Valitut artikkelit kuvastavat kyseisten päivien uutisia, artikkeleita, blogeja, videoita jne., joita on käsitelty eri SSS-vastaisten-mielenosoitusryhmien Facebook-sivuilla.
Kesäkuu I - (1.6 - 5.6)
5.6. 2015
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry
Puheenjohtajan blogi:
Puheenjohtajan blogi:
- - - - - - - - - -
"Tähän saakka tilanne on ollut niin, että rikkaat ihmiset ja yritykset ovat oman maksukykynsä mukaan voineet ostaa yksityiseltä turva-alalta sellaisia palveluja, joita virallinen turvallisuuskoneisto ei ole kyennyt tuottamaan. Tavallinen kansalainen on tyytynyt siihen tarjontaan, johon poliisi on alati niukkenevin voimavaroin pystynyt.
Tampereen malli tuo tähän asetelmaan aivan uuden ulottuvuuden. Jos malli leviää, jatkossa varakkaiden ja maksukykyisten kuntien asukkaat ovat muita paremmassa asemassa. Tällä hetkellä poliisitoiminta pyörii muutenkin enemmän ja enemmän paikkakunnilla, joihin poliisilaitoksen pääpoliisiasema on sijoitettu. Uudella konseptilla toiminnan keskittäminen uhkaa nousta potenssiin."
- - - - - - - - - -
"Miten sitten tässä esimerkkitapauksessa Tampere aikoo seurata 35 000 euron sijoituksensa tuottoa? Joutuuko poliisilaitos tekemään tarkan selvityksen käytetyistä työtunneista ja siitä, miten tämä mahdollinen lisäys näkyy turvallisuustilastoissa? Voisi kuvitella, että kyseessä ei todellakaan ole kaupungin poliisille tekemästä lahjoituksesta, vaan sijoituksesta, jonka odotetaan tuottavan voittoa. Voitto tässä tarkoittaa lisää turvallisuutta kaupungin keskustaan.
Odotan jo hetkeä, jossa sisäministeriön poliisiosasto alkaa syytellä Poliisihallitusta ja poliisilaitosta rahojen käyttämisestä vääriin tarkoituksiin. Siis samalla tavalla kuin tapahtui harmaan talouden korvamerkittyjen rahojen kohdalla joku aika sitten."
"Tähän saakka tilanne on ollut niin, että rikkaat ihmiset ja yritykset ovat oman maksukykynsä mukaan voineet ostaa yksityiseltä turva-alalta sellaisia palveluja, joita virallinen turvallisuuskoneisto ei ole kyennyt tuottamaan. Tavallinen kansalainen on tyytynyt siihen tarjontaan, johon poliisi on alati niukkenevin voimavaroin pystynyt.
Tampereen malli tuo tähän asetelmaan aivan uuden ulottuvuuden. Jos malli leviää, jatkossa varakkaiden ja maksukykyisten kuntien asukkaat ovat muita paremmassa asemassa. Tällä hetkellä poliisitoiminta pyörii muutenkin enemmän ja enemmän paikkakunnilla, joihin poliisilaitoksen pääpoliisiasema on sijoitettu. Uudella konseptilla toiminnan keskittäminen uhkaa nousta potenssiin."
- - - - - - - - - -
"Miten sitten tässä esimerkkitapauksessa Tampere aikoo seurata 35 000 euron sijoituksensa tuottoa? Joutuuko poliisilaitos tekemään tarkan selvityksen käytetyistä työtunneista ja siitä, miten tämä mahdollinen lisäys näkyy turvallisuustilastoissa? Voisi kuvitella, että kyseessä ei todellakaan ole kaupungin poliisille tekemästä lahjoituksesta, vaan sijoituksesta, jonka odotetaan tuottavan voittoa. Voitto tässä tarkoittaa lisää turvallisuutta kaupungin keskustaan.
Odotan jo hetkeä, jossa sisäministeriön poliisiosasto alkaa syytellä Poliisihallitusta ja poliisilaitosta rahojen käyttämisestä vääriin tarkoituksiin. Siis samalla tavalla kuin tapahtui harmaan talouden korvamerkittyjen rahojen kohdalla joku aika sitten."
Kaleva:
Hallitus leikkaa rajusti joukkoliikenteestä – iskee pahiten linja-autoliikenteeseen
Hallitus leikkaa rajusti joukkoliikenteestä – iskee pahiten linja-autoliikenteeseen
Uusi hallitus aikoo alentaa roimasti joukkoliikenteelle annettavaa tukea.
Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mikä Mäkilän arvion mukaan leikkaukset iskevät pahiten linja-autoliikenteeseen.
– Se on todella valitettavaa, ja leikkaukset tulevat väistämättä näkymään vuorotarjonnassa.
Mäkilä pitää nyt tehtävää 15 miljoonan leikkausta rajuna, sillä joukkoliikennetuesta säästettiin jo viime hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa viisi miljoonaa.
– Kyllähän mittakaava on melkoinen: kokonaisuutena se tarkoittaa noin 20 prosentin leikkausta. Se näkyy suoraan volyymissa, sillä rakenneuudistuksena tätä ei voi hoitaa.
Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mikä Mäkilän arvion mukaan leikkaukset iskevät pahiten linja-autoliikenteeseen.
– Se on todella valitettavaa, ja leikkaukset tulevat väistämättä näkymään vuorotarjonnassa.
Mäkilä pitää nyt tehtävää 15 miljoonan leikkausta rajuna, sillä joukkoliikennetuesta säästettiin jo viime hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa viisi miljoonaa.
– Kyllähän mittakaava on melkoinen: kokonaisuutena se tarkoittaa noin 20 prosentin leikkausta. Se näkyy suoraan volyymissa, sillä rakenneuudistuksena tätä ei voi hoitaa.
Hämeen Kaiku:
Hallituksen pihistely loppui: Persuministerille peräti 4 erityisavustajaa?
Hallituksen pihistely loppui: Persuministerille peräti 4 erityisavustajaa?
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on todennut julkisuudessa, että hallitus vähentää valtiosihteerien määrää aiemmasta. Tosin niiden määrä on lisätty alkuperäisestä ilmoituksesta.
Lindströmin avustajista Juha Halttunen on ollut aiemmin perussuomalaisten eduskuntaryhmän työntekijä ja Sakari Puisto vieraileva tutkija.
Julkisuudessa on epäilty Lindströmin kykyjä hoitaa ministerinpostejaan.
- Riittää, kun ymmärrän, mistä on kysymys, hän toteaa Ylen haastattelussa.
Lindströmin avustajista Juha Halttunen on ollut aiemmin perussuomalaisten eduskuntaryhmän työntekijä ja Sakari Puisto vieraileva tutkija.
Julkisuudessa on epäilty Lindströmin kykyjä hoitaa ministerinpostejaan.
- Riittää, kun ymmärrän, mistä on kysymys, hän toteaa Ylen haastattelussa.
MTV:
HS: Palkansaajapuoli vaatii yhteiskuntasopimuksen siirtämistä vuodella
HS: Palkansaajapuoli vaatii yhteiskuntasopimuksen siirtämistä vuodella
Useissa palkansaajia edustavissa liitoissa vaaditaan, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ajamaa yhteiskuntasopimusta siirretään tämän vuoden elokuulta ensi vuodelle, kertoo Helsingin Sanomat.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan kaikki palkansaajien keskusjärjestöt mahdollisesti esittävät maanantaina virallisen ehdotuksen neuvottelujen siirtämisestä.
Ne myös mahdollisesti esittävät ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisen siirtämistä vuodella, jotta palkkaratkaisu saataisiin tehtyä kesäkuun 15. päivään mennessä, kuten on työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu syksyllä 2013.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan kaikki palkansaajien keskusjärjestöt mahdollisesti esittävät maanantaina virallisen ehdotuksen neuvottelujen siirtämisestä.
Ne myös mahdollisesti esittävät ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisen siirtämistä vuodella, jotta palkkaratkaisu saataisiin tehtyä kesäkuun 15. päivään mennessä, kuten on työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittu syksyllä 2013.
Tiedonantaja:
SSS-trion leikkauspolitiikkaa vastaan
SSS-trion leikkauspolitiikkaa vastaan
SSS-hallituksen ohjelman julkistamisen jälkeen on verkossa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa syntynyt useampikin leikkauspolitiikkaa vastustava ryhmittymä, jolla kullakin on oma tulokulmansa. Myös eri kansalaisjärjestöt ja ay-liike ovat reagoineet kärkevästi sekä hallitusohjelmaan että tavoiteltuun yhteiskuntasopimukseen.
Keskiviikkona kokoontui Rakennusliiton Uudenmaan toimistolla Helsingin Hakaniemessä väkeä. Tarkoituksena oli organisoida laajapohjaista leikkauspolitiikan vastaista rintamaa. Nyt näyttää siltä, että muualta Euroopasta tuttu ”anti-austerity” -joukkoliike saa pohjoisen haaransa myös Suomeen.
Tapaamisen puheenjohtajana toiminut ”köyhyysaktivisti” Juha Keltti totesi, että tilanne kulminoituu elokuulle. Silloin on luvassa hallituksen budjettiriihi, jossa miljardiluokan leikkaukset kohdennetaan ja päätetään. Myös Sipilän ay-liikkeelle asettama takaraja yhteiskuntasopimuksen muodostamiseksi asettuu samoihin aikoihin.
Keskiviikkona kokoontui Rakennusliiton Uudenmaan toimistolla Helsingin Hakaniemessä väkeä. Tarkoituksena oli organisoida laajapohjaista leikkauspolitiikan vastaista rintamaa. Nyt näyttää siltä, että muualta Euroopasta tuttu ”anti-austerity” -joukkoliike saa pohjoisen haaransa myös Suomeen.
Tapaamisen puheenjohtajana toiminut ”köyhyysaktivisti” Juha Keltti totesi, että tilanne kulminoituu elokuulle. Silloin on luvassa hallituksen budjettiriihi, jossa miljardiluokan leikkaukset kohdennetaan ja päätetään. Myös Sipilän ay-liikkeelle asettama takaraja yhteiskuntasopimuksen muodostamiseksi asettuu samoihin aikoihin.
Propagandavaroitus!
Kukakohan se oli joka alunperin päätti sulkea viennin ja kenen/keiden painostuksesta?
Huom. sana "vastapakotteet".
Kukakohan se oli joka alunperin päätti sulkea viennin ja kenen/keiden painostuksesta?
Huom. sana "vastapakotteet".
Maaseudun Tulevaisuus:
Venäjä vienyt Valiolta Suomessa 500 työpaikkaa
Venäjä vienyt Valiolta Suomessa 500 työpaikkaa
Valio kertoi torstaina uusista henkilöstövähennyksistä. Venäjän EU:lle viime syksynä asettamat vastapakotteet heijastuvat näkyvästi meijeriyhtiön toimintaan. Euromääräistä pakotelaskua ei ole laskettu.
Politiikkaradio:
Mepit jyrkkinä: Hallitusohjelmassa petos ja isoja riskejä
Mepit jyrkkinä: Hallitusohjelmassa petos ja isoja riskejä
Pietikäinen käyttää maltillisempaa sanamuotoa, mutta on yhtälailla samaa mieltä siitä, että tässä tilanteessa Suomen pitäisi nimenomaan satsata uudistumiseen koulutuksen ja tuote- ja tutkimuskehityksen kautta. Leikkaukset ovat Pietikäisen mukaan iso riski. 100 tunnin työajan lisäys herättää molemmissa EU-parlamentaarikoissa syviä epäilyjä. Sakari Sirkkanen toimittaa.
Vihreät ei anna periksi Suomen hyvinvointivaltion unelmasta – haastamme kelloja taaksepäin kääntävän hallituksen
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö avasi Vihreiden puoluekokouksen Oulussa haastamalla hallitusta ja korostamalla Vihreiden vaihtoehtoa.
- Hallitus sanoo, että kaikkien pitää kärsiä. Se antaa periksi hyvinvointivaltion unelmasta. Se kääntää kelloja historiaan haluamalla pidempiä työpäiviä niille, jotka jo ovat töissä, sekä leikkaa koulutuksen tasa-arvosta ja tulevaisuudesta. Vihreät ei anna periksi edellisten sukupolvien unelmasta siitä, että huominen voi olla parempi kaikille suomalaisille yhteisellä työllämme, Niinistö totesi.
Leikkaukset kohdistuvat epätasa-arvoisesti: koulutuksesta ei saa leikata
Niinistön mukaan hallituksen leikkauslista kohdistuu epätasa-arvoisesti.
- Hallitus leikkaa työttömiltä, opiskelijoilta, eläkeläisiltä, lapsiperheiltä ja, ennen kaikkea, se leikkaa koulutuksesta. Se leikkaa koulutuslupauksestamme jokaiselle nuorelle. Se leikkaa siitä vapauden lupauksesta, että tässä maassa kaikilla on yhtälaiset mahdollisuudet hyvään koulutukseen, perhetaustasta riippumatt, Niinistö sanoi.
- Hallitus sanoo, että kaikkien pitää kärsiä. Se antaa periksi hyvinvointivaltion unelmasta. Se kääntää kelloja historiaan haluamalla pidempiä työpäiviä niille, jotka jo ovat töissä, sekä leikkaa koulutuksen tasa-arvosta ja tulevaisuudesta. Vihreät ei anna periksi edellisten sukupolvien unelmasta siitä, että huominen voi olla parempi kaikille suomalaisille yhteisellä työllämme, Niinistö totesi.
Leikkaukset kohdistuvat epätasa-arvoisesti: koulutuksesta ei saa leikata
Niinistön mukaan hallituksen leikkauslista kohdistuu epätasa-arvoisesti.
- Hallitus leikkaa työttömiltä, opiskelijoilta, eläkeläisiltä, lapsiperheiltä ja, ennen kaikkea, se leikkaa koulutuksesta. Se leikkaa koulutuslupauksestamme jokaiselle nuorelle. Se leikkaa siitä vapauden lupauksesta, että tässä maassa kaikilla on yhtälaiset mahdollisuudet hyvään koulutukseen, perhetaustasta riippumatt, Niinistö sanoi.
Uusi Suomi:
Keskustan pinnan alla kuohuu: ”Yli 3000 €/kk, veroprosentti ylös”
Keskustan pinnan alla kuohuu: ”Yli 3000 €/kk, veroprosentti ylös”
Keskustavetoisen hallituksen valinnat herättävät laajaa arvostelua keskustan nuorten vaikuttajien parissa.
Tuoreimpana arvostelijoiden joukkoon liittyy europarlamentaarikko Paavo Väyrysen avustaja Joonas Könttä (kesk.), joka hävisi taannoin täpärästi keskustanuorten puheenjohtajavaalin. Vuoden 2013 puheenjohtajavaalin ehdokkaista myös Katja Asikainen ja Elina Lappalainen ovat kritisoineet Juha Sipilän hallituksen ratkaisuja.
Könttä kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan keskustan olevan vaarallisilla vesillä ”erityisesti koulutus- ja sivistyspolitiikassa sekä sosiaalipuolen asioissa”.
– Haluaako yli sata vuotta vanha kansanliike todella luopua asemastaan vahvana sivistyspuolueena, joka puolustaa yhteiskunnallista kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta? Könttä miettii.
Katja Asikainen arvosteli keskustan muuttuneen ”kokoomuksen jatkeeksi” leikatessaan perinteisen alkiolaisuuden vastaisesti erityisesti työttömiltä, eläkeläisiltä, lapsiperheiltä ja opiskelijoilta.
Myös Könttä pohtii blogissaan oikeudenmukaisuutta.
– Eläkeläiset, lapsiperheet, työttömät, opiskelijat ja sairaat ovat joutumassa hallituksen politiikan maksumiehiksi. Sen sijaan ylemmissä tuloluokissa kiristyksiä on joko vähän tai ei lainkaan. Sipilä kylläkin vetosi hyväosaisiin, jotta nämä vapaaehtoisesti kantaisivat kortensa kekoon, Könttä kirjoittaa.
Tuoreimpana arvostelijoiden joukkoon liittyy europarlamentaarikko Paavo Väyrysen avustaja Joonas Könttä (kesk.), joka hävisi taannoin täpärästi keskustanuorten puheenjohtajavaalin. Vuoden 2013 puheenjohtajavaalin ehdokkaista myös Katja Asikainen ja Elina Lappalainen ovat kritisoineet Juha Sipilän hallituksen ratkaisuja.
Könttä kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan keskustan olevan vaarallisilla vesillä ”erityisesti koulutus- ja sivistyspolitiikassa sekä sosiaalipuolen asioissa”.
– Haluaako yli sata vuotta vanha kansanliike todella luopua asemastaan vahvana sivistyspuolueena, joka puolustaa yhteiskunnallista kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta? Könttä miettii.
Katja Asikainen arvosteli keskustan muuttuneen ”kokoomuksen jatkeeksi” leikatessaan perinteisen alkiolaisuuden vastaisesti erityisesti työttömiltä, eläkeläisiltä, lapsiperheiltä ja opiskelijoilta.
Myös Könttä pohtii blogissaan oikeudenmukaisuutta.
– Eläkeläiset, lapsiperheet, työttömät, opiskelijat ja sairaat ovat joutumassa hallituksen politiikan maksumiehiksi. Sen sijaan ylemmissä tuloluokissa kiristyksiä on joko vähän tai ei lainkaan. Sipilä kylläkin vetosi hyväosaisiin, jotta nämä vapaaehtoisesti kantaisivat kortensa kekoon, Könttä kirjoittaa.
YLE:
Lastentarhanopettajat tyrmistyivät: Esikouluremontti revitään pienituloisten kukkarosta
Lastentarhanopettajat tyrmistyivät: Esikouluremontti revitään pienituloisten kukkarosta
Hallituksen suunnitelmat uudistaa esiopetusta saa Lastentarhanopettajaliiton takajaloilleen. Se nostaisi pienituloisten päivähoitomaksuja, sillä jatkossa kukaan ei saisi päivähoitoa ilmaiseksi.
Esiopetus tuli Suomessa pakolliseksi vuoden alussa. Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakasen mielestä hallitusohjelmaan kirjatut suunnitelmat ovat romuttamassa koko järjestelmän.
– Yhdeltä ikäluokalta ollaan ottamassa kokonaan oikeus laadukkaaseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen, jos kunnille annetaan mahdollisuus korvata esiopetuksen jälkeinen päivähoito maksullisella kerhotoiminnalla.
Eskari ja hoitopaikka eri osoitteissa
Viime vuonna suurin osa suomalaisista esikouluikäisistä lapsista, noin 80 prosenttia, osallistui esiopetukseen päiväkodissa. Pakasen mukaan näistä lapsista lähes kaikki olivat eskaripäiväkodissaan myös kokopäiväisessä hoidossa.
Mikäli hallituksen kaavailema muutos menee läpi, voidaan lapset laittaa esiopetuksen jälkeen myös hoitoon muualle kuin omaan päiväkotiinsa, esimerkiksi eri paikassa toimivaan kerhoon.
Esiopetus tuli Suomessa pakolliseksi vuoden alussa. Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakasen mielestä hallitusohjelmaan kirjatut suunnitelmat ovat romuttamassa koko järjestelmän.
– Yhdeltä ikäluokalta ollaan ottamassa kokonaan oikeus laadukkaaseen pedagogiseen varhaiskasvatukseen, jos kunnille annetaan mahdollisuus korvata esiopetuksen jälkeinen päivähoito maksullisella kerhotoiminnalla.
Eskari ja hoitopaikka eri osoitteissa
Viime vuonna suurin osa suomalaisista esikouluikäisistä lapsista, noin 80 prosenttia, osallistui esiopetukseen päiväkodissa. Pakasen mukaan näistä lapsista lähes kaikki olivat eskaripäiväkodissaan myös kokopäiväisessä hoidossa.
Mikäli hallituksen kaavailema muutos menee läpi, voidaan lapset laittaa esiopetuksen jälkeen myös hoitoon muualle kuin omaan päiväkotiinsa, esimerkiksi eri paikassa toimivaan kerhoon.
Talouselämä:
Metallin Riku Aalto varoittaa hallitusta: Uhkailu voi johtaa kaaokseen
Metallin Riku Aalto varoittaa hallitusta: Uhkailu voi johtaa kaaokseen
Metallityöväen liiton puheenjohtaja Riku Aalto (sd) varoittaa hallitusta kajoamasta ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiin, kuten ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuteen.
"Jos olemassaolomme perusteisiin aiotaan kajota, se johtaa kaaokseen", Aalto sanoo Talouselämän haastattelussa.
Hän kertoo pettyneensä Juha Sipilän (kesk) hallitukseen, muun muassa siksi ettei hallitusohjelmassa sitouduta työmarkkinoilla totuttuun kolmikantaan eli valtion sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteistyöhön.
"Hallitusohjelmassa ei ole kolmikannasta sanaakaan. Puheet ovat puheita, mutta me luemme hallitusohjelmaa ja sopimusehdotuksia kirjaimellisesti", Aalto sanoo.
Metalliliitossa luetaan hänen mukaansa kirjaimellisesti myös pääministerin lausuntoja. Aalto toivoo Sipilän sanoutuvan irti väitteistä, joiden mukaan hallituksella on lista toimenpiteistä ay-liikkeen nujertamiseksi.
"Jos olemassaolomme perusteisiin aiotaan kajota, se johtaa kaaokseen", Aalto sanoo Talouselämän haastattelussa.
Hän kertoo pettyneensä Juha Sipilän (kesk) hallitukseen, muun muassa siksi ettei hallitusohjelmassa sitouduta työmarkkinoilla totuttuun kolmikantaan eli valtion sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteistyöhön.
"Hallitusohjelmassa ei ole kolmikannasta sanaakaan. Puheet ovat puheita, mutta me luemme hallitusohjelmaa ja sopimusehdotuksia kirjaimellisesti", Aalto sanoo.
Metalliliitossa luetaan hänen mukaansa kirjaimellisesti myös pääministerin lausuntoja. Aalto toivoo Sipilän sanoutuvan irti väitteistä, joiden mukaan hallituksella on lista toimenpiteistä ay-liikkeen nujertamiseksi.
SAK:
Työttömät, rahojanne tarvitaan taas!
Työttömät, rahojanne tarvitaan taas!
Kuinkahan moni uskoi uuden hallituksen useiden miljardien eurojen säästökuurin koskevan kaikkia suomalaisia. Itse en uskonut – ja ikävä kyllä olin oikeassa. Leikkaukset kun kohdistuvat pääosin niihin, jotka jo syystä tai toisesta ovat joutuneet ahtaalle.
Yhteisistä talkoista ei juurikaan voi puhua.
On lähes luonnonlain omaista, että aina kun Suomen tarvitsee säästää, jonon kärkeen kutsutaan työttömät. Niinhän hallitusohjelman mukaan nytkin tulee tapahtumaan. Työttömät ovat kuitenkin jo joutuneet luopumaan yhdestä elämänsä tärkeimmistä asioista. Työpaikasta.
Tuntuu irvokkaalta ajatella, että Suomi lähtisi nousuun sillä, että rokottamalla työttömäksi joutuneita ihmisiä vielä toistamiseen, asiat kääntyisivät parhain päin. Jokainen varmaan ymmärtää, että säästää ja sopeuttaa pitää, mutta että työttömiltä…?
Yhteisistä talkoista ei juurikaan voi puhua.
On lähes luonnonlain omaista, että aina kun Suomen tarvitsee säästää, jonon kärkeen kutsutaan työttömät. Niinhän hallitusohjelman mukaan nytkin tulee tapahtumaan. Työttömät ovat kuitenkin jo joutuneet luopumaan yhdestä elämänsä tärkeimmistä asioista. Työpaikasta.
Tuntuu irvokkaalta ajatella, että Suomi lähtisi nousuun sillä, että rokottamalla työttömäksi joutuneita ihmisiä vielä toistamiseen, asiat kääntyisivät parhain päin. Jokainen varmaan ymmärtää, että säästää ja sopeuttaa pitää, mutta että työttömiltä…?
KU Verkkolehti:
Pankkien pelastamiseen käytetty yli 4 000 miljardia dollaria
Pankkien pelastamiseen käytetty yli 4 000 miljardia dollaria
- - - - - - - - -
Jutun tuomari Denise L. Cote sanoi, että vääristelyn mittasuhteet olivat maltillisesti sanottuna valtavat.
Tuomitut kaksi pankkia kuuluvat kaikkiaan 18 pankin joukkoon, joita on syytetty kuplan synnyttämisestä asuntolainamarkkinoilla. 16 muuta vältti tuomiot maksamalla liki 18 miljardin dollarin korvaukset.
Tuomitut pankit kieltäytyivät sovittelusta ja haastoivat Yhdysvaltain valtion oikeuteen sanoen, että ne olivat asunlainakuplan uhreja eivätkä aiheuttajia. Tuomari Coten mukaan romahduksen taustalla oli nimenomaan pankkien rikollinen toiminta.
Ahneutta vai ”etiikkaa”
On aiheellista kysyä, onko rikollisen toiminnan takana muutama ahne johtaja vai onko kyse rahoitusalan uusista ”eettisistä” säännöistä.
Hiljan tuli julki tieto, että 25 vipurahaston johtajat ansaitsivat viime vuonna yhteensä lähes 14 miljardia dollaria. Suurin yksittäinen vuositulo oli 1,3 miljardia, joka vastaa noin 200 000 koulutetun amerikkalaisen vuosipalkkaa.
Jutun tuomari Denise L. Cote sanoi, että vääristelyn mittasuhteet olivat maltillisesti sanottuna valtavat.
Tuomitut kaksi pankkia kuuluvat kaikkiaan 18 pankin joukkoon, joita on syytetty kuplan synnyttämisestä asuntolainamarkkinoilla. 16 muuta vältti tuomiot maksamalla liki 18 miljardin dollarin korvaukset.
Tuomitut pankit kieltäytyivät sovittelusta ja haastoivat Yhdysvaltain valtion oikeuteen sanoen, että ne olivat asunlainakuplan uhreja eivätkä aiheuttajia. Tuomari Coten mukaan romahduksen taustalla oli nimenomaan pankkien rikollinen toiminta.
Ahneutta vai ”etiikkaa”
On aiheellista kysyä, onko rikollisen toiminnan takana muutama ahne johtaja vai onko kyse rahoitusalan uusista ”eettisistä” säännöistä.
Hiljan tuli julki tieto, että 25 vipurahaston johtajat ansaitsivat viime vuonna yhteensä lähes 14 miljardia dollaria. Suurin yksittäinen vuositulo oli 1,3 miljardia, joka vastaa noin 200 000 koulutetun amerikkalaisen vuosipalkkaa.
HS:
VM: Valtio voisi korottaa veroja – tuloveron huippu on kymmenen prosentin päässä
Valtion tulot kasvaisivat, vaikka veroasteita nostettaisiin
VM: Valtio voisi korottaa veroja – tuloveron huippu on kymmenen prosentin päässä
Valtion tulot kasvaisivat, vaikka veroasteita nostettaisiin
Verotuottoja voidaan Suomessa yhä lisätä veroja korottamalla.
Tähän selkeään tulokseen päätyy valtiovarainministeriön tuore selvitys, jossa finanssisihteeri Mauri Kotamäki tutki työn, kulutuksen ja pääomien verotusta Suomessa.
Tähän selkeään tulokseen päätyy valtiovarainministeriön tuore selvitys, jossa finanssisihteeri Mauri Kotamäki tutki työn, kulutuksen ja pääomien verotusta Suomessa.
HS:
Päivähoitoa aiotaan leikata monin tavoin
Päivähoitoa aiotaan leikata monin tavoin
Viime viikolla julkistetussa hallitusohjelmassa linjattiin useita erilaisia päivähoitoon kohdistuvia leikkauksia.
Yli kolmivuotiaiden päiväkotiryhmissä riittäisi yksi lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja kahdeksaa lasta kohden, kun nykyisin lapsia saa olla enintään seitsemän.
Subjektiivista päivähoito-oikeutta on tarkoitus rajata perheiltä, joissa toinen vanhempi on työttömänä tai hoitaa nuorempaa lasta kotona perhevapaalla. Päivähoidossa olevalla lapsella olisi jatkossa oikeus vain puolipäiväiseen paikkaan.
Päivähoitomaksuja aiotaan nostaa korottamalla kaikkien maksuja tai lisäämällä uusi hyvätuloisimpien maksuluokka.
Myös pienituloisimmille saattaa tulla päivähoitomaksu.
Kunnat saavat toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoidon maksullisena kerhotoimintana.
Kuntien henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia aiotaan väljentää. Tämä koskee myös päivähoitoa.
Yli kolmivuotiaiden päiväkotiryhmissä riittäisi yksi lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja kahdeksaa lasta kohden, kun nykyisin lapsia saa olla enintään seitsemän.
Subjektiivista päivähoito-oikeutta on tarkoitus rajata perheiltä, joissa toinen vanhempi on työttömänä tai hoitaa nuorempaa lasta kotona perhevapaalla. Päivähoidossa olevalla lapsella olisi jatkossa oikeus vain puolipäiväiseen paikkaan.
Päivähoitomaksuja aiotaan nostaa korottamalla kaikkien maksuja tai lisäämällä uusi hyvätuloisimpien maksuluokka.
Myös pienituloisimmille saattaa tulla päivähoitomaksu.
Kunnat saavat toteuttaa esiopetuksessa olevan lapsen hoidon maksullisena kerhotoimintana.
Kuntien henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia aiotaan väljentää. Tämä koskee myös päivähoitoa.
Klikkaa kuvaa isommaksi.
4.6. 2015
IL selvitti:
Heiltä hallitus sai vaalirahaa
Heiltä hallitus sai vaalirahaa
- - - - - - - - - - -
"Toisen hallituspuolueen kokoomuksen vaalirahoituksessa korostuu yksi asia yli muiden: puolue sai valtavat tuet lähiyhteisöiltään. Yksi lähiyhteisö, Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiö antoi puolueelle 500 000 euroa.Kokoomuksella on kaikista puolueista eniten ilmoitettuja lähiyhteisöjä - seitsemän. Lähiyhteisöjen tuet kokoomukselle tämän vuoden eduskuntavaaleissa olivat kymmeniätuhansia euroja.
Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiötä taas rahoitti Yksityisyrittäjien säätiö 30 000 eurolla. Yksityisyrittäjien säätiö on aiemminkin rahoittanut kokoomuksen vaalikampanjoita.
Kokoomus sai myös 5 000 euroa rakennusyritys EKE-Financelta ja 3 000 euroa useilla eri aloilla toimivalta perheyritykseltä Berner Oy:lta.
Lepomäelle yli 20 000 euroa yritysmaailman kermalta
Anteliaiden lähiyhteisötukien lisäksi kokoomuksen rahoituksessa pistävät silmään yksittäiset rahoittajat. Monet menestyneiden yritysten miesjohtajat ovat tukeneet Elina Lepomäkeä, joka pääsi läpi Uudenmaan vaalipiiristä.
Lepomäen suurin tukija on Sampo-konsernin, UPM:n ja Nordean hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos, joka on tukenut Lepomäkeä 6 000 eurolla.
Lepomäkeä ovat tukeneet myös tietoturvayritys SSH Communications Securityn suuromistaja ja perustaja Tatu Ylönen (3 000 euroa) ja ohjelmistoyritys Sysopenin perustaja Kari Karvinen (2 500 euroa). Sysopen yhdistyi kymmenen vuotta sitten ohjelmistoyritys Digiaan.
Muita Lepomäen rahallisia tukijoita olivat Elisa Rahoituksen toimitusjohtajaJanne Niemensivu (2 000 euroa) ja Effector Apuvälinepalvelujen toimitusjohtaja Leif Esselström (2 000 euroa).
Lepomäki on julkisuudessa puhunut veroasteen alentamisesta ja vapaan markkinatalouden ylivoimaisuudesta."
"Toisen hallituspuolueen kokoomuksen vaalirahoituksessa korostuu yksi asia yli muiden: puolue sai valtavat tuet lähiyhteisöiltään. Yksi lähiyhteisö, Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiö antoi puolueelle 500 000 euroa.Kokoomuksella on kaikista puolueista eniten ilmoitettuja lähiyhteisöjä - seitsemän. Lähiyhteisöjen tuet kokoomukselle tämän vuoden eduskuntavaaleissa olivat kymmeniätuhansia euroja.
Kansallisen Kokoomuspuolueen Säätiötä taas rahoitti Yksityisyrittäjien säätiö 30 000 eurolla. Yksityisyrittäjien säätiö on aiemminkin rahoittanut kokoomuksen vaalikampanjoita.
Kokoomus sai myös 5 000 euroa rakennusyritys EKE-Financelta ja 3 000 euroa useilla eri aloilla toimivalta perheyritykseltä Berner Oy:lta.
Lepomäelle yli 20 000 euroa yritysmaailman kermalta
Anteliaiden lähiyhteisötukien lisäksi kokoomuksen rahoituksessa pistävät silmään yksittäiset rahoittajat. Monet menestyneiden yritysten miesjohtajat ovat tukeneet Elina Lepomäkeä, joka pääsi läpi Uudenmaan vaalipiiristä.
Lepomäen suurin tukija on Sampo-konsernin, UPM:n ja Nordean hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos, joka on tukenut Lepomäkeä 6 000 eurolla.
Lepomäkeä ovat tukeneet myös tietoturvayritys SSH Communications Securityn suuromistaja ja perustaja Tatu Ylönen (3 000 euroa) ja ohjelmistoyritys Sysopenin perustaja Kari Karvinen (2 500 euroa). Sysopen yhdistyi kymmenen vuotta sitten ohjelmistoyritys Digiaan.
Muita Lepomäen rahallisia tukijoita olivat Elisa Rahoituksen toimitusjohtajaJanne Niemensivu (2 000 euroa) ja Effector Apuvälinepalvelujen toimitusjohtaja Leif Esselström (2 000 euroa).
Lepomäki on julkisuudessa puhunut veroasteen alentamisesta ja vapaan markkinatalouden ylivoimaisuudesta."
Kainuun Sanomat:
Talvivaara nostamassa hallitusjäsenten palkkioita 40 prosenttia
Talvivaara nostamassa hallitusjäsenten palkkioita 40 prosenttia
Talvivaara Oyj ehdottaa hallituksensa rivijäsenten vuosipalkkioiden nostamista 43 prosentteja.
Osakkeenomistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten vuosipalkkio nousisi 33 500 eurosta 48 000 euroon.
Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio pidettäisiin ennallaan 85 000 eurossa
Hallituksen muita palkkioita yhtiö aikoo vähentää. Nimitysvaliokunta esittää, ettei valiokuntatyöskentelystä ja hallituksen kokouksista maksettaisi ylimääräistä korvausta hallituksen jäsenille. Kuluvalla toimikaudella palkkio on ollut 600 euroa kokoukselta. Kokouspalkkioita voidaan kuitenkin alkaa maksaa uudelleen, jos Talvivaaran tulevaisuus selkiytyy.
Osakkeenomistajien nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten vuosipalkkio nousisi 33 500 eurosta 48 000 euroon.
Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio pidettäisiin ennallaan 85 000 eurossa
Hallituksen muita palkkioita yhtiö aikoo vähentää. Nimitysvaliokunta esittää, ettei valiokuntatyöskentelystä ja hallituksen kokouksista maksettaisi ylimääräistä korvausta hallituksen jäsenille. Kuluvalla toimikaudella palkkio on ollut 600 euroa kokoukselta. Kokouspalkkioita voidaan kuitenkin alkaa maksaa uudelleen, jos Talvivaaran tulevaisuus selkiytyy.
Uusi Suomi:
Katsoi Häkämiehen palkankorotusta ja äimistyi: ”Sunnuntailisät 1047 suomalaiselle”
Katsoi Häkämiehen palkankorotusta ja äimistyi: ”Sunnuntailisät 1047 suomalaiselle”
Häkämies hämmästeli Savon Sanomille keskiviikkona, että ”milloin todetaan, että sunnuntain tuplapalkka on yksinkertaisesti vanhentunut”. Sinisalo haluaa suhteuttaa keskipalkkaisen suomalaisen sunnuntailisän arvon Häkämiehen tienesteihin
Kun Häkämies siirtyi vuonna 2012 elinkeinoministerin tehtävistä Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan pallille, Uusi Suomi kertoi hänen vuosiansionsa nousevan 149 000 eurosta 346 000 euroon. Sinisalo pyöristää tulon palkankorotuksen 200 000 euroon ja käyttää lukua mittatikkunaan.
– Hänen vuosipalkkansa korotuksella voisi siis maksaa sunnuntailisät 1047 suomalaiselle työntekijälle. Toisin sanoen Häkämiehellä olisi varaa palkata keskituloinen suomalainen palkansaaja töihin 52 sunnuntaiksi, tuplapalkalla, seuraavan kymmenen vuoden ajan. Tai palkata kymmenen suomalaista töihin, joka sunnuntai ja koko vuodeksi, Sinisalo laskee blogissaan.
– Kun hallitus ja elinkeinoelämä kuuluttavat palkkamalttia niin on hyvä muistaa tämä perspektiivi, Sinisalo toteaa.
Kun Häkämies siirtyi vuonna 2012 elinkeinoministerin tehtävistä Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan pallille, Uusi Suomi kertoi hänen vuosiansionsa nousevan 149 000 eurosta 346 000 euroon. Sinisalo pyöristää tulon palkankorotuksen 200 000 euroon ja käyttää lukua mittatikkunaan.
– Hänen vuosipalkkansa korotuksella voisi siis maksaa sunnuntailisät 1047 suomalaiselle työntekijälle. Toisin sanoen Häkämiehellä olisi varaa palkata keskituloinen suomalainen palkansaaja töihin 52 sunnuntaiksi, tuplapalkalla, seuraavan kymmenen vuoden ajan. Tai palkata kymmenen suomalaista töihin, joka sunnuntai ja koko vuodeksi, Sinisalo laskee blogissaan.
– Kun hallitus ja elinkeinoelämä kuuluttavat palkkamalttia niin on hyvä muistaa tämä perspektiivi, Sinisalo toteaa.
YLE:
Hallitusohjelman kohta ristiriidassa perustuslain kanssa
Perustuslakiasiantuntijan mukaan Sipilän hallitusohjelmassa on kuollut kirjain.
Hallitusohjelman kohta ristiriidassa perustuslain kanssa
Perustuslakiasiantuntijan mukaan Sipilän hallitusohjelmassa on kuollut kirjain.
Hallitusohjelmien kirjaukset eivät kestä perustuslaillista arviointia.
Uutistoimisto STT kertoi tänään torstaina palkansaajapuolen SAK:n ja Akavan arvioineen, että hallitusohjelma sisältää perustuslain vastaisen kirjauksen. Arvosteltu tekstinkohta koskee työsuhteen purkamisen edellytysten paikallista sopimista.
Hallituksen tavoite siis on, että yritykset voisivat paikallisesti sopia pelisäännöt potkujen antamiselle.
Perustuslakiasiantuntija, professori Veli-Pekka Viljanen arvioi, että tämä merkittävä kohta Sipilän hallituksen hallitusohjelmasta on sellaisenaan ristiriidassa perustuslain kanssa.
– Perustuslaissa sanotaan, että ketään ei saa ilman laissa säädettyä perustetta erottaa työstä. Ja hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan työsuhteen purkamisen edellytykset voisivat olla tällaisia asioita, joista paikallisesti sovittaisiin. Se on selkeästi ristiriidassa perustuslain säännöksen vakiintuneen tulkinnan kanssa.
Uutistoimisto STT kertoi tänään torstaina palkansaajapuolen SAK:n ja Akavan arvioineen, että hallitusohjelma sisältää perustuslain vastaisen kirjauksen. Arvosteltu tekstinkohta koskee työsuhteen purkamisen edellytysten paikallista sopimista.
Hallituksen tavoite siis on, että yritykset voisivat paikallisesti sopia pelisäännöt potkujen antamiselle.
Perustuslakiasiantuntija, professori Veli-Pekka Viljanen arvioi, että tämä merkittävä kohta Sipilän hallituksen hallitusohjelmasta on sellaisenaan ristiriidassa perustuslain kanssa.
– Perustuslaissa sanotaan, että ketään ei saa ilman laissa säädettyä perustetta erottaa työstä. Ja hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan työsuhteen purkamisen edellytykset voisivat olla tällaisia asioita, joista paikallisesti sovittaisiin. Se on selkeästi ristiriidassa perustuslain säännöksen vakiintuneen tulkinnan kanssa.
Vihreä Lanka:
Vuoto paljastaa TISA-sopimuksen laajuuden
Vuoto paljastaa TISA-sopimuksen laajuuden
WIKILEAKS julkaisi eilen 17 salaista asiakirjaa, jotka liittyvät parhaillaan neuvoteltavaan 50 valtion väliseenpalvelukauppasopimus TISA:an.
Ne koskevat myös Suomea: EU:n komissio neuvottelee sopimuksesta kaikkien 28 jäsenvaltion puolesta.
Sopimuskumppaneina ovat Pohjois-Amerikassa Yhdysvallat ja Kanada; Latinalaisessa Amerikassa esimerkiksi Chile, Kolumbia, Meksiko ja Paraguay; Euroopassa Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein, Lähi-idässä Turkki ja Israel, Aasiassa Etelä-Korea, Taiwan, Hong Kong ja Japani. Nämä maat tuottavat tällä hetkellä 70 prosenttia maailman palvelukaupasta.
Palveluiden vapaakauppasopimus kattaa kaikki kuviteltavissa olevat palvelualat pankeista ja rahoitusalasta postiin, moottorikelkkojen korjaamisesta kauneusalaan, jätehuollosta sähkönjakeluun, nettikaupasta hierontapaikkoihin, uhkapeleihin ja räjähteiden myymiseen.
”Vuoto todistaa, miten laaja Tisan vaikutus voi olla ja vahvistaa pelot, että sen on tarkoitus kattaa palveluita hyvin laajasti, myös julkisen intressiin kuuluvia palveluita. Ottaen huomioon miten suuresti TISA vaikuttaa kansalaisiin, on skandaali, että nämä neuvottelut käydään täysin salassa”, europarlamentin vihreän ryhmän meppi, kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsen Ska Keller toteaa ryhmän tiedotteessa.
”Vuoto paljastaa, että TISA on toinen esimerkki kansainvälisestä sopimuksesta, jota yritykset manipuloivat välttääkseen sääntelyä. Niin sanottu tarpeellisuustesti, jota harkitaan, tarkoittaisi, että kaikkien sääntelytoimien vaikutukset yritystoimintaan pitäisi testata. Yritysten tuottoa pidetään ilmeisesti tärkeämpänä kuin julkista intressiä.”
Tarpeellisuustestausvaatimus tarkoittaisi käytännössä sitä, että esimerkiksi palveluiden tuottajiin kohdistuvat pätevyys – ja lisenssivaatimukset ja tekniset standardit eivät saisi tuottaa yrityksille ”suurempaa taakkaa kuin on tarve”.
Ne koskevat myös Suomea: EU:n komissio neuvottelee sopimuksesta kaikkien 28 jäsenvaltion puolesta.
Sopimuskumppaneina ovat Pohjois-Amerikassa Yhdysvallat ja Kanada; Latinalaisessa Amerikassa esimerkiksi Chile, Kolumbia, Meksiko ja Paraguay; Euroopassa Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein, Lähi-idässä Turkki ja Israel, Aasiassa Etelä-Korea, Taiwan, Hong Kong ja Japani. Nämä maat tuottavat tällä hetkellä 70 prosenttia maailman palvelukaupasta.
Palveluiden vapaakauppasopimus kattaa kaikki kuviteltavissa olevat palvelualat pankeista ja rahoitusalasta postiin, moottorikelkkojen korjaamisesta kauneusalaan, jätehuollosta sähkönjakeluun, nettikaupasta hierontapaikkoihin, uhkapeleihin ja räjähteiden myymiseen.
”Vuoto todistaa, miten laaja Tisan vaikutus voi olla ja vahvistaa pelot, että sen on tarkoitus kattaa palveluita hyvin laajasti, myös julkisen intressiin kuuluvia palveluita. Ottaen huomioon miten suuresti TISA vaikuttaa kansalaisiin, on skandaali, että nämä neuvottelut käydään täysin salassa”, europarlamentin vihreän ryhmän meppi, kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsen Ska Keller toteaa ryhmän tiedotteessa.
”Vuoto paljastaa, että TISA on toinen esimerkki kansainvälisestä sopimuksesta, jota yritykset manipuloivat välttääkseen sääntelyä. Niin sanottu tarpeellisuustesti, jota harkitaan, tarkoittaisi, että kaikkien sääntelytoimien vaikutukset yritystoimintaan pitäisi testata. Yritysten tuottoa pidetään ilmeisesti tärkeämpänä kuin julkista intressiä.”
Tarpeellisuustestausvaatimus tarkoittaisi käytännössä sitä, että esimerkiksi palveluiden tuottajiin kohdistuvat pätevyys – ja lisenssivaatimukset ja tekniset standardit eivät saisi tuottaa yrityksille ”suurempaa taakkaa kuin on tarve”.
New Statesman:
Amartya Sen: The economic consequences of austerity
The judgements of our financial and political leaders are breathtakingly narrow. Nobel Prize-winning economist Amartya Sen considers the alternatives.
Amartya Sen: The economic consequences of austerity
The judgements of our financial and political leaders are breathtakingly narrow. Nobel Prize-winning economist Amartya Sen considers the alternatives.
On 5 June 1919, John Maynard Keynes wrote to the prime minister of Britain, David Lloyd George, “I ought to let you know that on Saturday I am slipping away from this scene of nightmare. I can do no more good here.” Thus ended Keynes’s role as the official representative of the British Treasury at the Paris Peace Conference. It liberated Keynes from complicity in the Treaty of Versailles (to be signed later that month), which he detested.
Why did Keynes dislike a treaty that ended the state of war between Germany and the Allied Powers (surely a good thing)?
Keynes was not, of course, complaining about the end of the world war, nor about the need for a treaty to end it, but about the terms of the treaty – and in particular the suffering and the economic turmoil forced on the defeated enemy, the Germans, through imposed austerity. Austerity is a subject of much contemporary interest in Europe – I would like to add the word “unfortunately” somewhere in the sentence. Actually, the book that Keynes wrote attacking the treaty, The Economic Consequences of the Peace, was very substantially about the economic consequences of “imposed austerity”. Germany had lost the battle already, and the treaty was about what the defeated enemy would be required to do, including what it should have to pay to the victors. The terms of this Carthaginian peace, as Keynes saw it (recollecting the Roman treatment of the defeated Carthage following the Punic wars), included the imposition of an unrealistically huge burden of reparation on Germany – a task that Germany could not carry out without ruining its economy. As the terms also had the effect of fostering animosity between the victors and the vanquished and, in addition, would economically do no good to the rest of Europe, Keynes had nothing but contempt for the decision of the victorious four (Britain, France, Italy and the United States) to demand something from Germany that was hurtful for the vanquished and unhelpful for all.
Why did Keynes dislike a treaty that ended the state of war between Germany and the Allied Powers (surely a good thing)?
Keynes was not, of course, complaining about the end of the world war, nor about the need for a treaty to end it, but about the terms of the treaty – and in particular the suffering and the economic turmoil forced on the defeated enemy, the Germans, through imposed austerity. Austerity is a subject of much contemporary interest in Europe – I would like to add the word “unfortunately” somewhere in the sentence. Actually, the book that Keynes wrote attacking the treaty, The Economic Consequences of the Peace, was very substantially about the economic consequences of “imposed austerity”. Germany had lost the battle already, and the treaty was about what the defeated enemy would be required to do, including what it should have to pay to the victors. The terms of this Carthaginian peace, as Keynes saw it (recollecting the Roman treatment of the defeated Carthage following the Punic wars), included the imposition of an unrealistically huge burden of reparation on Germany – a task that Germany could not carry out without ruining its economy. As the terms also had the effect of fostering animosity between the victors and the vanquished and, in addition, would economically do no good to the rest of Europe, Keynes had nothing but contempt for the decision of the victorious four (Britain, France, Italy and the United States) to demand something from Germany that was hurtful for the vanquished and unhelpful for all.
Tilanne on nurinkurinen. Eduskunta hyväksyi keväällä 15 vuoden jahkaamisen jälkeen uuden varhaiskasvatuslain ensimmäisen osan. Elokuun 2015 alussa voimaan tuleva laki olisi säätänyt päivähoidon ryhmäkoosta siten, että yli 3-vuotiaiden ryhmässä yhtä hoitajaa kohden saa olla seitsemän lasta.
Hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että lukumäärä voidaan nostaa kahdeksaan. Ammattilaisten pettymys on suuri, sillä jo nykyiset ylisuuret ryhmät stressaavat lapsia. Tämä näkyy levottomuutena ja keskittymisvaikeuksina. Karua nykytilaa on verrattu häkkikanalaan ja parkkihalliin.
Lain myrskyisässä valmistelussa väännettiin kättä siitä, painottuuko päiväkodeissa sosiaalihuollon vai pedagogiikan näkökulma, mutta nyt ammattilaisten riitely jää sivuun. Kriisi on yhteinen.
Yli 3-vuotiaiden ryhmässä saisi jatkossa olla 21 lapsen sijasta 24 lasta. Käytännössä ryhmä kuitenkin pullahtaa helposti liki 30 lapsen porukaksi, kun mukaan tulevat puolipäiväiset lapset.
Koska hallitus on rajaamassa subjektiivista päivähoito-oikeutta, puolipäiväisiä lapsia olisi ryhmissä yhä enemmän. Puolipäiväisiä saa olla jopa 13 yhtä hoitajaa kohti.
Hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että lukumäärä voidaan nostaa kahdeksaan. Ammattilaisten pettymys on suuri, sillä jo nykyiset ylisuuret ryhmät stressaavat lapsia. Tämä näkyy levottomuutena ja keskittymisvaikeuksina. Karua nykytilaa on verrattu häkkikanalaan ja parkkihalliin.
Lain myrskyisässä valmistelussa väännettiin kättä siitä, painottuuko päiväkodeissa sosiaalihuollon vai pedagogiikan näkökulma, mutta nyt ammattilaisten riitely jää sivuun. Kriisi on yhteinen.
Yli 3-vuotiaiden ryhmässä saisi jatkossa olla 21 lapsen sijasta 24 lasta. Käytännössä ryhmä kuitenkin pullahtaa helposti liki 30 lapsen porukaksi, kun mukaan tulevat puolipäiväiset lapset.
Koska hallitus on rajaamassa subjektiivista päivähoito-oikeutta, puolipäiväisiä lapsia olisi ryhmissä yhä enemmän. Puolipäiväisiä saa olla jopa 13 yhtä hoitajaa kohti.
HS:
Tutkija: "Suomi kärsii neutraaliuden harhasta"
Tutkija: "Suomi kärsii neutraaliuden harhasta"
- - - - - - - - -
Toinen studiovieras, Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo ei kyseenalaistanut ajatusta objektiivisesta taloustieteilijästä.
"Mielestäni me olemme fundamentaalisesti riippumattomia. Olemme jotenkin niin tiukan riippumattomia, että se alkaa olla jo puolueellista."
Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mari K. Niemi pitää tällaista ajattelua kummallisena.
"Suomi kärsii neutraaliuden harhasta. Poliittisia päätöksiä ei pidä epäpolitisoida sillä, että mennään tutkijoiden taakse ja sanotaan, että tämä on ainoa vaihtoehto."
Niemen mukaan on lähtökohtaisesti mahdoton ajatus, että kukaan ihmistieteiden parissa työskentelevä voisi olla neutraali.
"Tutkimus on aina hirveä määrä valintoja. Mitä jätetään pois, otetaan mukaan, painotetaan, ja niin edelleen. Minkä takia virkamies olisi jotenkin politiikattomampi kuin muut toimijat, kun he kuitenkin tarkastelevat vahvasti poliittisia asioita?"
Toinen studiovieras, Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo ei kyseenalaistanut ajatusta objektiivisesta taloustieteilijästä.
"Mielestäni me olemme fundamentaalisesti riippumattomia. Olemme jotenkin niin tiukan riippumattomia, että se alkaa olla jo puolueellista."
Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mari K. Niemi pitää tällaista ajattelua kummallisena.
"Suomi kärsii neutraaliuden harhasta. Poliittisia päätöksiä ei pidä epäpolitisoida sillä, että mennään tutkijoiden taakse ja sanotaan, että tämä on ainoa vaihtoehto."
Niemen mukaan on lähtökohtaisesti mahdoton ajatus, että kukaan ihmistieteiden parissa työskentelevä voisi olla neutraali.
"Tutkimus on aina hirveä määrä valintoja. Mitä jätetään pois, otetaan mukaan, painotetaan, ja niin edelleen. Minkä takia virkamies olisi jotenkin politiikattomampi kuin muut toimijat, kun he kuitenkin tarkastelevat vahvasti poliittisia asioita?"
3.6. 2015
HS:
Keskiajan paluu on aiempaa lähempänä
Keskiajan paluu on aiempaa lähempänä
Mistä on kyse, kun täysjärkisiltä vaikuttavat vanhemmat eivät rokotuta lapsiaan? Miksi yliopistotutkijat joutuvat nettivihan kohteiksi? Miten on mahdollista, että suuri puolue kieltää vaalimateriaalissaan ilmastotutkimuksen tulokset?
Nykyään ajatellaan, että taikausko on historiaa ja maailma edistyy vääjäämättä. Sivistystason, sananvapauden ja ympäristötietoisuuden kuvitellaan lisääntyvän vuosi vuodelta. Todellisuudessa rationaalinen, tieteelliseen tietoon perustuva maailmankuva on helposti särkyvä rakennelma. Hiljattain on näkynyt merkkejä sen murenemisesta.
Nykyään ajatellaan, että taikausko on historiaa ja maailma edistyy vääjäämättä. Sivistystason, sananvapauden ja ympäristötietoisuuden kuvitellaan lisääntyvän vuosi vuodelta. Todellisuudessa rationaalinen, tieteelliseen tietoon perustuva maailmankuva on helposti särkyvä rakennelma. Hiljattain on näkynyt merkkejä sen murenemisesta.
HS:
Asumistuen leikkaus on minulle iso menetys
Asumistuen leikkaus on minulle iso menetys
Olen työkyvyttömyyseläkkeellä vaikean sairauden vuoksi oleva työikäinen ihminen. Tuloni muodostuvat kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä, joiden yhteissumma on 746,57 euroa kuukaudessa. Se on Suomessa saatava vähimmäiseläke.
Asumiseeni olen saanut tähän asti eläkkeensaajan asumistukea. Tulevat leikkaukset sisältävät paitsi indeksijäädytyksiä tukiin myös paljon merkittävämmän muutoksen. Eläkkeensaajan asumistuki "sopeutetaan" yleistä asumistukea vastaavaksi. Suomeksi sanottuna asumisen tuki siis joidenkin kansalaisten kohdalla pienenee.
Näin käy myös minulle: tuloni pienevät 61,76 eurolla kuukaudessa.
Tuohan takuueläkkeen korotus minulle kuitenkin 20 euroa kuussa lisää? Kyllä, saan korotuksen myötä lisää rahaa. En kuitenkaan tuota 20:tä euroa, josta julkisuudessa puhutaan. Saan 13,60 euroa lisää, koska takuueläkkeen noustessa asumistukeni leikkautuu 6,40 eurolla.
Asumiseeni olen saanut tähän asti eläkkeensaajan asumistukea. Tulevat leikkaukset sisältävät paitsi indeksijäädytyksiä tukiin myös paljon merkittävämmän muutoksen. Eläkkeensaajan asumistuki "sopeutetaan" yleistä asumistukea vastaavaksi. Suomeksi sanottuna asumisen tuki siis joidenkin kansalaisten kohdalla pienenee.
Näin käy myös minulle: tuloni pienevät 61,76 eurolla kuukaudessa.
Tuohan takuueläkkeen korotus minulle kuitenkin 20 euroa kuussa lisää? Kyllä, saan korotuksen myötä lisää rahaa. En kuitenkaan tuota 20:tä euroa, josta julkisuudessa puhutaan. Saan 13,60 euroa lisää, koska takuueläkkeen noustessa asumistukeni leikkautuu 6,40 eurolla.
Savon Sanomat:
EK:n Häkämies: Sunnuntain tuplapalkka on vanhentunut
EK:n Häkämies: Sunnuntain tuplapalkka on vanhentunut
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on ilmoittanut olevansa valmis omalta osaltaan laskemaan palkkaansa kohtuullistamisen nimessä. Viime päivinä on keskusteluun noussut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esitys hyvätuloisten vapaaehtoisesta palkkojen leikkaamisesta.
– Olen ilmoittanut, että kohtuuden toive on ymmärrettävä. Pääministeri Sipilä on itse todennut, että viisi prosenttia on kohtuullisesti. Aika näyttää miten tässä asiassa lopulta käy, totesi Kuopion alueen kauppakamarin päättäjäpäivässä tiistaina Kuopiossa puhunut Häkämies. Hänen ansiotulonsa olivat vuonna 2013 yli 360 000 euroa.
Häkämiehen mukaan palkkojen leikkaaminen on viime kädessä yritys- ja yksilöratkaisu. Siihen ei hänen mielestään pitäisi parempituloisia kuitenkaan velvoittaa.
– Olen ilmoittanut, että kohtuuden toive on ymmärrettävä. Pääministeri Sipilä on itse todennut, että viisi prosenttia on kohtuullisesti. Aika näyttää miten tässä asiassa lopulta käy, totesi Kuopion alueen kauppakamarin päättäjäpäivässä tiistaina Kuopiossa puhunut Häkämies. Hänen ansiotulonsa olivat vuonna 2013 yli 360 000 euroa.
Häkämiehen mukaan palkkojen leikkaaminen on viime kädessä yritys- ja yksilöratkaisu. Siihen ei hänen mielestään pitäisi parempituloisia kuitenkaan velvoittaa.
Ylisosiaalineuvos ja maailman meno:
Myötätunnon mullistava voima"
Myötätunnon mullistava voima"
- - - - - -
"Martela työskenteli itse vanhainkodissa ja havainnoi siellä inhimillisiä kohtaamisia. Hän kysyi, millaisia ovat ne inhimilliset kohtaamiset, jotka tekevät hoitajan työstä merkityksellisen ja luovat hyvinvointia vanhukselle. Ja näin hän vastaa: "Kun et vanhana enää pysty toteuttamaan itseäsi ja saamaan arvoa sitä kautta, arvokkuuden kokemus syntyy siitä, miten muut ihmiset kohtaavat sinut. Vanhainkodissa hoitajat ovat tärkeitä arvokkuuden kokemuksen syntymiselle, se miten he kohtaavat hoidettavansa." Tämähän on kuin suoraan sosiaalityön klassikkojen - Hamiltonin, Hollisin, Perlmanin - oppikirjoista.- Paljon muutakin tärkeää Martela meille alan ammattilaisille sanoo - kannattaa lukea.
Vakavampi kysymys on se, onko sosiaaliväen puheesta kadonnut työn olennainen elementti - myötätunto. En usko, että se on kadonnut ammattilaisten sisältä - siitä on paljon näyttöä. Mutta näkyykö se tavassa, jolla sosiaalityö esiintyy ulospäin. Tuntuuko se liian "pehmeältä" tai yksilökeskeiseltä? Eikö pitäisi vaikuttaa ennen muuta rakenteisiin, kertoa työn kuormituksesta, paisuvan lainsäädännön, muuttuvien organisaatioiden ja hallinnon kasvavista vaatimuksista? Kaikki nämä ovat tärkeitä työn ulkoisia ehtoja eikä niitä tietenkään voi sivuuttaa."
"Martela työskenteli itse vanhainkodissa ja havainnoi siellä inhimillisiä kohtaamisia. Hän kysyi, millaisia ovat ne inhimilliset kohtaamiset, jotka tekevät hoitajan työstä merkityksellisen ja luovat hyvinvointia vanhukselle. Ja näin hän vastaa: "Kun et vanhana enää pysty toteuttamaan itseäsi ja saamaan arvoa sitä kautta, arvokkuuden kokemus syntyy siitä, miten muut ihmiset kohtaavat sinut. Vanhainkodissa hoitajat ovat tärkeitä arvokkuuden kokemuksen syntymiselle, se miten he kohtaavat hoidettavansa." Tämähän on kuin suoraan sosiaalityön klassikkojen - Hamiltonin, Hollisin, Perlmanin - oppikirjoista.- Paljon muutakin tärkeää Martela meille alan ammattilaisille sanoo - kannattaa lukea.
Vakavampi kysymys on se, onko sosiaaliväen puheesta kadonnut työn olennainen elementti - myötätunto. En usko, että se on kadonnut ammattilaisten sisältä - siitä on paljon näyttöä. Mutta näkyykö se tavassa, jolla sosiaalityö esiintyy ulospäin. Tuntuuko se liian "pehmeältä" tai yksilökeskeiseltä? Eikö pitäisi vaikuttaa ennen muuta rakenteisiin, kertoa työn kuormituksesta, paisuvan lainsäädännön, muuttuvien organisaatioiden ja hallinnon kasvavista vaatimuksista? Kaikki nämä ovat tärkeitä työn ulkoisia ehtoja eikä niitä tietenkään voi sivuuttaa."
2.6. 2015
Iltasanomat:
Jyrki Lehtola: Ne lupasivat ennen vaaleja kaikkea ihanaa.
Jyrki Lehtola: Ne lupasivat ennen vaaleja kaikkea ihanaa.
Että pian sun on hyvä elää, köyhä eläkeläinen, köyhä työläinen, köyhän lapsen köyhä äiti. Ja sitten kun ne pääsivät valtaan, ne olivat, että mitä, nää köyhät, vieläkö ne on elossa?
Elossa ovat, ja epäkohteliaan äänekkäästi. Purnaavat kuin vialliset lapset, vaikka saisivat olla kiitollisia siitäkin vähästä, mitä ovat.
Ei tunnu kivalta. Vihdoinkin pääsi hallitukseen, sai sitä mitä halusi, valtaa itselle, ja ne vain aukovat päätään, ihan kuin olisivat ihmisiä, joilla on jotain merkitystä. Ryhdistäytykää nyt, ja jos on nälkä, tehkää toisistanne maukasta mureketta älkääkä koko ajan valittako.
Ei ole Timo Soinilla helppoa. Ensin sitä yrittää päästä elämässään pitkälle olemalla äänitorvi niille, jotka eivät pääse elämässään pitkälle.
Sitten kun pääsee sinne, minne sielu on janonnut, nämä muut alkavat huutaa, että sä lupasit ottaa meidät mukaan, et ottanut, mitä tää nyt on.
Kiusallista tuollainen, häiritsee päiväunia ministeriauton takapenkillä.
Elossa ovat, ja epäkohteliaan äänekkäästi. Purnaavat kuin vialliset lapset, vaikka saisivat olla kiitollisia siitäkin vähästä, mitä ovat.
Ei tunnu kivalta. Vihdoinkin pääsi hallitukseen, sai sitä mitä halusi, valtaa itselle, ja ne vain aukovat päätään, ihan kuin olisivat ihmisiä, joilla on jotain merkitystä. Ryhdistäytykää nyt, ja jos on nälkä, tehkää toisistanne maukasta mureketta älkääkä koko ajan valittako.
Ei ole Timo Soinilla helppoa. Ensin sitä yrittää päästä elämässään pitkälle olemalla äänitorvi niille, jotka eivät pääse elämässään pitkälle.
Sitten kun pääsee sinne, minne sielu on janonnut, nämä muut alkavat huutaa, että sä lupasit ottaa meidät mukaan, et ottanut, mitä tää nyt on.
Kiusallista tuollainen, häiritsee päiväunia ministeriauton takapenkillä.
Talouselämä:
Hallitusohjelma on jättipotti yksityisille hoivayhtiöille - herkkupalana palvelusetelit
Hallitusohjelma on jättipotti yksityisille hoivayhtiöille - herkkupalana palvelusetelit
Hallitusohjelma on jättipotti yksityisille terveys- ja hoivayhtiöille. Mannaa kertyy monta kautta, kun vähällä rahalla pitää saada paljon aikaan ja yksityinen tuotanto pääsee pois poliittisesta pannasta.
Yritysten ja järjestöjen herkkupaloja ovat esimerkiksi palvelusetelit, vanhusten kotihoidon kehittäminen, kuntoutuksen kasvu sekä asumispalvelujen normien purku. Kilpailutuksista tulee rutiinia aiempaa suuremmilla alueilla, mikä suosinee suuria palveluiden tuottajia.
Hallitus myös kehottaa kustannuksiltaan tehokkaisiin palveluihin. Tämä sataa järjestöjen ja yritysten laariin erityisesti vanhusten hoivassa. Erilaiset vapaakuntakokeilut lisäävät liikkumavaraa.
Yritysten ja järjestöjen herkkupaloja ovat esimerkiksi palvelusetelit, vanhusten kotihoidon kehittäminen, kuntoutuksen kasvu sekä asumispalvelujen normien purku. Kilpailutuksista tulee rutiinia aiempaa suuremmilla alueilla, mikä suosinee suuria palveluiden tuottajia.
Hallitus myös kehottaa kustannuksiltaan tehokkaisiin palveluihin. Tämä sataa järjestöjen ja yritysten laariin erityisesti vanhusten hoivassa. Erilaiset vapaakuntakokeilut lisäävät liikkumavaraa.
Demokraatti:
Yhteys Guinnessin ennätysten kirjaan:
”Tämä on petettyjen vaalilupausten maailmanennätys”
Yhteys Guinnessin ennätysten kirjaan:
”Tämä on petettyjen vaalilupausten maailmanennätys”
Gustafsson esitteli netissäkin tiuhaan kiertänyttä kuvaa, jossa valtiovarainministeriAlexander Stubb (kok.) esiintyy opiskelijan kanssa pidellen lappua, jossa luvataan olla leikkaamatta koulutuksesta.
– Ministeri Stubb, olen ollut yhteydessä Guinnessin ennätysten kirjaan ja selvittänyt, miten sinne tehdään esityksiä ja ehdotuksia. Tämä on petettyjen vaalilupausten maailmanennätys, Gustafsson tykitti.
– Ministeri Stubb, olen ollut yhteydessä Guinnessin ennätysten kirjaan ja selvittänyt, miten sinne tehdään esityksiä ja ehdotuksia. Tämä on petettyjen vaalilupausten maailmanennätys, Gustafsson tykitti.
HS:
Pankin sijoitusvinkki toi vanhukselle jättiverot
Professori Jarmo Leppiniemi: Osakesalkun omistavia iäkkäitä ihmisiä kutsutaan jatkuvasti sijoitusneuvojien juttusille
Pankin sijoitusvinkki toi vanhukselle jättiverot
Professori Jarmo Leppiniemi: Osakesalkun omistavia iäkkäitä ihmisiä kutsutaan jatkuvasti sijoitusneuvojien juttusille
- - - - - - - -
"Kävi ilmi, että isän parin miljoonan euron arvoisesta osakesalkusta, jota hän on kartuttanut vähitellen 1950-luvulta alkaen, on runsaan vuoden aikana myyty neljäsosa.
Myynnistä saadut varat on sijoitettu Nordean sijoitusrahastoihin, jotka vielä paketoitiin kuluiltaan kalliiksi kapitalisaatiosopimukseksi.
Myynnit on tehty vähitellen. Vuoden 2013 syksyllä sijoitusneuvoja oli suositellut tapaamisessa isälle ensimmäisen kerran koko osakesalkun myymistä ja sijoittamista uudelleen. Silloin isä ei vielä suostunut, vaan teki vain 150 000 euron sijoituksen. Myöhemmin osakkeita on myyty kuitenkin vielä kolmeen otteeseen ja sijoitettu aina samaan kohteeseen, kapitalisaatiosopimukseen.
Pojan mukaan pankki suositteli, että loputkin osakkeet myytäisiin. Seuraava tapaaminen oli jo sovittu.
Nordean sijoitusneuvo oli monella tavalla kehno: Isä sai maksettavakseen yhteensä noin 100 000 euroa luovutusvoittoveroa, koska osakkeiden arvo oli vuosikymmenten kuluessa noussut. Veroista selvitäkseen hänen pitää myydä lisää osakkeita. Sijoitusten tuotto jäi huomattavasti huonommaksi kuin mitä osakkeet olisivat tuottaneet, jos niitä ei olisi myyty.
Nordea saa pankin tuotteisiin siirretyn omaisuuden hoidosta noin 10 000 euroa palkkiota vuodessa. Pelkkien osakkeiden säilytyksestä isä ei olisi maksanut juuri mitään.
Kaiken lisäksi neuvo myydä osakkeet elämän ehtoopuolella tulee johtamaan omaisuuden kaksinkertaiseen verotukseen, kun se aikanaan siirtyy perikunnalle. Omaisuuden antaminen perinnöksi osakkeina olisi ollut huomattavasti edullisempaa.
Järjestelyssä voittavat siis pankki ja verottaja. Asiakas ja hänen perillisensä häviävät."
"Kävi ilmi, että isän parin miljoonan euron arvoisesta osakesalkusta, jota hän on kartuttanut vähitellen 1950-luvulta alkaen, on runsaan vuoden aikana myyty neljäsosa.
Myynnistä saadut varat on sijoitettu Nordean sijoitusrahastoihin, jotka vielä paketoitiin kuluiltaan kalliiksi kapitalisaatiosopimukseksi.
Myynnit on tehty vähitellen. Vuoden 2013 syksyllä sijoitusneuvoja oli suositellut tapaamisessa isälle ensimmäisen kerran koko osakesalkun myymistä ja sijoittamista uudelleen. Silloin isä ei vielä suostunut, vaan teki vain 150 000 euron sijoituksen. Myöhemmin osakkeita on myyty kuitenkin vielä kolmeen otteeseen ja sijoitettu aina samaan kohteeseen, kapitalisaatiosopimukseen.
Pojan mukaan pankki suositteli, että loputkin osakkeet myytäisiin. Seuraava tapaaminen oli jo sovittu.
Nordean sijoitusneuvo oli monella tavalla kehno: Isä sai maksettavakseen yhteensä noin 100 000 euroa luovutusvoittoveroa, koska osakkeiden arvo oli vuosikymmenten kuluessa noussut. Veroista selvitäkseen hänen pitää myydä lisää osakkeita. Sijoitusten tuotto jäi huomattavasti huonommaksi kuin mitä osakkeet olisivat tuottaneet, jos niitä ei olisi myyty.
Nordea saa pankin tuotteisiin siirretyn omaisuuden hoidosta noin 10 000 euroa palkkiota vuodessa. Pelkkien osakkeiden säilytyksestä isä ei olisi maksanut juuri mitään.
Kaiken lisäksi neuvo myydä osakkeet elämän ehtoopuolella tulee johtamaan omaisuuden kaksinkertaiseen verotukseen, kun se aikanaan siirtyy perikunnalle. Omaisuuden antaminen perinnöksi osakkeina olisi ollut huomattavasti edullisempaa.
Järjestelyssä voittavat siis pankki ja verottaja. Asiakas ja hänen perillisensä häviävät."
Propagandavaroitus!
Hämeen Kaiku:
Kokoomusnuoret haluavat maksullisia yksityiskouluja:
"Lahjakkailla ihmisillä ei ole mahdollisuutta kehittää itseään"
Kokoomusnuoret haluavat maksullisia yksityiskouluja:
"Lahjakkailla ihmisillä ei ole mahdollisuutta kehittää itseään"
- - - - - - -
"- Yksinkertaisesti sanoen, ei ole kansantaloudellisesti järkevää tasapäistää, mikäli yksilöt eivät kotimaassaan voi loistaa, vaan he hakeutuvat tutkinnon hankkimisen jälkeen ulkomaille. Vapaakaupan ja vapaan liikkuvuuden maailmassa on lahjakkailla yksilöillä täydet mahdollisuudet valita maa, joka vastaa heidän preferenssejään ja tavoitteitaan. Valitettavasti Suomi ei ainakaan vastaa nykyisellä verotusjärjestelmällään maata, jossa lahjakkailla ihmisillä olisi mahdollisuutta kehittää itseään tai menestyä etenkään taloudellisesti. Ilman merkittäviä muutoksia koulutuspolitiikassa ja verotuksessa ei yksikään menestystä tavoitteleva yksilö jää maahan yliopiston jälkeen. Asia on Suomen kansantalouden kohtalonkysymyksiä. Yksityiskoulut lukukausimaksuineen on sallittava."
"- Yksinkertaisesti sanoen, ei ole kansantaloudellisesti järkevää tasapäistää, mikäli yksilöt eivät kotimaassaan voi loistaa, vaan he hakeutuvat tutkinnon hankkimisen jälkeen ulkomaille. Vapaakaupan ja vapaan liikkuvuuden maailmassa on lahjakkailla yksilöillä täydet mahdollisuudet valita maa, joka vastaa heidän preferenssejään ja tavoitteitaan. Valitettavasti Suomi ei ainakaan vastaa nykyisellä verotusjärjestelmällään maata, jossa lahjakkailla ihmisillä olisi mahdollisuutta kehittää itseään tai menestyä etenkään taloudellisesti. Ilman merkittäviä muutoksia koulutuspolitiikassa ja verotuksessa ei yksikään menestystä tavoitteleva yksilö jää maahan yliopiston jälkeen. Asia on Suomen kansantalouden kohtalonkysymyksiä. Yksityiskoulut lukukausimaksuineen on sallittava."
1.6. 2015
Iltalehti:
Eläkkeensaajat vetoavat hallituksen omaantuntoon: "asumistukien yhdistäminen peruttava"
Eläkkeensaajat vetoavat hallituksen omaantuntoon: "asumistukien yhdistäminen peruttava"
- - - - - - -
"Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry antoi maanantaina julkisuuteen vetoomuksen, jossa roimitaan uuden hallituksen säästöohjelmaa. EKL:n mukaan liian moni juustohöylän sivallus osuu juuri kaikkein pienituloisimpaan kansanosaan: Indeksijäädytys, lääkekorvausten pienentäminen, sairaiden taksimatkakorvausten omavastuun suurentaminen, sähkö- ja kiinteistö- sekä lämmityspolttoaineiden verojen korotukset, palvelumaksujen nostot... EKL luettelee vetoomuksessaan.- Saamamme tiedon mukaan eläkkeensaajien asumistuesta leikkaaminen tietää esimerkiksi 1100 euron kuukausieläkkeellä ja 500 euron vuokraa maksavalle eläkkeensaajalle noin 95 euron kuukausittaista heikennystä. Kun tämän päälle lisätään tuo edellä mainittu säästölista, on moni maamme eläkkeensaajatalous enemmän kuin pulassa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko."
"Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry antoi maanantaina julkisuuteen vetoomuksen, jossa roimitaan uuden hallituksen säästöohjelmaa. EKL:n mukaan liian moni juustohöylän sivallus osuu juuri kaikkein pienituloisimpaan kansanosaan: Indeksijäädytys, lääkekorvausten pienentäminen, sairaiden taksimatkakorvausten omavastuun suurentaminen, sähkö- ja kiinteistö- sekä lämmityspolttoaineiden verojen korotukset, palvelumaksujen nostot... EKL luettelee vetoomuksessaan.- Saamamme tiedon mukaan eläkkeensaajien asumistuesta leikkaaminen tietää esimerkiksi 1100 euron kuukausieläkkeellä ja 500 euron vuokraa maksavalle eläkkeensaajalle noin 95 euron kuukausittaista heikennystä. Kun tämän päälle lisätään tuo edellä mainittu säästölista, on moni maamme eläkkeensaajatalous enemmän kuin pulassa, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko."