykyisin valtio, käy ilmi tänään julkaistusta Maailman talousfoorumin (WEF) laajasta raportista (pdf). Suomen kilpailukyky ohitti mittauksessa Ruotsin, joka oli edellisessä vertailussa ykkönen.
Kirissä avainasemassa olivat tietoon ja innovaatioihin perustuvan kasvun koheneminen. Raportissa Suomea nimitetään yhdeksi Euroopan innovaatioiden voimanpesistä.
Viiden parhaan joukkoon ylsivät myös Alankomaat, Tanska ja Saksa. Pohjaa 28 jäsenmaasta piti Romania.
Raportissa maiden kilpailukykyä mitattiin viiden pääindikaattorin avulla. Niihin kuuluivat muiden muassa innovaatioita ja digitalisaatiota koskeva mittari, työllisyys ja sosiaalinen kehitys.
Pääindikaattorit jakautuivat vielä hienovaraisempiin mittareihin. Suomi johtaa digitalisaatiota. Heikoimmin Suomi pärjäsi työmarkkinat ja työllisyys -mittarissa, jossa sijoitus oli kuudes Tanskan menestyessä parhaiten.
Vain kaksi kättä -mielenosoituksen avaus
Varhaiskasvatuksen leikkauksia ja päiväkotien ryhmäkokojen kasvattamista vastustanut Vain kaksi kättä -mielenosoitus avattiin Rautatientorilla 10.6.2015.
Tähän tulee raportti. Kohta.
Vain kaksi kättä !
Tämä kannattaa lukea hyvin tarkkaan - ja itse blogista lisää!
Varakkaat maksavat jo miltei kaikki verot!
Niin tekevät. Tällä viikolla mediakenttää on järisyttänyt tieto siitä kuinka parhaiten tienaava kymmenys maksaa yli 75% koko valtion tuloverokertymästä. Se pitää paikkaansa, mutta on sellaisenaan varsin vajavainen tieto, sillä valtion tulovero on häviävän pieni osa kaikista verotuloista. Kovatuloisin kymmenys kyllä maksaa ylivoimaisesti suurimman osan myös koko veropotista, mutta ei lähellekään yhtä kärjistetysti kuin mediassa on kirjoiteltu. |
Kuva 1: kulutusveron regressiivisyys
|
Kokonaisuudessaan Suomen verotus- ja tulonsiirtojärjestelmässä vain hieman yli kolme kymmenystä maksaa elämänsä aikana enemmän veroja kuin saa tulonsiirtoina. Tuohon "nettomaksajien" joukkoon "pääsee" jos kokonaistulot kipuavat hieman vajaaseen 40 000€:hen. [1] On siis epärehellistä kiistää väitettä suurituloisten veronmaksutaakasta, sillä he ovat todellisuudessa ainoita jotka ylipäätään maksavat veroja.
Kuva 2: keskimääräinen veroaste (lähde: Yle, MOT - Lisää rahaa Suomen rikkaille)
On hyvin epäoikeudenmukaista että hyvätuloiset maksavat suhteettoman suuren kuorman veroja!
Hyvätuloiset toki maksavat suurimman verokuorman euromääräisesti mitattuna, mutta suhteessa tuloihinsa he eivät sitä tee. Korkeista ansiotuloista nauttivat - ja paljon kuluttavat - henkilöt maksavat kyllä huiman osuuden tuloistaan veroina, mutta vastaavasti pääasiassa pääomatuloja saavat ja maltillisesti kuluttavat suurituloiset maksavat todella pienen osuuden.
Oikeudenmukaisuuden filosofia tuntuu jakavan(ainakin äänekkäimmät) keskustelijat hyvin jyrkästi kahtia. Toisten mielestä on epäoikeudenmukaista että joku maksaa tuloistaan suuremman osan veroa kuin toinen, mutta taas toisten mielestä niiden joilla on varaa kuuluukin maksaa. Asiasta keskustellessa on lähes täysin mahdotonta edetä mielipideväittelyä pidemmälle, ja sama debatti on esiintynyt kirjallisuudessa jo ainakin vanhasta testamentista asti. Usein väittelyissä tuntuu kuitenkin unohtuvan se fakta että parin sadan lasku tonnin tuloista vaatii yksilöltä enemmän uhrauksia kuin parin sadan tuhannen lasku miljoonan tuloista. Peruselintarpeista on nimittäin huono kitsastella.
Kuva 3: veroasteen ja tulojen vertailu (lähde: http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/904)
Suomessahan on progressiivinen verotus!
Verotuksessa progressiivisuus tarkoittaa että tulojen noustessa verojen osuus tuloista kasvaa. Usein toistuvista väitteistä huolimatta Suomessa ei ole todellisuudessa progressiivista verotusta, vaan uskomattoman sekava, epäselvä ja linjaton verotus. Ansiotuloverot ovat progressiivisia, mutta vastaavasti regressiiviset kulutusverot ovat kansainvälisessä vertailussa huomattavan korkealla. Pääomatuloverotus on huomattavan kevyttä, ei vain alhaisen veroprosenttinsa, vaan myös verojärjestelymahdollisuuksiensa vuoksi.
Kuva 4: eri tulolajien osuus bruttotuloista (lähde: Yle uutiset)
Huomaa, että "suurituloisin 10% saa (hieman) enemmän tulonsiirtoja yhteiskunnalta, kuin pienituloisin 10%.
Blogista löydät myös linkkejä ja tämäkin video on sieltä:
"Vain kaksi kättä"-mielenilmaus Helsingissä
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Helsingin Rautatientorilla Vain kaksi kättä mielenilmauksessa 10.6.2015
Posted by Vain kaksi kättä on Thursday, June 11, 2015
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila Helsingin Rautatientorilla Vain kaksi kättä-mielenilmauksessa 10.6.2015
Minimahti:
Tutkijat arvioivat:
TTIP-sopimus lisäisi Suomessa työttömyyttä sekä ajaisi maatalouden ahtaalle – EU:n kemikaali- ja ruokaturvallisuus heikkenisivät
Tutkijat arvioivat:
TTIP-sopimus lisäisi Suomessa työttömyyttä sekä ajaisi maatalouden ahtaalle – EU:n kemikaali- ja ruokaturvallisuus heikkenisivät
EU-komission ja Yhdysvaltain neuvottelemaa TTIP-vapaakauppasopimusta on markkinoitu eurooppalaisille talouskasvua ja työllisyyttä lisäävänä, mutta selvitykset eivät tue lupauksia, etenkään Pohjois-Euroopan osalta. Komission tilaaman raportin mukaan esimerkiksi EU:n metalli- ja elektroniikkateollisuus sekä maatalous kärsisivät TTIP-sopimuksesta. Sen sijaan eurooppalaisen autoteollisuuden on arvioitu kuuluvan voittajiin.
– Kun Suomessa on metalliteollisuutta, muttei kovin paljon autoteollisuutta, niin juuri täältä voisi kadota työpaikkoja, sanoo politiikan tutkija Marko Juutinen Tampereen yliopistosta.
Hän on kirjoittanut yhteenvetoraportin TTIP-sopimuksen todennäköisistä vaikutuksista Suomessa ja muissa EU-maissa. Globalisaatiotutkija Jerom Capaldon selvityksen mukaan TTIP-sopimuksen seurauksena Pohjois-Euroopassa jäisi työttömäksi noin 220 000 ihmistä ja työntekijöiden vuosiansiot laskisivat keskimäärin 4 850 euroa vuoteen 2025 mennessä. Koko EU:ssa työnsä menettäisi kaikkiaan 600 000 ihmistä, ja tätäkin korkeampia laskelmia on esitetty. Juutinen arvioi, ettei TTIP-sopimus purkaisi suoraan suomalaista työlainsäädäntöä, mutta koveneva kilpailu heikentäisi työntekijän asemaa.
– EU-komissio on sitoutunut vahvasti näkemykseen, jonka mukaan rakenneuudistukset, kuten työehtojen ja työntekijöiden joustavuuden lisääminen, ovat poliittisesti toivottavia ratkaisuja.
Yhdysvalloissa esimerkiksi minimipalkat ovat alhaisia ja lomat sekä vanhempainvapaat lyhyitä, joten tuotanto on halvempaa.
– Kun Suomessa on metalliteollisuutta, muttei kovin paljon autoteollisuutta, niin juuri täältä voisi kadota työpaikkoja, sanoo politiikan tutkija Marko Juutinen Tampereen yliopistosta.
Hän on kirjoittanut yhteenvetoraportin TTIP-sopimuksen todennäköisistä vaikutuksista Suomessa ja muissa EU-maissa. Globalisaatiotutkija Jerom Capaldon selvityksen mukaan TTIP-sopimuksen seurauksena Pohjois-Euroopassa jäisi työttömäksi noin 220 000 ihmistä ja työntekijöiden vuosiansiot laskisivat keskimäärin 4 850 euroa vuoteen 2025 mennessä. Koko EU:ssa työnsä menettäisi kaikkiaan 600 000 ihmistä, ja tätäkin korkeampia laskelmia on esitetty. Juutinen arvioi, ettei TTIP-sopimus purkaisi suoraan suomalaista työlainsäädäntöä, mutta koveneva kilpailu heikentäisi työntekijän asemaa.
– EU-komissio on sitoutunut vahvasti näkemykseen, jonka mukaan rakenneuudistukset, kuten työehtojen ja työntekijöiden joustavuuden lisääminen, ovat poliittisesti toivottavia ratkaisuja.
Yhdysvalloissa esimerkiksi minimipalkat ovat alhaisia ja lomat sekä vanhempainvapaat lyhyitä, joten tuotanto on halvempaa.
Leikkauksia vastustava mielenosoitus Helsingissä
Vain kaksi kättä -mielenilmaus täytti Helsingin keskustan katuja 10.6. 2015
Ketkä äänesti meille kurjuuden? (kuvan kodilla ei ole mitään tekemistä kurjuuden kanssa - kaikki siihen viittaava on vain optista harhaa.)
VAIN KAKSI KÄTTÄ-Helsinki
Vain kaksi kättä-mielenosoitus Helsingissä Rautatientorilla 10.6.2015.
Demostration for children against too big kindergarten-groups.
Demostration for children against too big kindergarten-groups.
YLE Puheen Päivä
Päiväkotilapsiin kohdistuvien säästöjen seuraukset odottavat tulevaisuudessa
Päiväkotilapsiin kohdistuvien säästöjen seuraukset odottavat tulevaisuudessa
Uusi hallitus haluaa kasvattaa päiväkotiryhmien kokoa. Toukokuun lopussa julkaistussa hallitusohjelmassa linjataan, että yli kolmivuotiaiden lasten ryhmät kasvaisivat nykyisestä 21:stä lapsesta 24:ään.
Varhaiskasvatuksen leikkauksia - ennen kaikkea päiväkotiryhmien suurentamista - vastaan käydään nyt kansalaisaktivismin keinoin. Lastentarhanopettajien Facebook-kampanjointi ja nettiadressi ovat vetäneet vajaassa parissa viikossa kymmeniätuhansia kannattajia. |
Kuva: Jussi Forsström - Turku
|
Adressin ja some-kampanjoinnin lisäksi väkevää viestiä tuodaan esiin myös mielenilmauksella ympäri maan.
Yksi Vain kaksi kättä -tapahtuman järjestäjistä, lastentarhanopettaja Sanna Tilli kertoo, että suuret päiväkotiryhmät vaarantavat lasten kehityksen, aiheuttavat stressiä lapsille ja päiväkotien henkilökunnalle ja estävät laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen. Seurauksista maksetaan tulevaisuudessa kallis hinta, sillä lasten pahoinvointi lisääntyy ja henkilökunnan työssäjaksaminen heikkenee.
Yksi Vain kaksi kättä -tapahtuman järjestäjistä, lastentarhanopettaja Sanna Tilli kertoo, että suuret päiväkotiryhmät vaarantavat lasten kehityksen, aiheuttavat stressiä lapsille ja päiväkotien henkilökunnalle ja estävät laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen. Seurauksista maksetaan tulevaisuudessa kallis hinta, sillä lasten pahoinvointi lisääntyy ja henkilökunnan työssäjaksaminen heikkenee.
HS:
Leikkauksia vastustava mielen-osoitus täytti Helsingin keskustan – "Päiväkodeissa ollaan nyt jo äärirajoilla"
Vain kaksi kättä -mielenilmaus täytti Helsingin keskustan katuja keskiviikkoiltana. Lasten varhaiskasvatuksen tulevaisuudesta huolestununeet ihmiset osoittivat mieltään hallituksen kaavailemia lapsiin kohdistuvia säästöjä vastaan. Katso video! Toimittaja: Tomi Peurakoski HS, kuvaaja ja editoija: Terhi Liimu HS.
Leikkauksia vastustava mielen-osoitus täytti Helsingin keskustan – "Päiväkodeissa ollaan nyt jo äärirajoilla"
Vain kaksi kättä -mielenilmaus täytti Helsingin keskustan katuja keskiviikkoiltana. Lasten varhaiskasvatuksen tulevaisuudesta huolestununeet ihmiset osoittivat mieltään hallituksen kaavailemia lapsiin kohdistuvia säästöjä vastaan. Katso video! Toimittaja: Tomi Peurakoski HS, kuvaaja ja editoija: Terhi Liimu HS.
Iso mielenilmaus lapsiin kohdistuvia hallituksen leikkauspäätöksiä vastaan täytti Helsingin keskustan keskiviikkoiltana.
Komisario Kirsi Kant Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että mielenilmaukseen otti osaa 3000–4000 ihmistä.
Komisario Kirsi Kant Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että mielenilmaukseen otti osaa 3000–4000 ihmistä.
Iltalehti:
FT: Stubb kompromissiehdokas euroryhmän johtoon
Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) voi olla kompromissiehdokas euroryhmän puheenjohtajaksi, kirjoittaa Financial Times.
FT: Stubb kompromissiehdokas euroryhmän johtoon
Suomen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) voi olla kompromissiehdokas euroryhmän puheenjohtajaksi, kirjoittaa Financial Times.
Lehden mukaan Stubb voitaisiin valita tehtävään, mikäli Espanjan valtiovarainministeri Luis de Guindos ja Hollannin valtiovarainministeriJeroen Dijsselbloem eivät saa selvää äänienemmistöä taakseen.
Euroryhmän nykyinen puheenjohtaja Dijsselbloem on jo ilmoittanut hakevansa jatkokautta ja de Guindosin uskotaan varmistavan ehdokkuutensa pian.
Financial Timesin mukaan Espanjan pääministeri Mariano Rajoy ajaa voimakkaasti de Guindosin valintaa. Rajoy uskoo, että nimitys olisi vahva näyte Espanjan paluusta Euroopan menestyjiin taloudellisesti vaikeiden aikojen jälkeen ja tunnustus maassa tehtyjen uudistusten tuloksista.
Euroryhmän nykyinen puheenjohtaja Dijsselbloem on jo ilmoittanut hakevansa jatkokautta ja de Guindosin uskotaan varmistavan ehdokkuutensa pian.
Financial Timesin mukaan Espanjan pääministeri Mariano Rajoy ajaa voimakkaasti de Guindosin valintaa. Rajoy uskoo, että nimitys olisi vahva näyte Espanjan paluusta Euroopan menestyjiin taloudellisesti vaikeiden aikojen jälkeen ja tunnustus maassa tehtyjen uudistusten tuloksista.
Vain kaksi kättä – Tampereen yhteisön mielenilmaus
Vain kaksi kättä – Tampereen yhteisön mielenilmaus Tampereen Keskustorilla
keskiviikkona 10. kesäkuuta, 2015, klo 18-19
Tilaisuuden ohjelma:
- Avaus, yhteyshenkilö Anne Liimola
- Kokoomuksen puheenvuoro, apulaispormestari Leena Kostiainen
- Vanhemman puheenvuoro, Tanja Kallonen
- Musiikkiesitys, Kristiina Poutanen
- Keskusjärjestön puheenvuoro, puheenjohtaja Sture Fjäder, AKAVA
- Sdp:n puheenvuoro kansanedustaja Pia Viitanen
- Vihreiden puheenvuoro kansanedustaja Olli-Poika Parviainen
- KD:n puheenvuoro kansanedustaja Sari Tanus
- Vasemmiston puheenvuoro piirijärjestön puheenjohtaja Sinikka Torkkola
- Keskustan puheenvuoro, piirin toiminnanjohtaja Jaana Viilo
- Koulutuksen puheenvuoro, varhaiskasvatuksen professori Kirsti Karila
- Musiikkiesitys, Naiskuoro Miskantin pienryhmä
Tilaisuuden juontaja: Petteri Väkiparta
Äänentoisto: Jukka Miettinen, Atomcom
Tilaisuuden organisoinnissa ja vapaaehtoisten hankinnassa ovat apuna olleet:
JHL, Tehy/SlaL, Super ja OAJ/LTOL ja yksityishenkilöitä. Kiitos!
Vain kaksi kättä –yhteisö Tampere / Facebook on toiminut tiedonvälittäjänä!
keskiviikkona 10. kesäkuuta, 2015, klo 18-19
Tilaisuuden ohjelma:
- Avaus, yhteyshenkilö Anne Liimola
- Kokoomuksen puheenvuoro, apulaispormestari Leena Kostiainen
- Vanhemman puheenvuoro, Tanja Kallonen
- Musiikkiesitys, Kristiina Poutanen
- Keskusjärjestön puheenvuoro, puheenjohtaja Sture Fjäder, AKAVA
- Sdp:n puheenvuoro kansanedustaja Pia Viitanen
- Vihreiden puheenvuoro kansanedustaja Olli-Poika Parviainen
- KD:n puheenvuoro kansanedustaja Sari Tanus
- Vasemmiston puheenvuoro piirijärjestön puheenjohtaja Sinikka Torkkola
- Keskustan puheenvuoro, piirin toiminnanjohtaja Jaana Viilo
- Koulutuksen puheenvuoro, varhaiskasvatuksen professori Kirsti Karila
- Musiikkiesitys, Naiskuoro Miskantin pienryhmä
Tilaisuuden juontaja: Petteri Väkiparta
Äänentoisto: Jukka Miettinen, Atomcom
Tilaisuuden organisoinnissa ja vapaaehtoisten hankinnassa ovat apuna olleet:
JHL, Tehy/SlaL, Super ja OAJ/LTOL ja yksityishenkilöitä. Kiitos!
Vain kaksi kättä –yhteisö Tampere / Facebook on toiminut tiedonvälittäjänä!
Juuri näin - ja päinvastoin!
HS:
YTN:n puheenjohtaja: Työajan lyhentäminen lisäisi työpaikkoja
YTN:n puheenjohtaja: Työajan lyhentäminen lisäisi työpaikkoja
Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari lyhentäisi viikoittaista työaikaa. Kun työ jakaantuu tasaisemmin, työhyvinvointi ja tuottavuus kasvavat, todennäköisesti myös sairauspoissaolot vähenevät ja työntekijä jaksaa työelämässä pidempään, hän arvioi.
Hän sanoo, että ylemmät toimihenkilöt tekevät jo nyt yli 40 tunnin työviikkoa. Työtä on siis jo nyt enemmän kuin 37,5 tunnin työviikkona ehtii tekemään ja ylimääräiset noin kolme tuntia tehdään usein korvauksetta.
Hän sanoo, että ylemmät toimihenkilöt tekevät jo nyt yli 40 tunnin työviikkoa. Työtä on siis jo nyt enemmän kuin 37,5 tunnin työviikkona ehtii tekemään ja ylimääräiset noin kolme tuntia tehdään usein korvauksetta.
Kun teini vihdoin näkee opinnon tiellä valoa,
ilmestyy eteen raskas teräksinen SSS-kalteri.
ilmestyy eteen raskas teräksinen SSS-kalteri.
Euroopassa pisintä työaikaa tehdään niissä maissa, joissa arvonlisäys työtuntia kohti on pieni. Työtuntien lukumäärää tärkeämpää on se, mitä työtunnilla saadaan aikaan.
Juha Sipilän (kesk) johdolla käydyissä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa on puhuttu paljon työajan pidentämisestä. On hämmentävää seurata, miten vääristynein mielikuvin parempaa maailmaa tavoitellaan. Samalla parannuksiksi esitetään ratkaisuja, joiden vaikutus on käytännössä haitallinen.
Vallitsevan harhan mukaan suomalaiset tekevät poikkeuksellisen vähän työtunteja työuransa aikana. Eurostatin ja OECD:n tilastojen mukaan suomalaisten työura kestää keskimäärin 37,2 vuotta: työntekijä tekee vuodessa töitä keskimäärin noin 1 666 tuntia, ja koko työuran aikana työtunteja kertyy 61 975.
Esimerkiksi Saksassa, Tanskassa, Hollannissa ja Norjassa tehdään työuran aikana vähemmän työtunteja kuin Suomessa
Juha Sipilän (kesk) johdolla käydyissä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa on puhuttu paljon työajan pidentämisestä. On hämmentävää seurata, miten vääristynein mielikuvin parempaa maailmaa tavoitellaan. Samalla parannuksiksi esitetään ratkaisuja, joiden vaikutus on käytännössä haitallinen.
Vallitsevan harhan mukaan suomalaiset tekevät poikkeuksellisen vähän työtunteja työuransa aikana. Eurostatin ja OECD:n tilastojen mukaan suomalaisten työura kestää keskimäärin 37,2 vuotta: työntekijä tekee vuodessa töitä keskimäärin noin 1 666 tuntia, ja koko työuran aikana työtunteja kertyy 61 975.
Esimerkiksi Saksassa, Tanskassa, Hollannissa ja Norjassa tehdään työuran aikana vähemmän työtunteja kuin Suomessa
Aamulaulu - Vain kaksi kättä
Vain kaksi kättä -yhteisön aamulaulu. Laulajana Anni-Maija Blomqvist.
Kuvat Vain kaksi kättä -yhteisö
Sanat Marjo Tuohi
Alkuperäinen sävellys: Soilio Perkiö
Säätö: Teemu Hiilinen
www.facebook.com/vainkaksikatta
twitter: @vain2katta
Instagram: @vainkaksikatta
#vainkaksikättä
Kuvat Vain kaksi kättä -yhteisö
Sanat Marjo Tuohi
Alkuperäinen sävellys: Soilio Perkiö
Säätö: Teemu Hiilinen
www.facebook.com/vainkaksikatta
twitter: @vain2katta
Instagram: @vainkaksikatta
#vainkaksikättä
ISÄN PIKAJUNA
Vihaako sinun kaupunkisi tai kuntasi lapsia?
Vihaako sinun kaupunkisi tai kuntasi lapsia?
Hallitus haluaa tuhota varhaiskasvatuksen. Toteutus jää kunnille – jos sellaiseen tahtoa löytyy. Palvelut voidaan järjestää haluttaessa myös hyvin.Tänään osoitetaan ympäri Suomea mieltä korkealuokkaisen varhaiskasvatuksen puolesta. Vain kaksi kättä -nimisen mielenosoituksen päätempaus järjestetään Helsingissä. Ääntä pidetään sen lisäksi myös ainakin Hämeenlinnassa, Kuopiossa, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa.
Syy mielenosoitukseen on Juha Sipilän (kesk) hallituksen päätös sallia jopa nykyistäkin suuremmat päivähoidon ryhmäkoot. Hallitusohjelmaan kirjattu hanke vesittää erinomaisesti vasta elokuussa voimaan astuvan uuden lain, jonka tarkoitus oli pienentää ryhmiä.
Syy mielenosoitukseen on Juha Sipilän (kesk) hallituksen päätös sallia jopa nykyistäkin suuremmat päivähoidon ryhmäkoot. Hallitusohjelmaan kirjattu hanke vesittää erinomaisesti vasta elokuussa voimaan astuvan uuden lain, jonka tarkoitus oli pienentää ryhmiä.
Mielenosoitus on tarpeen: hallitus haluaa tehdä päiväkodeista lasten säilytyspaikkoja sen sijaan, että ne tarjoaisivat eväitä elämään laadukkaalla varhaiskasvatuksella. Pahimmillaan ylisuuret ryhmät muodostavat turvallisuusriskin lapsille. Vastuu havereista kaatuu tällöin Juha Sipilän ja hänen hallituskumppaneidensa niskaan.
Sipilän päättäväisyys on sitä luokkaa, että on hankala kuvitella häntä suuremmin häiritsevän, vaikka hänen kätensä tahriutuisivatkin punaisiksi. Hallitus tuskin muuttaa mieltään, vaikka sille kuinka huudettaisiin.
Sipilän päättäväisyys on sitä luokkaa, että on hankala kuvitella häntä suuremmin häiritsevän, vaikka hänen kätensä tahriutuisivatkin punaisiksi. Hallitus tuskin muuttaa mieltään, vaikka sille kuinka huudettaisiin.
YLE:
Suomen Pankki: Suomessa talouskasvu alkaa hitaammin kuin muualla euroalueella
Suomen Pankki: Suomessa talouskasvu alkaa hitaammin kuin muualla euroalueella
Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,2 prosenttia, arvioi talousennusteensa tänään julkaissut Suomen Pankki.
Talouskasvu alkaa Suomessa hitaammin kuin muualla euroalueella, pankki kuvailee tuoreessa katsauksessaan. Se uumoilee, että ensi vuonna Suomen talous kasvaa 1,2 prosenttia ja vuonna 2017 kutakuinkin saman verran, 1,3 prosenttia. Kasvu jää heikommaksi, jos maailmantalous elpyy odotettua hitaammin, pankki muistuttaa.
Talousnäkymiä selittävät heikko kansainvälinen suhdanne, suomalaisten ikääntyminen ja tuottavuuden vaatimaton kehitys, Suomen pankki listaa. Se kuitenkin uskoo, että talous kasvaa vähitellen, kunhan vientimarkkinat virkistyvät. Mutta esimerkiksi Suomen rakenteellisiin ongelmiin ei ole nopeaa ratkaisua, Suomen pankki huomauttaa. Lisäksi Suomen Pankki arvioi, että tuottavuus paranee lähivuosina vähän.
Talouskasvu alkaa Suomessa hitaammin kuin muualla euroalueella, pankki kuvailee tuoreessa katsauksessaan. Se uumoilee, että ensi vuonna Suomen talous kasvaa 1,2 prosenttia ja vuonna 2017 kutakuinkin saman verran, 1,3 prosenttia. Kasvu jää heikommaksi, jos maailmantalous elpyy odotettua hitaammin, pankki muistuttaa.
Talousnäkymiä selittävät heikko kansainvälinen suhdanne, suomalaisten ikääntyminen ja tuottavuuden vaatimaton kehitys, Suomen pankki listaa. Se kuitenkin uskoo, että talous kasvaa vähitellen, kunhan vientimarkkinat virkistyvät. Mutta esimerkiksi Suomen rakenteellisiin ongelmiin ei ole nopeaa ratkaisua, Suomen pankki huomauttaa. Lisäksi Suomen Pankki arvioi, että tuottavuus paranee lähivuosina vähän.
Vain Kaksi Kättä, 10.6.2015 Kuopio
JHL:
Niemi-Laine Vain kaksi kättä -mielenilmauksessa: Suomen tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa
Niemi-Laine Vain kaksi kättä -mielenilmauksessa: Suomen tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa
Kuva: A.M.
|
Sipilän hallitusohjelman peruslinjauksia ovat työllisyysasteen nostaminen, lasten ja perheiden hyvinvointi sekä tasa-arvo. Näiden tavoitteiden toteuttamisessa laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut ovat keskeisessä asemassa.
Kirjauksia varhaiskasvatuksesta löytyy kuitenkin vain leikkauslistalta, ei kehittämisestä, sanoi JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine tänään Vain kaksi kättä -mielenilmauksessa Helsingissä. |
- Suomen isojen ongelmien ratkaisuja ei saa tehdä lasten ja nuorten kustannuksella. Suomalaisilla ei ole varaa uuteen menetettyyn sukupolveen. Päiväkodeissa ollaan ryhmäkokojen osalta jo nyt äärirajoilla. Sijaisten saaminen henkilöstön sairastaessa on vaikeaa. Lapsiryhmät ovat tämän vaikutuksesta suuria. Suuret lapsiryhmät lisäävät lasten sairastumista ja sen myötä vanhempien työstä poissaoloja. Työntekijöiden työhyvinvointi on koetuksella ja jaksaminen saa säröjä hallituksenkin vaalimiin työurien pituuksiin.
"On meillä hauska setä, tuo setä Sipilä" (Vain kaksi kättä 10.6.2015)
Protestilauluja Vain kaksi kättä -mielenosoituksessa Rautatientorilla 10.6.2015. "On herrat tehneet päätöksen, ei lohtua tuo huominen, vain kaksi kättä - olen ihminen!"
Uusi Suomi:
Iso protesti puhkesi Suomessa – ”Tuhansia ihmisiä liikkeellä”
Iso protesti puhkesi Suomessa – ”Tuhansia ihmisiä liikkeellä”
Useat nimekkäät poliitikot ja myös julkisuuden henkilöt ovat osallistuneet tänään mielenilmauksiin vastalauseena hallituksen suunnitelmille leikata varhaiskasvatuksesta.
Esimerkiksi SDP:n Sanna Marin, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja näyttelijä Eppu Salminen ovat julkaisseet sosiaalisessa mediassa kuvia ja tunnelmia mielenosoituksista.
- Tuhansia ihmisiä liikkeellä lasten puolesta! kertoi Niinistö Instagram-kuvapalvelussa.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer totesi tänään tiedotteessaan, että "Vain kaksi kättä -tapahtumat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa ovat hätähuuto lasten puolesta".
- Päiväkodeissa ollaan jo nyt äärirajoilla. Lapsiryhmät ovat suuria eikä sijaisia välttämättä saada esimerkiksi henkilökunnan sairastaessa. Suuret lapsiryhmät lisäävät lasten sairastumista ja sen myötä vanhempien työstä poissaoloja, SuPer toteaa.
Esimerkiksi SDP:n Sanna Marin, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja näyttelijä Eppu Salminen ovat julkaisseet sosiaalisessa mediassa kuvia ja tunnelmia mielenosoituksista.
- Tuhansia ihmisiä liikkeellä lasten puolesta! kertoi Niinistö Instagram-kuvapalvelussa.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer totesi tänään tiedotteessaan, että "Vain kaksi kättä -tapahtumat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa ovat hätähuuto lasten puolesta".
- Päiväkodeissa ollaan jo nyt äärirajoilla. Lapsiryhmät ovat suuria eikä sijaisia välttämättä saada esimerkiksi henkilökunnan sairastaessa. Suuret lapsiryhmät lisäävät lasten sairastumista ja sen myötä vanhempien työstä poissaoloja, SuPer toteaa.
KU Viikkolehti:
”Työttömyys 10 prosenttia, erikoista vaatia työajan pidentämistä”
”Työttömyys 10 prosenttia, erikoista vaatia työajan pidentämistä”
Kaikki energia pitäisi suunnata työllisten määrän kasvattamiseen, vaatii YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari.Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokarinmielestä Juha Sipilän hallituksen resepti työllisyysasteen nostamiseen on väärä. Hän painottaa, että uusia työpaikkoja ei synny työaikaa pidentämällä.
– Hallituksen mielenkiinto tuntuu olevan vain työttömyyden hoidon kustannusten vähentämisessä, kun kaikki energia pitäisi suunnata työllisten määrän kasvattamiseen. Ja se ei tapahdu työaikaa pidentämällä, vaan sitä lyhentämällä, Porokari sanoo.
Hänen mukaansa hallituksen ajama työajan pidentäminen on tavoitteena erikoinen tilanteessa, jossa työttömyys on jo nyt kymmenen prosentin luokkaa.
– On turha kuvitella, että esimerkiksi sadan työtunnin lisääminen tuo maahan yhtään uutta työpaikkaa. Päinvastoin, entistä pidempi työaika tietää vain lisää yt-neuvotteluja, lomautuksia ja irtisanomisia.
Viikkotyöaikaa lyhennettävä
Porokari lyhentäisi viikoittaista työaikaa työllisyysasteen nostamiseksi.
– YTN:n tutkimusten mukaan ylemmät toimihenkilöt tekevät jo nyt yli 40 tunnin työviikkoa. Työtä on siis jo nyt enemmän kuin 37,5 tunnin työviikkona ehtii tekemään ja ylimääräiset noin kolme tuntia tehdään usein korvauksetta.
– Hallituksen mielenkiinto tuntuu olevan vain työttömyyden hoidon kustannusten vähentämisessä, kun kaikki energia pitäisi suunnata työllisten määrän kasvattamiseen. Ja se ei tapahdu työaikaa pidentämällä, vaan sitä lyhentämällä, Porokari sanoo.
Hänen mukaansa hallituksen ajama työajan pidentäminen on tavoitteena erikoinen tilanteessa, jossa työttömyys on jo nyt kymmenen prosentin luokkaa.
– On turha kuvitella, että esimerkiksi sadan työtunnin lisääminen tuo maahan yhtään uutta työpaikkaa. Päinvastoin, entistä pidempi työaika tietää vain lisää yt-neuvotteluja, lomautuksia ja irtisanomisia.
Viikkotyöaikaa lyhennettävä
Porokari lyhentäisi viikoittaista työaikaa työllisyysasteen nostamiseksi.
– YTN:n tutkimusten mukaan ylemmät toimihenkilöt tekevät jo nyt yli 40 tunnin työviikkoa. Työtä on siis jo nyt enemmän kuin 37,5 tunnin työviikkona ehtii tekemään ja ylimääräiset noin kolme tuntia tehdään usein korvauksetta.
Päivähoidon ryhmäkokojen paisuttaminen ylisuuriksi on Sipilän hallitukselta todella lyhytnäköistä politiikkaa, sanoo vasemmistoliiton perhepoliittisen työryhmän puheenjohtaja Pia Lohikoski.
Perusporvarihallituksen esityksiä Lohikoski pitää pienten lasten osalta katastrofaalisina.
– Kysymys ei ole niinkään siitä, onko meillä varaa investoida lapsiin, vaan siitä, onko meillä varaa olla tekemättä sitä. Edellisen laman jälkeensä jättämä lasku osoittaa, että Sipilän, Soinin ja Stubbin johdolla tehtävät leikkaukset joudutaan maksamaan 2020-luvulla takaisin moninkertaisesti, toteaa Lohikoski.
Perusporvarihallituksen esityksiä Lohikoski pitää pienten lasten osalta katastrofaalisina.
– Kysymys ei ole niinkään siitä, onko meillä varaa investoida lapsiin, vaan siitä, onko meillä varaa olla tekemättä sitä. Edellisen laman jälkeensä jättämä lasku osoittaa, että Sipilän, Soinin ja Stubbin johdolla tehtävät leikkaukset joudutaan maksamaan 2020-luvulla takaisin moninkertaisesti, toteaa Lohikoski.
- - - - - - - -
Let the banks go bust For starters, rather than scrambling to mobilize public resources to make sure banks didn't default on their various obligations, Iceland let the banks go bust. Executives of the country's most important bank were prosecuted as criminals. - - - - - - - - |
From the link: "...were prosecuted as criminals"
Iceland convicts bad bankers and says other nations can act Iceland's Supreme Court has upheld convictions of market manipulation for four former executives of the failed Kaupthing bank in a landmark case that the country's special prosecutor said showed it was possible to crack down on fraudulent bankers. Hreidar Mar Sigurdsson, Kaupthing's former chief executive, former chairman Sigurdur Einarsson, former CEO of Kaupthing Luxembourg Magnus Gudmundsson, and Olafur Olafsson, the bank's second largest shareholder at the time, were all sentenced on Thursday to between four and five and a half years. |
Vox Video: How the rich stole the recovery, in one chart
Iltalehti:
EU:n rahankäyttöä valvova virasto joutui kohun keskelle
EU:n rahankäyttöä valvova virasto joutui kohun keskelle
Euroopan unionin rahankäyttöä ja toimien laillisuutta valvova petoksentorjuntavirasto OLAF on jälleen kohun keskipisteenä. Tilanne on johtanut siihen, että tänään Euroopan parlamentti ottaa äänestyksessään ensimmäistä kertaa suoraan kantaa OLAF:n asemaan. Syitä on useita.
Petoksentorjuntavirastoa johtaa tunnettu italialainen syyttäjä Giovanni Kessler. Hän aloitti virassaan vuonna 2011. OLAF:n raportin mukaan Dallilla ei ollut tekemistä rahapyynnön kanssa, eikä tapaus vaikuttanut komissaarin toimintaan. OLAF antoi kuitenkin ymmärtää, että Dalli olisi tiennyt rahapyynnöstä. Dalli on potkujensa jälkeen taistellut oikeusistuimissa palauttaakseen maineensa.
Sittemmin kävi ilmi, että OLAF:n pääjohtaja Kessler oli määrännyt komissaari Dallin puhelinkuunteluun pyytämättä keneltäkään laillista lupaa. |
Kesslerin johtaman viraston tutkinnan seurauksena maltalainen EU:n terveyskomissaari John Dalli joutui eroamaan lokakuussa 2012. Lyhykäisyydessään kyse oli siitä, että tutkinnan mukaan Dallin alainen oli pyytänyt huomattavan summan rahaa ruotsalaiselta nuuskaa valmistavalta yritykseltä sillä verukkeella, että Dalli voisi edesauttaa nuuskan asemaa valmisteilla olleessa EU:ssa tupakkadirektiivissä.
|
Tästä syystä Belgian syyttäjäviranomainen on halunnut kuulustella Kessleriä, mutta EU:n komissio ei ole suostunut siihen. OLAF on osa komissiota, vaikka onkin hyvin itsenäinen tutkimuksissaan.
Myös Dallin kotimaa Malta on turhaan halunnut kuulustella Kessleriä - Malta on jopa etsintäkuuluttanut OLAF:n pääjohtajan.
Myös Dallin kotimaa Malta on turhaan halunnut kuulustella Kessleriä - Malta on jopa etsintäkuuluttanut OLAF:n pääjohtajan.
HS-GALLUP
Joka kolmas pitää ay-liikettä Sipilän sovun esteenä
Joka toisen mielestä on väärin, että hallitus sitoo isot leikkaukset yhteiskuntasopimuksen syntyyn
Joka kolmas pitää ay-liikettä Sipilän sovun esteenä
Joka toisen mielestä on väärin, että hallitus sitoo isot leikkaukset yhteiskuntasopimuksen syntyyn
Runsas kolmasosa suomalaisista katsoo, että työntekijäjärjestöt ovat suurin uhka yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiselle. Asia selviää HS:n teettämästä tuoreesta galluptutkimuksesta.
Lisäksi kyselyn mukaan kansan enemmistöä ei miellytä leikkausten liittäminen kerran jo kuopattuun yhteiskuntasopimukseen, jota pääministeri Juha Sipilän(kesk) hallitus ajaa.
Tutkimuksessa kysyttiin, minkä tahon vaatimukset ja näkemykset muodostavat kaikkein suurimman uhan yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiselle.
Lisäksi kyselyn mukaan kansan enemmistöä ei miellytä leikkausten liittäminen kerran jo kuopattuun yhteiskuntasopimukseen, jota pääministeri Juha Sipilän(kesk) hallitus ajaa.
Tutkimuksessa kysyttiin, minkä tahon vaatimukset ja näkemykset muodostavat kaikkein suurimman uhan yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiselle.
Iltalehti:
Sipilän hallitus etsii dynamiikkaansa
Kokoomus näyttää viihtyvän hallituksessa parhaimmin.
Sipilän hallitus etsii dynamiikkaansa
Kokoomus näyttää viihtyvän hallituksessa parhaimmin.
Sipilän hallituksen raju leikkauslinja on nostanut kovan vasta-aallokon. Ja hyvä niin, sillä kritiikki on aina paikallaan. Esimerkiksi säästöjen kohdentuminen ja aikataulu voidaan hoitaa monella tapaa. Jopa säästölinjaa periaatteessa kannattavat henkilöt voivat esittää aivan perustellusti kritiikkiä hallituksen suunnitelmia kohtaan.
Kokoomus tuntuu olevan parhaimmin sinut hallitusohjelman sisällön kanssa. Se vastaa aika pitkälle sitä, mitä puolue jo vaaleissa lupasi äänestäjille. Keskusta on myös saanut hallituksen tavoitteisiin omia keskeisiä asioitaan, jotka tyydyttävät puoluetta. Kova leikkauslinja saattaa olla keskustan kannattajille kuitenkin jatkossa kova pala. Perussuomalaiset näyttävät olevan tyytyväisiä jo pelkästään vallan kammareihin pääsystä. Asetelma kuvaa hyvin hallitusneuvotteluista kertovat tiedot, joiden mukaan asiat valmisteltiin eri työryhmissä yleensä kokoomuksen ja keskustan pohjapapereiden perustalta.
Kokoomus tuntuu olevan parhaimmin sinut hallitusohjelman sisällön kanssa. Se vastaa aika pitkälle sitä, mitä puolue jo vaaleissa lupasi äänestäjille. Keskusta on myös saanut hallituksen tavoitteisiin omia keskeisiä asioitaan, jotka tyydyttävät puoluetta. Kova leikkauslinja saattaa olla keskustan kannattajille kuitenkin jatkossa kova pala. Perussuomalaiset näyttävät olevan tyytyväisiä jo pelkästään vallan kammareihin pääsystä. Asetelma kuvaa hyvin hallitusneuvotteluista kertovat tiedot, joiden mukaan asiat valmisteltiin eri työryhmissä yleensä kokoomuksen ja keskustan pohjapapereiden perustalta.
YLE:
Varhaiskasvatuksen mielenosoitus keräsi tuhatkunta ihmistä Tampereen keskustorille
Keskustorin mielenosoitus varhaiskasvatukseen kaavailtuja säästösuunnitelmia vastaan keräsi tuhatkunta ihmistä. Sosiaalisessa mediassa kasvanut liike nousi nopeasti sekä järjestöjen että tavallisten kansalaisten vastarinnaksi.
Varhaiskasvatuksen mielenosoitus keräsi tuhatkunta ihmistä Tampereen keskustorille
Keskustorin mielenosoitus varhaiskasvatukseen kaavailtuja säästösuunnitelmia vastaan keräsi tuhatkunta ihmistä. Sosiaalisessa mediassa kasvanut liike nousi nopeasti sekä järjestöjen että tavallisten kansalaisten vastarinnaksi.
Kuva: Katja Poti
Varhaiskasvatukseen kohdistuvat säästösuunnitelmat saivat ihmiset liikkeelle ympäri Suomen. Sosiaalisessa mediassa kasvanut ryhmä yhdisti eri järjestöjen edustajia sekä tavallisia ihmisiä niin, että keskiviikkoiltana mieltä osoitettiin Helsingin lisäksi myös Tampereella, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa.
Tampereen keskustorille mielenilmaukseen tuli tuhatkunta ihmistä, vain joitakin satoja vähemmän kuin Facebookissa oli ilmoittautuneita. Tunnelma oli rauhallinen, vain Keskustan edustaja sai osakseen joitakin buuauksia.
– Tämän asian taakse lähtivät monet eri järjestöt, mutta ennen kaikkea tavalliset kansalaiset, sanoo luottamusmies Päivi Karjalainen.
Tampereen keskustorille mielenilmaukseen tuli tuhatkunta ihmistä, vain joitakin satoja vähemmän kuin Facebookissa oli ilmoittautuneita. Tunnelma oli rauhallinen, vain Keskustan edustaja sai osakseen joitakin buuauksia.
– Tämän asian taakse lähtivät monet eri järjestöt, mutta ennen kaikkea tavalliset kansalaiset, sanoo luottamusmies Päivi Karjalainen.
Huomioi, että yle tulee aina kuvaamaan silloin, kun jengi on vasta kerääntymässä paikalle.
Harvoin näyttää itse marssia.
Harvoin näyttää itse marssia.
YLE:
Tuhannet osoittivat mieltä varhaiskasvatuksen säästöjä vastaan eri puolella Suomea – video
Vain kaksi kättä -niminen mielenosoitus on pyrkinyt nostamaan esille varhaiskasvatuksen kaavailtujen säästöjen haittapuolet. Mielenosoitus on täyttänyt useiden kaupunkien keskustat. Poliisin arvion mukaan Helsingissä mielenosoitukseen on osallistunut 3 000–4 000 ihmistä.
Tapahtuman järjestäjiin kuuluva lastentarhanopettaja Sanna Tilli kertoi illalla, että Rautatientori on täynnä ihmisiä.
Tilli kertoo, että poliisit olivat ohjaamassa kulkuetta ja nyt ihmiset ovat kuuntelemassa puheita Rautatientorilla. Hän kuvailee ilmapiiriä yhteisölliseksi.
Helsingissä mielenosoitukseen osallistunut Sonja sanoo, että säästösuunnitelmat kuulostavat huolestuttavilta.
– Päiväkotien ryhmät ovat tarpeeksi isoja nykyisellään, ja siellä on paljon puolipäiväisiä lapsia nytkin.
Tuhannet osoittivat mieltä varhaiskasvatuksen säästöjä vastaan eri puolella Suomea – video
Vain kaksi kättä -niminen mielenosoitus on pyrkinyt nostamaan esille varhaiskasvatuksen kaavailtujen säästöjen haittapuolet. Mielenosoitus on täyttänyt useiden kaupunkien keskustat. Poliisin arvion mukaan Helsingissä mielenosoitukseen on osallistunut 3 000–4 000 ihmistä.
Tapahtuman järjestäjiin kuuluva lastentarhanopettaja Sanna Tilli kertoi illalla, että Rautatientori on täynnä ihmisiä.
Tilli kertoo, että poliisit olivat ohjaamassa kulkuetta ja nyt ihmiset ovat kuuntelemassa puheita Rautatientorilla. Hän kuvailee ilmapiiriä yhteisölliseksi.
Helsingissä mielenosoitukseen osallistunut Sonja sanoo, että säästösuunnitelmat kuulostavat huolestuttavilta.
– Päiväkotien ryhmät ovat tarpeeksi isoja nykyisellään, ja siellä on paljon puolipäiväisiä lapsia nytkin.
Huom! Ei puhuta 'varakkaista' vaan 'yritysjohtajista'.
Johtajat tekevät sentään työtä.
Johtajat tekevät sentään työtä.
YLE:
Taloustutkija: Johtajien palkka-alen toteutuminen epätoivottavaa
Tuhansien yritysjohtajien palkkojen leikkaaminen pienentäisi verokertymää merkittävästi. Tutkijoiden mukaan hyväntekeväisyyspuhe voi jopa johtaa keskustelua harhaan.
Taloustutkija: Johtajien palkka-alen toteutuminen epätoivottavaa
Tuhansien yritysjohtajien palkkojen leikkaaminen pienentäisi verokertymää merkittävästi. Tutkijoiden mukaan hyväntekeväisyyspuhe voi jopa johtaa keskustelua harhaan.
Yritysjohtajien laajamittainen osallistuminen palkkojen alennukseen pienentäisi verokertymää, muistuttaa taloustutkija Lauri Holappa Helsingin yliopistosta.
– Jos syntyisi sen tyyppinen liike, että 16 000 yritysjohtajaa lähtisi mukaan, niin siinä tapauksessahan tämä ennen kaikkea olisi hyvin epätoivottavaa, koska silloin sillä olisi aidosti jo hyvin negatiivinen vaikutus verokertymään, Ylen aamu-tv:n keskusteluun osallistunut Holappa muistutti.
Viestintätoimisto Ellun Kanojen mahdollisuusviestintäjohtaja Kirsi Piha sen sijaan näki hyvään tahtoon perustuvan palkka-alen ennen kaikkea positiivisena asiana.
"Eivät esimerkiksi pihatalkoot ole missään sellaisia, että alakerrasta on pakko osallistua ja yläkerrassa voidaan miettiä, tullaanko vai ei."
– Lauri Holappa
– Jos syntyisi sen tyyppinen liike, että 16 000 yritysjohtajaa lähtisi mukaan, niin siinä tapauksessahan tämä ennen kaikkea olisi hyvin epätoivottavaa, koska silloin sillä olisi aidosti jo hyvin negatiivinen vaikutus verokertymään, Ylen aamu-tv:n keskusteluun osallistunut Holappa muistutti.
Viestintätoimisto Ellun Kanojen mahdollisuusviestintäjohtaja Kirsi Piha sen sijaan näki hyvään tahtoon perustuvan palkka-alen ennen kaikkea positiivisena asiana.
"Eivät esimerkiksi pihatalkoot ole missään sellaisia, että alakerrasta on pakko osallistua ja yläkerrassa voidaan miettiä, tullaanko vai ei."
– Lauri Holappa
Lue Tuo "Mistä on kyse?"-kysymykset. Voiko siitä tosiaan vetää tuollaisia päätelmiä?
Vai onko meidän oma trollitehdas noussut trollauksessa aivan omaan luokkaansa?
Huh-huh!
Vai onko meidän oma trollitehdas noussut trollauksessa aivan omaan luokkaansa?
Huh-huh!
YLE:
Tutkija: Hallituksen tilannekuva on uponnut kansaan
Tutkija: Hallituksen tilannekuva on uponnut kansaan
Suomalaiset tuntuvat tiedostavan maan taloudellisen tilanteen. Sen sijaan siitä, miten tilanteesta noustaan, ollaan erimielisiä.
Näin Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen laitoksen johtaja Markku Jokisipilä listaa Ylen verkkokeskustelusta löytämiään asioita. Keskustelu lähti liikkeelle sunnuntailisien poistamisesta.
Markku Jokisipilän mukaan verkkokeskustelu oli jakautunutta, ja ääripäät olivat kaukana toisistaan. Ilmiselvää puoluepoliittista keskustelua ei ollut. Politiikkaan viitattiin, mutta suurin osa lähti kommenteissaan muulta pohjalta. Monet tavallisen ihmisen näkökulmasta. |
Sunnuntaisin ei ole muutenkaan kovin paljon tekemistä... :(
– Tästä keskustelusta löytyy sellainen viesti, josta Juha Sipilä hallituksineen voi olla tyytyväinen. Suuri tilannekuva, jonka mukaan maana ja kansantaloutena olemme hyvin vaikeassa ja hankalassa tilanteessa. Se on laajalla rintamalla lyönyt läpi ja ihmiset ovat sen hyväksyneet.
– Keskustelijoiden arvion mukaan nyt on pystyttävä tekemään sellaisia rakenteellisia toimia, jotka saattavat olla kipeitäkin. Ne saattavat myös merkitä, että näistä kuuluisista saavutetuista eduista eri puolilla suomalaista yhteiskuntaa joudutaan luopumaan. |
Kun leikataan ja sen vuoksi joudutaan irtisanomaan, on se YLEn uusio-kielellä (New-speak) "rahoituksen uudistus".
YLE:
Luonnonvarakeskus irtisanoo arviolta 146 työntekijää
Luonnonvarakeskuksen yt-neuvottelut päättyivät. Yhteensä Lukesta vähenee 210 henkilötyövuotta.
Luonnonvarakeskus irtisanoo arviolta 146 työntekijää
Luonnonvarakeskuksen yt-neuvottelut päättyivät. Yhteensä Lukesta vähenee 210 henkilötyövuotta.
Huhtikuussa alkaneiden yt-neuvotteluiden piirissä oli yhteensä 725 henkilötyövuotta tutkimuksen tukitehtävissä, hallinnossa sekä valiotaimituotannossa ja mittaus- ja standardisointipalveluissa.
Luonnonvarakeskus perustelee vähennystarvetta valtion rahoituksen uudistuksella, joka leikkaa Luken perusrahoitusta lähes 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2014 vuoteen 2016. |
VAIN Kaksi Kättä .... kesäkuun 10. 2015
VAIN KAKSI KÄTTÄ MIELENILMAUS
Me välitämme. Tulemalla mukaan osoitat, että sinäkin välität!
Mielenilmaus on tarkoitettu kaikille meille,
Me välitämme. Tulemalla mukaan osoitat, että sinäkin välität!
Mielenilmaus on tarkoitettu kaikille meille,
Missä vähätellään - siellä YLE.
Varhaiskasvatuksen säästöjen vastainen mielenosoitus keräsi osallistujia – mutta ei yhtä paljon kuin ilmoittautujia
Varhaiskasvatukseen kohdistuvia säästöjä vastaan on osoitettu mieltä monissa suomalaiskaupungeissa. Hallitus on kaavaillut säästöjä, jotka johtaisivat ryhmäkokojen kasvuun. Oulussa varhaiskasvatukseen kohdistuvia säästöjä vastaan on osoittanut mieltään poliisin mukaan noin sata ihmistä.
|
Kuva: Mari Vattovaara
Facebookissa tapahtumaan oli ilmoittanut osallistuvansa lähes 400 ihmistä.
|
Aamulaulu - Vain kaksi kättä
Vain kaksi kättä -yhteisön aamulaulu. Laulajana Anni-Maija Blomqvist.
Kuvat Vain kaksi kättä -yhteisö
Sanat Marjo Tuohi
Alkuperäinen sävellys: Soilio Perkiö
Säätö: Teemu Hiilinen
www.facebook.com/vainkaksikatta
twitter: @vain2katta
Instagram: @vainkaksikatta
#vainkaksikättä
Kuvat Vain kaksi kättä -yhteisö
Sanat Marjo Tuohi
Alkuperäinen sävellys: Soilio Perkiö
Säätö: Teemu Hiilinen
www.facebook.com/vainkaksikatta
twitter: @vain2katta
Instagram: @vainkaksikatta
#vainkaksikättä
Tähän on tulossa blogi-juttu.
Tehyn Eila Seppälä-Vessari lukee Vain kaksi kättä -runon
Eila Seppälä-Vessari toi Tehyn ja Suomen lastenhoitoalan liiton terveiset varhaiskasvatuksen leikkauksia vastustavalle Vain kaksi kättä -mielenosoitukselle Rautatientorilla 10.6.2015.
Opintie ja tulevaisuus - mallia SSS.
Muista, että lapsesi ja lapsenlapsesi vielä kysyvät: "Mitä Sinä teit kun ne...."
Syyllistänkö Sinua, pelottelenko turhilla?
Ja paskat - paremminkin pelastan - teehän osasi niin kaikki järjestyy!
Muista, että lapsesi ja lapsenlapsesi vielä kysyvät: "Mitä Sinä teit kun ne...."
Syyllistänkö Sinua, pelottelenko turhilla?
Ja paskat - paremminkin pelastan - teehän osasi niin kaikki järjestyy!
Maailman ainoa - Vain kaksi kättä -loppulaulu
Laulaja Veera Maria ja kitaristi Jaakko Järvinen esittivät Vain kaksi kättä -mielenosoituksen päätteeksi säveltämänsä kappaleen Rautatientorilla 10.6.2015.
Creat:
”Koulutuslupaus” – vittu mitä paskaa
”Koulutuslupaus” – vittu mitä paskaa
KUN PITÄÄ JONKUN KIVEKSIÄ SUUSSAAN, VASTAPUOLEN ON OLTAVA VARMA, ETTEI TULE PURRUKSI. Sitä kutsutaan luottamukseksi, ja sen luottamuksen voi rikkoa myös vahingossa. Kivesvauriot eivät katso sitä, onko pureskelija innostunut liikaa vai säikähtänyt ulko-oven loksahdusta. Jos antaa toiselle vallan, pitää pystyä luottamaan ehdottomasti.
Tuoreelle pääministerille Juha Sipilälle annettiin valta. Ihmisellä on vahvat hampaat, Juhallakin. Niiden tehoa pääministeri sitten lähti testaamaan oikein kunnolla. Veri lensi, kivespussinriekaleet jäivät roikkumaan.
Paavo Arhinmäki ja moni muu ehti todeta, että ennen vaaleja annettujen lupausten ja hallitusohjelman ristiriita tulkittaisiin käräjillä törkeäksi petokseksi.
Tuoreelle pääministerille Juha Sipilälle annettiin valta. Ihmisellä on vahvat hampaat, Juhallakin. Niiden tehoa pääministeri sitten lähti testaamaan oikein kunnolla. Veri lensi, kivespussinriekaleet jäivät roikkumaan.
Paavo Arhinmäki ja moni muu ehti todeta, että ennen vaaleja annettujen lupausten ja hallitusohjelman ristiriita tulkittaisiin käräjillä törkeäksi petokseksi.
Juristi Jyrki Jauhiaisen mukaan näin ei kuitenkaan ole, sillä petostilanteessa petoksen tekijän pitäisi saada itsellensä välitöntä, usein taloudellista, hyötyä. Esimerkiksi myyntitilanteessa tuotteen kunnosta valehteleva myyjä tekee petoksen.
Politiikka on usein rajatapaus, mutta Juha Sipilä ei ollut myymässä itseään eikä valehdellut kunnostaan niin rajusti, että petoksen tunnusmerkit täyttyisivät. Puolueista tai poliitikoista ei siis tämän perusteella voi tehdä rikosilmoitusta. Ajatusleikkinä voi kuitenkin kokeilla, miten esimerkiksi kuluttajansuojalaki suhteutuu vaalilupauksiin. Kuluttajansuojalain kolmannessa artiklassa harhaanjohtava markkinointi määritellään näin: ”Menettelyä pidetään sopimattomana, jos se on — omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt.” |
YLE:
Luonnonvarakeskuksen säästöt voivat lopettaa vuosikymmeniä kestäneet tutkimukset Luonnonvarakeskuksen yt-neuvottelut päättyivät 210 henkilötyövuoden vähennykseen. Resurssien heikentyminen vaikuttaa väistämättä myös tutkimukseen. - - - - - - - - - Pitkäaikaisseurantojen kohtalo auki Resurssien heikentyessä Lukessa joudutaan miettimään uudestaan myös mahdollisesti vuosikymmenien ajan käynnissä olleiden pitkäaikaisseurantojen asemaa. – Valtakunnan metsien inventointi ja pitkäaikaiskokeet on pakko ajatella uudelleen ja miettiä, miten paljon niihin on resursseja käytettävissä. Yksi mahdollisuus on, että osa kokeista hylätään ja valtakuntien metsien inventoinnissa inventointitiheyttä harvennetaan, Korhonen sanoo. |
Lukella on paljon eläinkantoihin ja puuvarantoihin liittyviä seurantoja, joista osa on viranomaistehtäviä. Monet seurannoista ovat hyvin pitkäaikaisia: esimerkiksi ensimmäinen Suomen metsien inventointi toteutettiin jo 1920-luvulla.
- - - - - - - - - |
Ja siivooja saa 1.500 € kuukaudessa - bruttona.
Ja hänellä on samat maksut - paitsi autoon hänellä ei ole varaa.
Ja hänellä on samat maksut - paitsi autoon hänellä ei ole varaa.
Uusi Suomi:
Harkimon avustaja löi tulonsa tiskiin: ”300 € kädessä, hyvätuloisten kastissa?”
Kansanedustaja Hjallis Harkimon avustaja ja juontajayrittäjä Mirita Saxberg (kok.) ottaaPuheenvuoron blogissaan omat tulonsa esille esimerkkinä hyvätuloisuuden suhteellisuudesta. Hyvätuloisten on katsottu pääsevän helpolla hallituksen sopeutustoimissa.
Hyvätuloisimpaan suomalaisten kymmenykseen pääsee, jos tienaa vuodessa vähintään 41 000 euroa palkkana ja tulonsiirtoina, Saxberg kirjoittaa.
– Prosentuaaliseen hyvätuloiseen kärkikymmenikköön yltää siis jo noin 4000 euron kuukausittaisilla nettotuloilla, Saxberg siteeraa Tilastokeskuksen tilastoja.
Keitä ne laupiaat samarialaiset ovat, Saxberg kysyy ja luettelee omat tulonsa: kansanedustajan avustajan palkka 2 359 euroa kuukaudessa, arvio elinkeinotoiminnan tuloksesta ennen veroja 1 250 euroa kuukaudessa, pääomatulo 700 euroa kuukaudessa ja lapsilisä 144,30 euroa kuukaudessa.
Harkimon avustaja löi tulonsa tiskiin: ”300 € kädessä, hyvätuloisten kastissa?”
Kansanedustaja Hjallis Harkimon avustaja ja juontajayrittäjä Mirita Saxberg (kok.) ottaaPuheenvuoron blogissaan omat tulonsa esille esimerkkinä hyvätuloisuuden suhteellisuudesta. Hyvätuloisten on katsottu pääsevän helpolla hallituksen sopeutustoimissa.
Hyvätuloisimpaan suomalaisten kymmenykseen pääsee, jos tienaa vuodessa vähintään 41 000 euroa palkkana ja tulonsiirtoina, Saxberg kirjoittaa.
– Prosentuaaliseen hyvätuloiseen kärkikymmenikköön yltää siis jo noin 4000 euron kuukausittaisilla nettotuloilla, Saxberg siteeraa Tilastokeskuksen tilastoja.
Keitä ne laupiaat samarialaiset ovat, Saxberg kysyy ja luettelee omat tulonsa: kansanedustajan avustajan palkka 2 359 euroa kuukaudessa, arvio elinkeinotoiminnan tuloksesta ennen veroja 1 250 euroa kuukaudessa, pääomatulo 700 euroa kuukaudessa ja lapsilisä 144,30 euroa kuukaudessa.
Saxberg saa blogissaan, josta tuo yläpuolella oleva juttu kertoo, melko kriittisiä kommentteja. Saxberg muokkasi hieman laskelmiaan jälkeenpäin.
Huom! Saxberg on kertakaikkiaan niin reilu, että hän maksaa jopa opintotuen takaisin. ;) Kommentteja blogissa: Pekka Heliste: Tuo lahjoitus on selvä huijaus. Hallituksella on jo valmisteilla laki, joka takaa, että lahjoituksesta saa verovähennyksen. Jos lahjoituksen voi vähentää verosta niin silloin koko lahjoitus jää palkansaajan maksetavaksi, sillä palkansaajalta on otettava enemmän veroa tai valtion velkaa vastaava määrä, jonka senkin maksaa palkansaaja. Ja vaikka vähennys olisi tulosta niin silloin palkansaajalle kertyy lahjoituksesta 50 % lasku Kun laki on jo kirjattu hallitusohjelmaan niin temppu on sovittu hallituksen ja EK:n kanssa hyvissä ajoin. Jos olisi haluttu oikeasti saada eliitti mukaan niin raippavero olisi tuplattu. Eikä siihen olisi sisältynyt mitään temppuja kuten nyt. Pasi Harjamäki:
Nämä ökyporvareiden "lahjoitukset" ovat keskisormen näyttämistä köyhällistölle. Pankinjohtaja Reijo Karhinen tienaa vuodessa n.1.4 miljoonaa euroa. Hän kertoo pääomatulojensa olevan "olemattomia", mikä tarkoittaa n.50 000 euroa. Tämä sama herra sanoo, että suomalaisen duunarin palkka on liian korkea? Juha-Pekka Kosonen:
= 4 453,30 EUR/kk netto Tämä yhden aikuisen talous on nettotulojen mukaan laskien hyvätuloisten kastissa. "Maksan kiltisti ansiotuloveroa, pääomatuloveroa, kirkollisveroa, kunnallisveroa, korkeata päivähoitomaksua, yrittäjän eläkemaksua, työntekijän eläkemaksua, lakisääteisiä vakuutusmaksuja...Autoverot, arvonlisäverot ja muut maksut lisäten hyväntekeväisyyslista on pitkä." ----- Pisti silmään tuo kansanedustajan avustajan palkka, joka tekstin mukaan on 2359 euroa/kk (netto) Avustajan palkka on samaa tasoa kuin kokeneen poliisin tai erikoissairaanhoitajan palkka kaikkine (yö, vkl ym.) lisineen puhtaana käteen. Toinen merkittävä on tuo pääomatulo 700 euroa/kk. Sehän tarkoittaa nykykoroilla sitä, että tilillä on melkoisen muhkea rahapotti makuutettuna pahan päivän varalle tai sitten hallintatilillä osakkeita kelpo nippu. Meniköhän tekstissä netto ja brutto jotenkin sekaisin? Kansanedustajan avustajan pitäisi tuntea kyllä nämä asiat läpikotaisin. Jos blogistin käteen jäävät (NETTO) ansiot ovat 4453 euroa/kk, niin menkööt itseensä jos ei pärjää yhden lapsen taloudessa. Tomi Solakivi: Niin että kun maksaa ansiotuloistaan veroa hiukan päälle 20 % ja pääomatuloistaan noin 30%, niin yhteensä maksaa tuloistaan veroa 50%? Mielenkiintoinen laskutapa. |
Syytä ei arvioida? Olisikohan liian vahva €uro?
YLE:
Synkkä ennuste: Suomen talous jatkaa syöksyään Suomen talous laahaa pohjamudissa. Tuoreen ennusteen mukaan yhtä henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen kasvuvauhti on vain yksi prosentti vuosina 2016–2025. Suomen talouskasvu hiipuu entisestään. Talousennusteita ja -tutkimuksia tekevien tutkimuslaitosten tutkijat ennustavat, että Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät synkentyvät tulevina vuosina. Tutkijat julkistavat tänään Jyväskylässä kasvuennusteensa Suomen taloudelle vuoteen 2035 asti. |
Jatkuu alempana
UusiSuomi:
Iso pelko: 35 000 opiskelijaa menettää tuen – rikkaiden perheiden lapsille etulyöntiasema
Iso pelko: 35 000 opiskelijaa menettää tuen – rikkaiden perheiden lapsille etulyöntiasema
Suomen ylioppilaskuntien liitto pelkää, että hallituksen opintotukileikkaukset sekä lainapainotteisuuteen siirtyminen opintojen rahoittamisessa heikentävät merkittävästi keski- ja pienituloisten perheiden lasten opiskelumahdollisuuksia. SYL:n mukaan vaarana on myös, että 35 000 opiskelijaa menettää tuen.
SYL:n mukaan yksi tapa toteuttaa hallitusohjelmassa linjatut säästöt olisi siirtyä niin sanottuun etupainotteiseen opintotukimalliin. Siinä opintoraha poistettaisiin kokonaan osasta tutkintoa.
- Esimerkiksi opintotuen säilyminen kandivaiheen opinnoissa nykymallisena ja tuen muuttaminen kokonaan lainaksi maisterivaiheessa on yksi vaihtoehto, SYL toteaa.
SYL:n mukaan etupainomalli tarkoittaisi, että noin 35 000 opiskelijaa menettäisi tukensa. Maisterivaiheen opintoja varten pitäisi SYL:n mukaan ottaa lainaa 20 000–25 000 euroa riippuen siitä, mikä asumislisän kohtalo olisi.
- Opintoajat kasvavat räjähdysmäisesti. Tällainen malli olisi täysin ristiriidassa hallituksen pitkän linjan tavoitteen, opintoaikojen lyhentämisen kanssa, SYL toteaa etupainomallin seurauksista. Liitto perustelee näkemystään sillä, että opiskelijat yleensä välttävät lainan ottamista, minkä vuoksi etupainomalli vain lisäisi opiskelijoiden työntekoa.
SYL:n mukaan yksi tapa toteuttaa hallitusohjelmassa linjatut säästöt olisi siirtyä niin sanottuun etupainotteiseen opintotukimalliin. Siinä opintoraha poistettaisiin kokonaan osasta tutkintoa.
- Esimerkiksi opintotuen säilyminen kandivaiheen opinnoissa nykymallisena ja tuen muuttaminen kokonaan lainaksi maisterivaiheessa on yksi vaihtoehto, SYL toteaa.
SYL:n mukaan etupainomalli tarkoittaisi, että noin 35 000 opiskelijaa menettäisi tukensa. Maisterivaiheen opintoja varten pitäisi SYL:n mukaan ottaa lainaa 20 000–25 000 euroa riippuen siitä, mikä asumislisän kohtalo olisi.
- Opintoajat kasvavat räjähdysmäisesti. Tällainen malli olisi täysin ristiriidassa hallituksen pitkän linjan tavoitteen, opintoaikojen lyhentämisen kanssa, SYL toteaa etupainomallin seurauksista. Liitto perustelee näkemystään sillä, että opiskelijat yleensä välttävät lainan ottamista, minkä vuoksi etupainomalli vain lisäisi opiskelijoiden työntekoa.
HS:
Asumisen ahtaus ja kalleus Helsingissä ihmetyttää ulkomaalaisia
Pienet ja kalliit asunnot häiritsevät ulkomaalaisten asiantuntijoiden viihtymistä pääkaupunkiseudulla
Asumisen ahtaus ja kalleus Helsingissä ihmetyttää ulkomaalaisia
Pienet ja kalliit asunnot häiritsevät ulkomaalaisten asiantuntijoiden viihtymistä pääkaupunkiseudulla
Asuntojen ahtaus ja kalleus rassaavat kansainvälisten osaajien viihtymistä pääkaupunkiseudulla. Monella on ollut vaikeuksia esimerkiksi vuokrata kohtuuhintaista asuntoa saati tilavaa omakotitaloa, jollaiseen he ovat tottuneet omassa kotimaassaan.
"Asiantuntijat ajattelevat, että kun he tulevat Euroopan periferiaan, asuminen olisi halpaa. He yllättyvät siitä, että hinnat ovat samalla tasolla kuin esimerkiksi Lontoossa", kertoo tutkija Elina Eskelä Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta.
"Asiantuntijat ajattelevat, että kun he tulevat Euroopan periferiaan, asuminen olisi halpaa. He yllättyvät siitä, että hinnat ovat samalla tasolla kuin esimerkiksi Lontoossa", kertoo tutkija Elina Eskelä Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta.
KU - Viikkolehti:
”Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta on syrjintää”
”Päivähoito-oikeuden rajaaminen työttömien lapsilta on syrjintää”
Lapsiasiavaltuutetun mukaan hallitus lisää lasten eriarvoistumista.
Lapsiasiavaltuutetun toimiston hallituksen ohjelmasta tekemän arvion mukaan hallituksen toimet uhkaavat lisätä lasten eriarvoistumista. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisenä periaatteena on lapsen oikeus syrjimättömyyteen ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa ominaisuuteen tai muuhun seikkaan perustuvaa erottelua. Kuva: Tarja Mankinen
|
– Hallitus on kuitenkin toteuttamassa toimia, jotka asettavat lapset eri asemaan perhetaustan suhteen. Tämä on väärin lapsen oikeuksien kannalta sekä rapauttaa jokaisen lapsen mahdollisuutta kasvaa täyteen potentiaaliinsa, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila korostaa.
Perustuslaillisia ongelmia Lapsiasiavaltuutetun arvion mukaan hallituksen linjaus päivähoito-oikeuden rajaamisesta lapsilta, joiden vanhemmat ovat työttömiä, johtaa yksiselitteisesti syrjintään lapsen vanhempien ominaisuuden perusteella. Perustuslaissa säädetään lasten oikeudesta yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen. – Varhaiskasvatuksen rajaamisessa on perustuslaillisia ongelmia. Lisäksi varhaiskasvatuksen heikentäminen on suuressa ristiriidassa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisen suhteen. Väärä säästö on huomisen velkaa. Samalla naisten työmarkkina-asema uhkaa heikentyä selkeästi, toteaa Kurttila. |
Kuva: Venla Helenius
Lapsiköyhyys syvenemässä
Kurttilan arvion mukaan heikossa taloudellisessa asemassa olevien perheiden köyhyys syvenee ja pitkittyy. Tämän taustalla on etuuksien indeksipoistot sekä varhaiskasvatuksen palveluiden heikentäminen.
Lapsiköyhyys syvenemässä
Kurttilan arvion mukaan heikossa taloudellisessa asemassa olevien perheiden köyhyys syvenee ja pitkittyy. Tämän taustalla on etuuksien indeksipoistot sekä varhaiskasvatuksen palveluiden heikentäminen.
"...kärkihankkeiden tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi" = tarkoittaa (New Speak): 'Määrärahoja supistetaan, muita hankkeita lopetetaan...' jne.
HS:
Tieteentekijöiden puheenjohtaja pelkää: Yliopistot jäävät hyväntekeväisyyden varaan
Tieteentekijöiden puheenjohtaja pelkää: Yliopistot jäävät hyväntekeväisyyden varaan
Yliopistopiireissä ovat herättäneet närää samaan aikaan osuvat hallituksen rankat koulutussäästöt ja elinkeinoelämän virittämät hyväntekeväisyystalkoot. Niiden seurauksena häämöttää tulevaisuus, jossa yliopistot ovat yhä enemmän hyväntekeväisyyden varassa.
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen kirjoittaa liiton blogissa, että vastedes merkittävä osa yliopistojen julkisesta rahoituksesta tulee riippuvaiseksi yksityisten hyväntekeväisyydestä: "Lahjoituksia ilman jäävien yliopistojen julkisissa rahoitusnäkymissä on lähinnä lisääntyvää kurjuutta."
Johtopäätökseen voi päätyä hallitusohjelmakirjausten, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n maanantaisen talkookirjeen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tiistaisen tiedotteen perusteella.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kertoi tiistaina, että ministeriön organisaatiota uudistetaan hallituksen kärkihankkeiden tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi.
"Korkeakouluja koskevana kärkihankkeena on opintojen vauhdittaminen, tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminen ja talouden pohjan vahvistaminen pääomittamalla korkeakouluja", tiedote listaa.
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen kirjoittaa liiton blogissa, että vastedes merkittävä osa yliopistojen julkisesta rahoituksesta tulee riippuvaiseksi yksityisten hyväntekeväisyydestä: "Lahjoituksia ilman jäävien yliopistojen julkisissa rahoitusnäkymissä on lähinnä lisääntyvää kurjuutta."
Johtopäätökseen voi päätyä hallitusohjelmakirjausten, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n maanantaisen talkookirjeen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tiistaisen tiedotteen perusteella.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kertoi tiistaina, että ministeriön organisaatiota uudistetaan hallituksen kärkihankkeiden tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi.
"Korkeakouluja koskevana kärkihankkeena on opintojen vauhdittaminen, tutkimuksen vaikuttavuuden parantaminen ja talouden pohjan vahvistaminen pääomittamalla korkeakouluja", tiedote listaa.
VASEMMISTOLIITTO TUKEE MIELENOSOITUKSIA LASTEN PUOLESTA
Tiedote Vasemmistoliiton puoluehallituksen kokouksesta 10.6.2015 Vasemmistoliitto on huolissaan hallituksen suunnitelmista, jotka tulevat johtamaan lasten eriarvoistumisen lisääntymiseen. Laman laskua ollaan nyt maksattamassa lapsilla. Päiväkotien ja koulujen ryhmäkokojen kasvattaminen, leikkaukset esikouluista ja päiväkodeista sekä maksujen korotukset vaarantavat lasten turvallisen hoidon, laadukkaan varhaiskasvatuksen ja tasa-arvoisen koulutuksen. Helsingissä koolla ollut Vasemmistoliiton puoluehallitus antaa tukensa Vain kaksi kättä -mielenosoituksille 10.6. ja kansanliikkeelle varhaiskasvatuksen leikkauksia vastaan. |
YLE:
OECD tekee jo arviota Sipilän hallituksen talouslinjasta
Teollisuusmaiden järjestö OECD patistaa Suomea vähentämään sääntelyä, yksinkertaistamaan verotusta sekä uudistamaan työttömyysturvaa. OECD laatii parhaillaan maaraporttia Suomesta ja uuden hallituksen talouspolitiikasta.
Kehittyneiden teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tutkijat kävivät pari viikkoa sitten Suomessa perehtymässä Sipilän hallituksen talouspolitiikkaan. OECD julkistaa laajan Suomi-maaraporttinsa ensi vuonna, ja järjestön arviointiprosessiin kuuluu käyntejä ja haastatteluja myös paikan päällä Suomessa.
Maaraporttia on usein ääneenkin epäilty lähinnä Suomen valtiovarainministeriön laatimaksi. OECD:n apulaispääsihteerinä Pariisissa vajaa vuosi sitten aloittanut Mari Kiviniemi kiistää, että arvio olisi suomalaisten tekemä.
OECD tekee jo arviota Sipilän hallituksen talouslinjasta
Teollisuusmaiden järjestö OECD patistaa Suomea vähentämään sääntelyä, yksinkertaistamaan verotusta sekä uudistamaan työttömyysturvaa. OECD laatii parhaillaan maaraporttia Suomesta ja uuden hallituksen talouspolitiikasta.
Kehittyneiden teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tutkijat kävivät pari viikkoa sitten Suomessa perehtymässä Sipilän hallituksen talouspolitiikkaan. OECD julkistaa laajan Suomi-maaraporttinsa ensi vuonna, ja järjestön arviointiprosessiin kuuluu käyntejä ja haastatteluja myös paikan päällä Suomessa.
Maaraporttia on usein ääneenkin epäilty lähinnä Suomen valtiovarainministeriön laatimaksi. OECD:n apulaispääsihteerinä Pariisissa vajaa vuosi sitten aloittanut Mari Kiviniemi kiistää, että arvio olisi suomalaisten tekemä.
Lastensuojelun Keskusliitto:
Hallitusohjelman lapsiin kohdistuvat leikkaukset tulevat kalliiksi
Hallitusohjelman lapsiin kohdistuvat leikkaukset tulevat kalliiksi
Lapsi- ja perhejärjestöt pitävät hallitusohjel-maan sisältyviä varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja sosiaaliturvan leikkauksia vahingollisina lasten hyvinvoinnille. Leikkaukset vaikuttavat erityisen voimakkaasti heikoimmassa asemassa olevien lasten tilanteeseen ja lisäävät lasten keskinäistä eriarvoisuutta. Leikkausten seurauksena yhteiskunnan kustannukset kasvavat. Järjestöt vaativat, että hallitusohjelman toimenpiteistä tehdään lapsivaikutusten arviointi.
Hyviä asioita hallitusohjelmassa ovat lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen, matalan kynnyksen palvelujen vahvistaminen, lapsi- ja perhepolitiikan kokonaisvaltaisen johtamisen parantaminen ja lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin käyttöönottaminen.
Lapsiryhmien suurentaminen heikentää varhaiskasvatuksen laatuaLapsi- ja perhejärjestöt pitävät erityisen vakavina varhaiskasvatukseen kohdistettavia leikkauksia.
Edellisellä hallituskaudella toteutettiin varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamisen ensimmäinen vaihe.
Uuden hallituksen odotettiin vievän uudistuksen loppuun ja turvaavan varhaiskasvatuksen laadun, mutta hallitusohjelmassa varhaiskasvatuksen kehittäminen on unohdettu kokonaan.
Hyviä asioita hallitusohjelmassa ovat lapsi- ja perhepalvelujen kehittäminen, matalan kynnyksen palvelujen vahvistaminen, lapsi- ja perhepolitiikan kokonaisvaltaisen johtamisen parantaminen ja lapsi- ja perhevaikutusten arvioinnin käyttöönottaminen.
Lapsiryhmien suurentaminen heikentää varhaiskasvatuksen laatuaLapsi- ja perhejärjestöt pitävät erityisen vakavina varhaiskasvatukseen kohdistettavia leikkauksia.
Edellisellä hallituskaudella toteutettiin varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamisen ensimmäinen vaihe.
Uuden hallituksen odotettiin vievän uudistuksen loppuun ja turvaavan varhaiskasvatuksen laadun, mutta hallitusohjelmassa varhaiskasvatuksen kehittäminen on unohdettu kokonaan.
Demokraatti:
Piikki hallitukselle: ”Kenenkään työttömyys ei ole hyväosaisuutta”
Piikki hallitukselle: ”Kenenkään työttömyys ei ole hyväosaisuutta”
Akava vaatii maan hallitusta parantamaan työttömien työmarkkina-asemaa useilla eri keinoilla. Työttömyystilanne pahenee jatkuvasti, mutta julkisuudessa hallituspuolueiden edustajat ovat vaatineet lähinnä ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista.
– Ansiosidonnaisella olevia työttömiä kutsutaan jopa hyväosaisiksi. Ansiosidonnainenkin työttömyysturva on kuitenkin olennaisesti heikompi kuin aikaisempi palkka, ja minusta kenenkään työttömyys ei ole hyväosaisuutta, puheenjohtaja Sture Fjäder napauttaa Tampereen insinöörien tilaisuudessa.
Akava kehottaa kehittämään työttömyysturvaa siihen suuntaan, että se kannustaa aktiivisuuteen. Nykymallissa etuuden saamisen edellytyksenä on Akavan mukaan lähinnä passiivinen toimettomuus kotona. Omasta aktiivisuudesta saatetaan jopa rangaista etuuden menetyksellä, vaikka työtä ei saisikaan.
– Ansiosidonnaisella olevia työttömiä kutsutaan jopa hyväosaisiksi. Ansiosidonnainenkin työttömyysturva on kuitenkin olennaisesti heikompi kuin aikaisempi palkka, ja minusta kenenkään työttömyys ei ole hyväosaisuutta, puheenjohtaja Sture Fjäder napauttaa Tampereen insinöörien tilaisuudessa.
Akava kehottaa kehittämään työttömyysturvaa siihen suuntaan, että se kannustaa aktiivisuuteen. Nykymallissa etuuden saamisen edellytyksenä on Akavan mukaan lähinnä passiivinen toimettomuus kotona. Omasta aktiivisuudesta saatetaan jopa rangaista etuuden menetyksellä, vaikka työtä ei saisikaan.
Imperialismia vastaan-blogi:
Vain kaksi kättä -mielenosoitus menestyi Tampereella
Eilen 10.6. Tampereen Keskustorille Vain kaksi kättä -mielenosoitukseen kokoontui jopa 1 500 henkeä vastustamaan varhaiskasvatuksen leikkauksia. Vastaavia tapahtumia järjestettiin ympäri maata. Tampereen tilaisuudessa kuultiin puheita eri puolueilta ja järjestöiltä.
Puheista kenties mieleenpainuvin oli pienen lapsen äidin huolestunut ja taistelutahtoinen puhe. Hän kuvaili, kuinka leikkauksista kuultuaan hän tunsi epäuskoa, kauhua, surua ja lopulta vihaa. Puhe päättyikin lujaan tunnukseen: “Ei lastentarhaukselle!”
Tapahtumassa buuattiin hallituspuolueiden puhujille ja hurrattiin sattuville ilmauksille ja hyville puheille. Myös musiikkiesityksiä kuultiin. Paikalle kerääntyneet kansanjoukot olivat innostuneita ja aktiivisia.
Vain kaksi kättä -mielenosoitus menestyi Tampereella
Eilen 10.6. Tampereen Keskustorille Vain kaksi kättä -mielenosoitukseen kokoontui jopa 1 500 henkeä vastustamaan varhaiskasvatuksen leikkauksia. Vastaavia tapahtumia järjestettiin ympäri maata. Tampereen tilaisuudessa kuultiin puheita eri puolueilta ja järjestöiltä.
Puheista kenties mieleenpainuvin oli pienen lapsen äidin huolestunut ja taistelutahtoinen puhe. Hän kuvaili, kuinka leikkauksista kuultuaan hän tunsi epäuskoa, kauhua, surua ja lopulta vihaa. Puhe päättyikin lujaan tunnukseen: “Ei lastentarhaukselle!”
Tapahtumassa buuattiin hallituspuolueiden puhujille ja hurrattiin sattuville ilmauksille ja hyville puheille. Myös musiikkiesityksiä kuultiin. Paikalle kerääntyneet kansanjoukot olivat innostuneita ja aktiivisia.
YLE:
Varhaiskasvatuksen mielenosoitus keräsi tuhatkunta ihmistä Tampereen keskustorille
Keskustorin mielenosoitus varhaiskasvatukseen kaavailtuja säästösuunnitelmia vastaan keräsi tuhatkunta ihmistä. Sosiaalisessa mediassa kasvanut liike nousi nopeasti sekä järjestöjen että tavallisten kansalaisten vastarinnaksi.
Varhaiskasvatuksen mielenosoitus keräsi tuhatkunta ihmistä Tampereen keskustorille
Keskustorin mielenosoitus varhaiskasvatukseen kaavailtuja säästösuunnitelmia vastaan keräsi tuhatkunta ihmistä. Sosiaalisessa mediassa kasvanut liike nousi nopeasti sekä järjestöjen että tavallisten kansalaisten vastarinnaksi.
Varhaiskasvatukseen kohdistuvat säästösuunnitelmat saivat ihmiset liikkeelle ympäri Suomen. Sosiaalisessa mediassa kasvanut ryhmä yhdisti eri järjestöjen edustajia sekä tavallisia ihmisiä niin, että keskiviikkoiltana mieltä osoitettiin Helsingin lisäksi myös Tampereella, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa ja Turussa.
Tampereen keskustorille mielenilmaukseen tuli tuhatkunta ihmistä, vain joitakin satoja vähemmän kuin Facebookissa oli ilmoittautuneita. Tunnelma oli rauhallinen, vain Keskustan edustaja sai osakseen joitakin buuauksia.
Tampereen keskustorille mielenilmaukseen tuli tuhatkunta ihmistä, vain joitakin satoja vähemmän kuin Facebookissa oli ilmoittautuneita. Tunnelma oli rauhallinen, vain Keskustan edustaja sai osakseen joitakin buuauksia.