Valitut artikkelit kuvastavat kyseisten päivien uutisia, artikkeleita, blogeja, videoita jne., joita on käsitelty eri SSS-vastaisten-mielenosoitusryhmien Facebook-sivuilla.
Kesäkuu II (6-9.6.)
9.6. 2015
Etelä-Saimaa:
Pamin Ann Selin väläyttää yleislakkoa jo kesällä
Pamin Ann Selin väläyttää yleislakkoa jo kesällä
Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Ann Selinin mukaan valtakunnallinen, yli ammattialojen ulottuva lakko on mahdollinen jo tänä kesänä.
— Olen ollut Pamin puheenjohtaja toistakymmentä vuotta eivätkä jäsenkuntamme puheet ole koskaan ennen olleet yhtä radikaaleja, Selin summaa.
Ihmiset ovat hänen mukaansa pettyneitä, huolissaan ja kyllästyneitä.
— On tehty kaksi hyvin maltillista, keskitettyä ratkaisua peräkkäin ajatuksella, että ollaan pidättyviä, jotta kaverit saisi hommia ja saataisiin lisää työpaikkoja alalle. Tämä maltillinen lääke ei ole kertakaikkiaan purrut.
Selinin mukaan hallitus esittää yhteiskuntasopimuksen osalta pelkkää ota tai jätä -paperia. Hallitus on uhannut ay-liikettä 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla ja veronkiristyksillä, jos sopimusta ei synny. Näin hallitus pelaa Selinin mielestä ay-liikkeen käteen mustaa pekkaa.
— Olen ollut Pamin puheenjohtaja toistakymmentä vuotta eivätkä jäsenkuntamme puheet ole koskaan ennen olleet yhtä radikaaleja, Selin summaa.
Ihmiset ovat hänen mukaansa pettyneitä, huolissaan ja kyllästyneitä.
— On tehty kaksi hyvin maltillista, keskitettyä ratkaisua peräkkäin ajatuksella, että ollaan pidättyviä, jotta kaverit saisi hommia ja saataisiin lisää työpaikkoja alalle. Tämä maltillinen lääke ei ole kertakaikkiaan purrut.
Selinin mukaan hallitus esittää yhteiskuntasopimuksen osalta pelkkää ota tai jätä -paperia. Hallitus on uhannut ay-liikettä 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla ja veronkiristyksillä, jos sopimusta ei synny. Näin hallitus pelaa Selinin mielestä ay-liikkeen käteen mustaa pekkaa.
Kymen Sanomat:
Kolumni: Espanja pani kansalta turvan tukkoon
Kolumni: Espanja pani kansalta turvan tukkoon
Miltä kuulostaisi 30 000 euron sakko siitä, että olet osallistunut mielenosoitukseen parlamenttitalon edessä? Tai 600 000 euron sakko siitä, että olet juhlinut tapahtumaa, jonka viranomaiset ovat ”yleisen turvallisuuden” nimissä kieltäneet?
Kuulostaako Venäjältä? Saudi-Arabialta? Pohjois-Korealta?
Ehkä. Mutta kyse on valtiosta, joka kuuluu Euroopan unioniin.
Kyse on Espanjasta.
Kuulostaako Venäjältä? Saudi-Arabialta? Pohjois-Korealta?
Ehkä. Mutta kyse on valtiosta, joka kuuluu Euroopan unioniin.
Kyse on Espanjasta.
YLE - Uutiset:
Juopa hyvinvoivien ja leipää jonottavien välillä voi olla turvallisuusuhka
Juopa hyvinvoivien ja leipää jonottavien välillä voi olla turvallisuusuhka
Tutkimuksen mukaan luottamus siihen, että kaikki Suomessa asuvat ovat tasa-arvoisia, on murenemassa.
Valtioneuvoston kanslian rahoittaman turvallisuustutkimuksen alustavat tiedot kertovat, että vain puolet suomalaisista uskoo tasa-arvoon. Tulos yllätti tutkimuksen tekijät.
Arvio perustuu kyselyyn, jossa 3 000 suomalaiselta kysyttiin muun muassa heidän näkemyksiään oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta sekä varautumista erilaisiin uhkiin.
Valtioneuvoston kanslian rahoittaman turvallisuustutkimuksen alustavat tiedot kertovat, että vain puolet suomalaisista uskoo tasa-arvoon. Tulos yllätti tutkimuksen tekijät.
Arvio perustuu kyselyyn, jossa 3 000 suomalaiselta kysyttiin muun muassa heidän näkemyksiään oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta sekä varautumista erilaisiin uhkiin.
Blogi - Henry Autero:
Rikkaiden rehtiys on harha
Rikkaiden rehtiys on harha
Sanotaan, että rikkaat maksavat korkeita veroja ja ovat elintasonsa ansainneet. Onko näin oikeasti? Sen uskallan kyseenalaistaa. Kapitalistien saama voitto (eli pääoman tuotto) on kasvanut samaan aikaan kun palkansaajakorvaukset (eli työläisen osuus) ovat pienentyneet. Tämän kertoo funktionaalinen tulonjako eli kapitalistin ja työläisen osuudet yrityksen voitosta (arvonlisäyksestä). Kapitalistin nettoama puhdas voitto on työn lisäarvo. Tämän osuuden hän jättää maksamatta työntekijöilleen. Oheistan tämän juttuni oheen taulukon funktionaalisesta tulonjaosta. Siinä toimintaylijäämä tarkoittaa työn lisäarvoa. Oheistan myös otteen työn lisäarvoa koskevasta taulukosta. Lisäarvo on noussut melkoisesti. Vuonna 1990 porvari nettosi 15,82 ja vuonna 2013 40,30. Mittarina on taulukon mukaan euroa / tunti.
HS:
Suomessa tapahtuu asioita, jotka eivät ole normaaleja, vaikka niitä sellaisiksi väitetään
Suomessa tapahtuu asioita, jotka eivät ole normaaleja, vaikka niitä sellaisiksi väitetään
Miksi vuonna 1982 kuollut pitkäpiimäinen kirjailija on noussut suomalaisen äärioikeiston maskotiksi?
Ayn Randissa ei ole ajankohtaista hänen hutera talouspoliittinen ajattelunsa vaan hänen kirjoissaan kohiseva tunnemaisema. Se on viime vuosisadan alkupuolen taustamusiikki: totalitarismin nousun ja suursotien kumu. Sama epämääräisellä tavalla pelottava äänimaisema humisee Suomessa juuri nyt.
Ayn Randissa ei ole ajankohtaista hänen hutera talouspoliittinen ajattelunsa vaan hänen kirjoissaan kohiseva tunnemaisema. Se on viime vuosisadan alkupuolen taustamusiikki: totalitarismin nousun ja suursotien kumu. Sama epämääräisellä tavalla pelottava äänimaisema humisee Suomessa juuri nyt.
KU - Verkkolehti:
Suomen ”kireä” veroaste onkin kaukana huippumaista
Suomen ”kireä” veroaste onkin kaukana huippumaista
Verotus on keventynyt 2000-luvulla, yhä suurempi osa kerätään kulutusveroina.Verohallinto keräsi viime vuonna valtiolle, kunnille, seurakunnille ja metsänhoitoyhdistyksille 53,2 miljardia euroa. Tilitykset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 5,9 prosenttia, kertoo Verohallinnon tuore vuosikertomus.
– Työmme onnistumisen edellytyksenä on, että saamme ylläpidettyä ja edistettyä veromyönteistä ilmapiiriä Suomessa. Jos ihmiset kokevat verojen maksamisen hyödylliseksi ja tärkeäksi, he myös todennäköisemmin hoitavat velvoitteensa oikein, pääjohtaja Pekka Ruuhonen kirjoittaa vuosikertomuksessa.
Ruuhosen mukaan verohallinnon strategian keskeinen tavoite on pienentää verovajetta. Verovajeella tarkoitetaan lainmukaisten ja todellisuudessa kertyvien verojen välistä erotusta.
Vuoden 2013 lopussa maksamatta olevia veroja oli 3,9 miljardia euroa.
Verojäämistä 33 prosenttia eli 1,2 miljardia euroa oli henkilöasiakkailta maksamatta jääneitä veroja. Näistä 734 miljoonaa oli jäännösveroja. Yritys- ja yhteisöasiakkailta on maksamatta 2,7 miljardia euroa veroja. Näistä noin 73 prosenttia eli 2 miljardia euroa oli arvonlisäveroja ja työnantajasuorituksia.
– Työmme onnistumisen edellytyksenä on, että saamme ylläpidettyä ja edistettyä veromyönteistä ilmapiiriä Suomessa. Jos ihmiset kokevat verojen maksamisen hyödylliseksi ja tärkeäksi, he myös todennäköisemmin hoitavat velvoitteensa oikein, pääjohtaja Pekka Ruuhonen kirjoittaa vuosikertomuksessa.
Ruuhosen mukaan verohallinnon strategian keskeinen tavoite on pienentää verovajetta. Verovajeella tarkoitetaan lainmukaisten ja todellisuudessa kertyvien verojen välistä erotusta.
Vuoden 2013 lopussa maksamatta olevia veroja oli 3,9 miljardia euroa.
Verojäämistä 33 prosenttia eli 1,2 miljardia euroa oli henkilöasiakkailta maksamatta jääneitä veroja. Näistä 734 miljoonaa oli jäännösveroja. Yritys- ja yhteisöasiakkailta on maksamatta 2,7 miljardia euroa veroja. Näistä noin 73 prosenttia eli 2 miljardia euroa oli arvonlisäveroja ja työnantajasuorituksia.
8.6. 2015
PERUSTUSLAKIBLOGI Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran ajankohtaispalsta:
Juha Lavapuro & Tuomas Ojanen:
Hallitusohjelma ja perustuslaki – tippuiko perustuslaki pois prosessikaaviosta?
Juha Lavapuro & Tuomas Ojanen:
Hallitusohjelma ja perustuslaki – tippuiko perustuslaki pois prosessikaaviosta?
Suomessa on viime vuosina pidetty poliittisen päätöksenteon ongelmana sitä, että ”muutosta johdetaan lakikirja kädessä”. Muun muassa viime vaalikaudella pääministerinä toiminut Jyrki Katainen (kok) kritisoi Helsingin Sanomissa 6.8.2013 sitä, että poliittisten ”johtopäätösten tekemistä yritetään korvata legalismilla”.
Runsaan viikon vanha uusi hallitus tuntuu ottaneen Kataisen neuvoista vaarin ”Ratkaisujen Suomi” -otsikolla alunperin kulkenutta hallitusohjelmaa tehdessään. Vaikka hallitusohjelma ei suoranaisesti ole perustuslain tai kv. ihmisoikeussopimusten vastainen paria kohtaa lukuun ottamatta, hallitusohjelman henki ja painotukset kertovat, ettei sen synnyttämiseen käytetyissä vatulointikoreissa, päätösiteroinneissa ja prosessikaavioissa ole juuri ollut tilaa sen paremmin perustuslaille kuin kv. ihmisoikeussopimuksille ja EU-oikeudelle.
Runsaan viikon vanha uusi hallitus tuntuu ottaneen Kataisen neuvoista vaarin ”Ratkaisujen Suomi” -otsikolla alunperin kulkenutta hallitusohjelmaa tehdessään. Vaikka hallitusohjelma ei suoranaisesti ole perustuslain tai kv. ihmisoikeussopimusten vastainen paria kohtaa lukuun ottamatta, hallitusohjelman henki ja painotukset kertovat, ettei sen synnyttämiseen käytetyissä vatulointikoreissa, päätösiteroinneissa ja prosessikaavioissa ole juuri ollut tilaa sen paremmin perustuslaille kuin kv. ihmisoikeussopimuksille ja EU-oikeudelle.
Kainuun Sanomat:
Sipilän kehut väärään osoitteeseen
Sipilän kehut väärään osoitteeseen
– Tukka nousi pystyyn. Sanoin, että pitänee kirjoittaa pääministerille eduskuntaan. Hänelle mahtaa tulla kuitenkin niin paljon postia, että mahdettaisiinko sitä noteerata.
Timo Pulliaisen mukaan filiaaliyhteistyön avulla lukiopetuksessa on todella mahdollista saavuttaa säästöjä. Ainakin Kainuussa tämä keino on kuitenkin jo käytetty, eikä siitä enää uusia säästöjä pysty repimään.
– Muualta maasta tiedän, että Mikkelin seudulla pienet lukiot tekevät yhteistyötä Mikkelin lukion kanssa. Ja Satakunnassa on samantapaista yhteistyötä. Ne molemmat ovat käyneet katsomassa mallia meiltä.
Valtakunnantasolla lukioiden etäopetus voisi vielä tuoda lisäsäätöjä. Opetustoimen menojen karsinnassa niiden merkitys kokonaisuuden kannalta olisi Pulliaisen arvion mukaan kuitenkin pieni.
Suomussalmen lukion rehtori ihmettelee, miten käytännössä on mahdollista parantaa koulutuksen laatua samaan aikaan, kun koulutusmäärärahat vähenevät.
– Ihan uskottavalta ei tunnu. En tiedä, miten insinööri aikoo ratkaista tämän yhtälön.
Timo Pulliaisen mukaan filiaaliyhteistyön avulla lukiopetuksessa on todella mahdollista saavuttaa säästöjä. Ainakin Kainuussa tämä keino on kuitenkin jo käytetty, eikä siitä enää uusia säästöjä pysty repimään.
– Muualta maasta tiedän, että Mikkelin seudulla pienet lukiot tekevät yhteistyötä Mikkelin lukion kanssa. Ja Satakunnassa on samantapaista yhteistyötä. Ne molemmat ovat käyneet katsomassa mallia meiltä.
Valtakunnantasolla lukioiden etäopetus voisi vielä tuoda lisäsäätöjä. Opetustoimen menojen karsinnassa niiden merkitys kokonaisuuden kannalta olisi Pulliaisen arvion mukaan kuitenkin pieni.
Suomussalmen lukion rehtori ihmettelee, miten käytännössä on mahdollista parantaa koulutuksen laatua samaan aikaan, kun koulutusmäärärahat vähenevät.
– Ihan uskottavalta ei tunnu. En tiedä, miten insinööri aikoo ratkaista tämän yhtälön.
Ilta-Sanomat:
Ansiosidonnainen työttömyysturva menee uusiksi 2017
Ansiosidonnainen työttömyysturva menee uusiksi 2017
Hallitus valmistelee ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistuksen lokakuun puoliväliin mennessä.
Valmistelu tehdään vuoropuhelussa työelämän osapuolten kanssa.
Uudistus valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti, ja lakiesitys tuodaan eduskunnan käsittelyyn keväällä 2016. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan tammikuun alussa 2017.
Pääministeri Juha Sipilä, ulkoministeri Timo Soini ja valtiovarainministeri Alexander Stubb tapasivat työmarkkinajohtajia tänään.
Akavan Fjäder: Hallitus tuli vastaan työttömyysturvassa ja verolinjassaAkava on valmis jatkamaan neuvotteluja työllisyys- ja kasvuneuvottelujen jatkovuodesta. Puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan liitto jatkaa neuvotteluja, jos muutokset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tulevat voimaan vasta vuoden 2017 alussa ja työmarkkinajärjestöt pääsevät vaikuttamaan valmisteluun.
Valmistelu tehdään vuoropuhelussa työelämän osapuolten kanssa.
Uudistus valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti, ja lakiesitys tuodaan eduskunnan käsittelyyn keväällä 2016. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan tammikuun alussa 2017.
Pääministeri Juha Sipilä, ulkoministeri Timo Soini ja valtiovarainministeri Alexander Stubb tapasivat työmarkkinajohtajia tänään.
Akavan Fjäder: Hallitus tuli vastaan työttömyysturvassa ja verolinjassaAkava on valmis jatkamaan neuvotteluja työllisyys- ja kasvuneuvottelujen jatkovuodesta. Puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan liitto jatkaa neuvotteluja, jos muutokset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tulevat voimaan vasta vuoden 2017 alussa ja työmarkkinajärjestöt pääsevät vaikuttamaan valmisteluun.
YLE:
Metalliliitto: Pekkaspäivistä emme luovu
"Teollisuusaloja edustava Metallityöväen liitto kannustaa jäseniään 40 tunnin työviikkoon, mutta ei halua luopua työaikaa lyhentävistä, niin sanotuista pekkasvapaista. Hallitus tavoittelee sadan tunnin lisäystä vuosittaiseen työaikaan, jotta Suomen kilpailukyky kohenisi.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ajaman yhteiskuntasopimuksen keskeinen osa on työajan pidentäminen. Se lisäisi Sipilän mukaan Suomen kilpailukykyä.
Yle Radio 1:n Ykkösaamussa vieraillut Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että Sipilän tavoittelema "tuottavuushyppy" saavutettaisiin teollisuudessa 40 tunnin viikkotyöajalla. Nyt työaika vaihtelee.
– Kyllä me kannustamme 40 viikkotunnin työaikaan. Se on meidän mielestä ihan kannustettava ja hyvä tavoite, kunhan se toteutetaan niin, että saadaan työttömät ja osa-aikaiset sekä nollasopimuslaiset töihin.
Entä voisiko Metalliliitto pidentää työaikaa niin, että se luopuisi työajantasaamisvapaista eli niin sanotuista pekkaspäivistä?
– On aika vaikea nähdä, että meiltä syntyisi sellainen päätös, että pekkaspäivät meiltä lähtisi pois, Aalto sanoo.
Pekkaspäivät ovat 1980-luvulla teollisuudessa käyttöön otettu tapa lyhentää vuosityöaikaa. Eräisiin työehtosopimuksiin on kirjattu palkallisia pekkasvapaita, joita saa, kun säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Niille nimensä antoi talous- ja työmarkkinavaikuttaja Matti Pekkanen.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ajaman yhteiskuntasopimuksen keskeinen osa on työajan pidentäminen. Se lisäisi Sipilän mukaan Suomen kilpailukykyä.
Yle Radio 1:n Ykkösaamussa vieraillut Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo, että Sipilän tavoittelema "tuottavuushyppy" saavutettaisiin teollisuudessa 40 tunnin viikkotyöajalla. Nyt työaika vaihtelee.
– Kyllä me kannustamme 40 viikkotunnin työaikaan. Se on meidän mielestä ihan kannustettava ja hyvä tavoite, kunhan se toteutetaan niin, että saadaan työttömät ja osa-aikaiset sekä nollasopimuslaiset töihin.
Entä voisiko Metalliliitto pidentää työaikaa niin, että se luopuisi työajantasaamisvapaista eli niin sanotuista pekkaspäivistä?
– On aika vaikea nähdä, että meiltä syntyisi sellainen päätös, että pekkaspäivät meiltä lähtisi pois, Aalto sanoo.
Pekkaspäivät ovat 1980-luvulla teollisuudessa käyttöön otettu tapa lyhentää vuosityöaikaa. Eräisiin työehtosopimuksiin on kirjattu palkallisia pekkasvapaita, joita saa, kun säännöllinen työaika on kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Niille nimensä antoi talous- ja työmarkkinavaikuttaja Matti Pekkanen.
Ansiosidonnaiseen suunnitellut leikkaukset hiertävät
SAK:n hallitus kokoontui maanantaiaamuna ylimääräiseen kokoukseen ottamaan kantaa siihen, että kannattaako ammattiliittojen tavoitella jatkoa työllisyys- ja kasvusopimukselle.
– Hallitus lisäsi kyllä siihen omalla hallitusohjelmallaan vaikeuskertoimia, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kuvailee lähtökohtia.
Metalliliittoa hiertää erityisesti hallituksen suunnitelma leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa 200 miljoonalla eurolla. Aalto kismittä..."
SAK:n hallitus kokoontui maanantaiaamuna ylimääräiseen kokoukseen ottamaan kantaa siihen, että kannattaako ammattiliittojen tavoitella jatkoa työllisyys- ja kasvusopimukselle.
– Hallitus lisäsi kyllä siihen omalla hallitusohjelmallaan vaikeuskertoimia, Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kuvailee lähtökohtia.
Metalliliittoa hiertää erityisesti hallituksen suunnitelma leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa 200 miljoonalla eurolla. Aalto kismittä..."
Uusi Suomi:
Hallituksen toiminta pöyristyttää - "Kaikki on levällään"
"Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallituksen puheenjohtajan henkilökohtainen varajäsen Niina Koivuniemi on pöyristynyt hallituksen toimista liittyen työllisyys- ja kasvusooimuksen sekä yhteiskuntasopimuksen neuvotteluihin. Koivuniemi sanoo Uudelle Suomelle, että oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) puhuu toista mutta hallitus tekee toista.
- Lindström vakuutti meille, että mitään ei ole sovittu ja että vastakkainasettelua ei ole. Ja kuitenkin hallitus jatkaa uhkailuaan julkisuudessa, Koivuniemi sanoo."
- - - - - - - - - - - - - - -
"- Kyllä hallituksen on tultava todella paljon vastaan ja peruttava noita listojaan, Koivuniemi sanoo.
Hänen mukaansa työttömyysturvan ohella vaikeimpia hallituksen ajamia toimia ovat paikallisen sopimisen lisääminen ja koeajan pidentäminen.
- Ministeri Lindströmin mukaan yleissitovuuteen ei kajota, mutta miten muuten paikallista sopimista voidaan lisätä? Siihen en ole saanut vastausta, Koivuniemi sanoo."
"- Kaikki on levällään, Koivuniemi kuvaa tilannetta.
Myös Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT tyrmää vuoden viivästyksen työttömyysturvan leikkauksiin."
- Lindström vakuutti meille, että mitään ei ole sovittu ja että vastakkainasettelua ei ole. Ja kuitenkin hallitus jatkaa uhkailuaan julkisuudessa, Koivuniemi sanoo."
- - - - - - - - - - - - - - -
"- Kyllä hallituksen on tultava todella paljon vastaan ja peruttava noita listojaan, Koivuniemi sanoo.
Hänen mukaansa työttömyysturvan ohella vaikeimpia hallituksen ajamia toimia ovat paikallisen sopimisen lisääminen ja koeajan pidentäminen.
- Ministeri Lindströmin mukaan yleissitovuuteen ei kajota, mutta miten muuten paikallista sopimista voidaan lisätä? Siihen en ole saanut vastausta, Koivuniemi sanoo."
"- Kaikki on levällään, Koivuniemi kuvaa tilannetta.
Myös Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT tyrmää vuoden viivästyksen työttömyysturvan leikkauksiin."
MIELIPIDE - Antero Eerola:
Tänään kaupunginhallituksen iltakoulussa Vantaalla käytiin läpi sitä, miten Juha Sipilän perusporvarihallitus ryhtyy pian kuntia kurittamaan.
Kaupungintalon ulkopuolella jyrisi ukkonen. Se antoi sopivan taustan sille synkälle sanomalle, jota eri puolilla Suomen kuntia saadaan nyt kuulla.
Ensinnäkin kuntataloutta leikataan miljardilla eurolla samalla, kun niiden tehtävissä pannaan toimeen isot harvennus- ja avohakkuut.
Palveluita siirretään yhä enemmän markkinoille, missä yhtenä keinona on palveluseteleiden jatkuvasti laajempi käyttö. Metropolihallinto hylätään.
Kuntien maksuja voidaan nostaa samalla, kun kouluilta ja päiväkodeilta otetaan pois. Jatkossa työttömien lapset saavat sanoa pihan hiekkalaatikolla: minä en saa tulla tarhaan, kun isällä ja äidillä ei ole töitä.
Työttömyyttä onkin luvassa lisää. Kuntaliitoksissa työntekijöiden irtisanomissuoja lakkautetaan ja työvoimakustannuksia alennetaan viidellä prosentilla.
ARA-asuntoja varataan yhä enemmän vain toimeentulo- tai asumistukea saavien asumismuodoksi. Näin kolmen S:n hallitus haluaa pakata köyhät samoihin taloihin.
Myös se näkyy, että Maalaisliiton kaksi perillispuoluetta ovat astuneet valtaan. Joukkoliikenteeseen ei panosteta, kirjaukset kaupunkien eheydestä tai yhdyskuntarakenteen tehokkuudesta puuttuvat eikä kasvukeskusten kohtuuhintaisesta asumisesta ole mitään mainintaa.
Kansanvallan vainiolla käy nyt ankara halla.
Tänään kaupunginhallituksen iltakoulussa Vantaalla käytiin läpi sitä, miten Juha Sipilän perusporvarihallitus ryhtyy pian kuntia kurittamaan.
Kaupungintalon ulkopuolella jyrisi ukkonen. Se antoi sopivan taustan sille synkälle sanomalle, jota eri puolilla Suomen kuntia saadaan nyt kuulla.
Ensinnäkin kuntataloutta leikataan miljardilla eurolla samalla, kun niiden tehtävissä pannaan toimeen isot harvennus- ja avohakkuut.
Palveluita siirretään yhä enemmän markkinoille, missä yhtenä keinona on palveluseteleiden jatkuvasti laajempi käyttö. Metropolihallinto hylätään.
Kuntien maksuja voidaan nostaa samalla, kun kouluilta ja päiväkodeilta otetaan pois. Jatkossa työttömien lapset saavat sanoa pihan hiekkalaatikolla: minä en saa tulla tarhaan, kun isällä ja äidillä ei ole töitä.
Työttömyyttä onkin luvassa lisää. Kuntaliitoksissa työntekijöiden irtisanomissuoja lakkautetaan ja työvoimakustannuksia alennetaan viidellä prosentilla.
ARA-asuntoja varataan yhä enemmän vain toimeentulo- tai asumistukea saavien asumismuodoksi. Näin kolmen S:n hallitus haluaa pakata köyhät samoihin taloihin.
Myös se näkyy, että Maalaisliiton kaksi perillispuoluetta ovat astuneet valtaan. Joukkoliikenteeseen ei panosteta, kirjaukset kaupunkien eheydestä tai yhdyskuntarakenteen tehokkuudesta puuttuvat eikä kasvukeskusten kohtuuhintaisesta asumisesta ole mitään mainintaa.
Kansanvallan vainiolla käy nyt ankara halla.
Keskisuomalainen:
Suomalaisyritysten pomot pakoilivat kysymyksiä palkanalennuksista
"E-e-e-e-en ko-ko-kommentoi, rallatteli Juice Leskinen taannoin ja viittasi hallituksen nihkeyteen vastata kiperiin kysymyksiin. Juice alkoi soida päässä, kun katselin Metsä Groupin pääjohtajan Kari Jordanin ja OP Ryhmän pääjohtajan Reijo Karhisen kiireesti loittonevia selkiä eilisen lehdistötilaisuuden jälkeen.
Aikomus oli kysyä heiltä lyhyttä kommenttia Keskisuomalaisen verkkovideoon.
Aluksi he suostuivat. Hetken kuluttua välikätenä toiminut OP:n edustaja tuli kysymään, mitä haastattelu koskee.
Kysymys olisi kuulunut, miltä pääministeri Juha Sipilän toive ”hyväosaisten kansalaisten osallistumisesta talkoisiin kohtuuden viesteillä ja tekemällä enemmän töitä hyvinvoinnin puolesta” kuulostaa ja miten he aikovat osaltaan vastata toiveeseen. Sipilä on puhunut asiasta useaan otteeseen ja esimerkiksi vedonnut suoraan yritysjohtajiin."
Aikomus oli kysyä heiltä lyhyttä kommenttia Keskisuomalaisen verkkovideoon.
Aluksi he suostuivat. Hetken kuluttua välikätenä toiminut OP:n edustaja tuli kysymään, mitä haastattelu koskee.
Kysymys olisi kuulunut, miltä pääministeri Juha Sipilän toive ”hyväosaisten kansalaisten osallistumisesta talkoisiin kohtuuden viesteillä ja tekemällä enemmän töitä hyvinvoinnin puolesta” kuulostaa ja miten he aikovat osaltaan vastata toiveeseen. Sipilä on puhunut asiasta useaan otteeseen ja esimerkiksi vedonnut suoraan yritysjohtajiin."
YLE:
Lista julki: Tässä Suomen osallistujat salamyhkäiseen Bilderberg-kokoukseen
Kolme suomalaista osallistuu Itävallassa tällä viikolla pidettävään Bilderberg-ryhmän talouskokoukseen. Kokoukseen on kutsuttu Suomen valtiovarainministeri ja entinen pääministeri Alexander Stubb (kok.), Evan johtaja Matti Apunen sekä Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Leena Mörttinen.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen osallistuu kokoukseen nyt viidettä kertaa peräjälkeen. Alexander Stubbille ja Leena Mörttiselle Bilderberg-tapaaminen on ensimmäinen. Mörttinen valittiin vuodenvaihteessa Matti Vanhasen seuraajaksi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitossa, Nordean pääekonomistina, Suomen Pankissa ja Euroopan keskuspankissa |
Iltalehti:
Kahden lukiolaisen viesteistä kansanliike:
Mielenosoitukseen tulossa tuhansia
Kahden lukiolaisen viesteistä kansanliike:
Mielenosoitukseen tulossa tuhansia
Viikon päästä Helsingin Kampissa nähdään mielenosoitus, johon odotetaan tuhansia osallistujia. - Suomea ollaan viemässä tuhoisaan suuntaan, sanoo hallituksen leikkauksista huolestunut nuori.
-------
"Tuhoisa suunta"
- Ajatus mielenilmauksesta kehittyi vahvasta tuntemuksesta, että hyvinvointivaltiota ja sivistynyttä Suomea ollaan viemässä tuhoisaan suuntaan. Hallituksen julkinen linja ja tavoitteet ovat vakavassa ristiriidassa ehdotettujen keinojen kanssa, joihin sisältyvät 681 miljoonan leikkaukset ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen koulutukseen, tapahtuman ystävineen perustanut abiturientti Tuomas Sadeniemi sanoo.
-------
"Tuhoisa suunta"
- Ajatus mielenilmauksesta kehittyi vahvasta tuntemuksesta, että hyvinvointivaltiota ja sivistynyttä Suomea ollaan viemässä tuhoisaan suuntaan. Hallituksen julkinen linja ja tavoitteet ovat vakavassa ristiriidassa ehdotettujen keinojen kanssa, joihin sisältyvät 681 miljoonan leikkaukset ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen koulutukseen, tapahtuman ystävineen perustanut abiturientti Tuomas Sadeniemi sanoo.
MIELIPIDE - Matti Laitinen:
HALLITUSSSAATANAT JA SUOMEN HEIKKOUDET
”Suomen taloutta ja kilpailukykyä hankaloittavat väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen.”
Ihmisiä syntyy, ikääntyy ja kuolee samanaikaisesti, joten väestön holtiton ikääntyminen on mahdotonta. Kaikki eivät elä yhtä pitkään. Lopuksi kaikki me kuolemme. Alimmassa yhteiskuntaluokassa miehet elävät 10 vuotta lyhyemmän elämän kuin vastaavasti hyvätuloiset ja –asemaiset miehet. Huoltosuhteella tarkoitetaan yleisesti tilastoidun työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa varsinaisen työvoiman määrään. Näihin ns. tuottamattomiin lukeutuvat lapset, opiskelijat, sairaat, vammaiset, työttömät, eläkeläiset ja vanhukset. On naurettavaa syyllistää huonosta talouspolitiikasta niitä, joilla ei ole edes taloudellista valtaa.
SSS-hallitus on siis huolissaan siitä, että maassamme on liikaa porukkaa, joka ei saa toimeentuloaan työpalkasta. Elatusrasitus pitäisi tämän takia siirtää enemmän jokaisen yksilön omalle kontolle. Hallitus haluaisi kohdistaa verovarat mieluummin suurteollisuuden ja eliitin tukemiseen verotuksellisin keinoin kuin pienituloisten ihmisten elämän ylläpitämiseen. Pistämällä pääoma tiukempaan verotukseen ja luomalla yhteiskunnan ylläpitämiä työpaikkoja ihmisten palvelemiseksi ja auttamiseksi, tämäkin ongelma poistuisi tästä väestömäärältään pienestä maasta.
HallituSSSaatanoiden mielestä ”Suomen jäykät rakenteet, byrokratia, ylisääntely, normitus ja työmarkkinoiden jäykkyydet pahentavat nykytilannetta.” He tarkoittavat tällä sitä, että työehtosopimuksia ja ay-liikkeen vaikutusvaltaa tulisi heikentää, valtionvirastoja kuten työvoimapalveluita pitäisi yksityistää, työsuhdeturvaa pitäisi huonontaa ja työntekijöiden asemaa suojaavia normeja pitäisi loiventaa. He tekevät kaikkensa, jotta Suomen poliittinen ja taloudellinen eliitti säilyttäisi yhteiskunnallisen asemansa.
”Muutosvastarinta, vastakkainasettelu, vastuun ulkoistaminen, apatia, uudistumiskyvyttömyys, johtajuuden puute sekä luottamuksen horjuminen poliittiseen päätöksentekoon vaikuttavat kielteisesti Suomen kokonaistilanteeseen.”
Suomen päättäjät ja heidän etujärjestönsä ovat harjoittaneet virheellistä ¬ – uusliberalistista – talouspolitiikkaa koko Suomen EU-jäsenyyskauden ajan. Hallitus toisensa perään on supistanut, säästänyt, lakkauttanut ja yksityistänyt. HallituSSSaatanat pitävät lisäksi Suomen kansan enemmistöä tyhminä jääräpäinä, koska nämä vastustavat yhä ehdottomasti sotilasliitto Natoon liittymistä.
HallituSSSaatanat väittävät, että ”meillä on vahva ja toimiva demokratia. Hallinto on luotettava, instituutiot toimivat. Näistä syntyvät vakaus ja sisäinen turvallisuus.”
Minusta tämäkin on täyttä sontapuhetta. Miten demokratia eli kansanvalta voi olla vahva ja toimiva, jollei siihen liity taloudellista demokratiaa, eikä myöskään vallan ja vastuun tasapuolista jakoa? Demokratia toimii kehnosti, jos äänestysprosentti vaaleissa jää 60 % ja jos parlamenttipuolueet eivät koskaan pidä vaalilupauksiaan. Porvarihallitukset synnyttävät vain epävakautta ja sisäistä turvattomuutta maassamme.
Suomen tulevaisuuden kannalta maamme suurin heikkous on siinä, että kansalaistemme enemmistö ei tiedosta omaa luokka-asemaansa yhteiskunnassa. HallituSSSaatanat ajavat heidän tukemanaan kapitalistien asiaa.
Mitä on tehtävä? On liityttävä yhteen ja järjestäydyttävä.
Matti Laitinen
8.6.2015
HALLITUSSSAATANAT JA SUOMEN HEIKKOUDET
”Suomen taloutta ja kilpailukykyä hankaloittavat väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen.”
Ihmisiä syntyy, ikääntyy ja kuolee samanaikaisesti, joten väestön holtiton ikääntyminen on mahdotonta. Kaikki eivät elä yhtä pitkään. Lopuksi kaikki me kuolemme. Alimmassa yhteiskuntaluokassa miehet elävät 10 vuotta lyhyemmän elämän kuin vastaavasti hyvätuloiset ja –asemaiset miehet. Huoltosuhteella tarkoitetaan yleisesti tilastoidun työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa varsinaisen työvoiman määrään. Näihin ns. tuottamattomiin lukeutuvat lapset, opiskelijat, sairaat, vammaiset, työttömät, eläkeläiset ja vanhukset. On naurettavaa syyllistää huonosta talouspolitiikasta niitä, joilla ei ole edes taloudellista valtaa.
SSS-hallitus on siis huolissaan siitä, että maassamme on liikaa porukkaa, joka ei saa toimeentuloaan työpalkasta. Elatusrasitus pitäisi tämän takia siirtää enemmän jokaisen yksilön omalle kontolle. Hallitus haluaisi kohdistaa verovarat mieluummin suurteollisuuden ja eliitin tukemiseen verotuksellisin keinoin kuin pienituloisten ihmisten elämän ylläpitämiseen. Pistämällä pääoma tiukempaan verotukseen ja luomalla yhteiskunnan ylläpitämiä työpaikkoja ihmisten palvelemiseksi ja auttamiseksi, tämäkin ongelma poistuisi tästä väestömäärältään pienestä maasta.
HallituSSSaatanoiden mielestä ”Suomen jäykät rakenteet, byrokratia, ylisääntely, normitus ja työmarkkinoiden jäykkyydet pahentavat nykytilannetta.” He tarkoittavat tällä sitä, että työehtosopimuksia ja ay-liikkeen vaikutusvaltaa tulisi heikentää, valtionvirastoja kuten työvoimapalveluita pitäisi yksityistää, työsuhdeturvaa pitäisi huonontaa ja työntekijöiden asemaa suojaavia normeja pitäisi loiventaa. He tekevät kaikkensa, jotta Suomen poliittinen ja taloudellinen eliitti säilyttäisi yhteiskunnallisen asemansa.
”Muutosvastarinta, vastakkainasettelu, vastuun ulkoistaminen, apatia, uudistumiskyvyttömyys, johtajuuden puute sekä luottamuksen horjuminen poliittiseen päätöksentekoon vaikuttavat kielteisesti Suomen kokonaistilanteeseen.”
Suomen päättäjät ja heidän etujärjestönsä ovat harjoittaneet virheellistä ¬ – uusliberalistista – talouspolitiikkaa koko Suomen EU-jäsenyyskauden ajan. Hallitus toisensa perään on supistanut, säästänyt, lakkauttanut ja yksityistänyt. HallituSSSaatanat pitävät lisäksi Suomen kansan enemmistöä tyhminä jääräpäinä, koska nämä vastustavat yhä ehdottomasti sotilasliitto Natoon liittymistä.
HallituSSSaatanat väittävät, että ”meillä on vahva ja toimiva demokratia. Hallinto on luotettava, instituutiot toimivat. Näistä syntyvät vakaus ja sisäinen turvallisuus.”
Minusta tämäkin on täyttä sontapuhetta. Miten demokratia eli kansanvalta voi olla vahva ja toimiva, jollei siihen liity taloudellista demokratiaa, eikä myöskään vallan ja vastuun tasapuolista jakoa? Demokratia toimii kehnosti, jos äänestysprosentti vaaleissa jää 60 % ja jos parlamenttipuolueet eivät koskaan pidä vaalilupauksiaan. Porvarihallitukset synnyttävät vain epävakautta ja sisäistä turvattomuutta maassamme.
Suomen tulevaisuuden kannalta maamme suurin heikkous on siinä, että kansalaistemme enemmistö ei tiedosta omaa luokka-asemaansa yhteiskunnassa. HallituSSSaatanat ajavat heidän tukemanaan kapitalistien asiaa.
Mitä on tehtävä? On liityttävä yhteen ja järjestäydyttävä.
Matti Laitinen
8.6.2015
YLE:
Näkökulma: Älkää olko ilkeitä kansalaisillenne!
Näkökulma: Älkää olko ilkeitä kansalaisillenne!
Tällaisen neuvon antaa Suomen hallitukselle Irlannin yleisradioyhtiön taloustoimittaja Sean Whelan. Tähän on helppo yhtyä, kirjoittaa Ylen EU-erikoistoimittaja Susanna Turunen.
Suomen uuden hallituksen ensi askelia on seurattu Euroopassa tarkkaan. Perussuomalaisten nousu merkittävän kokoisena eurokriittisenä puolueena hallitukseen on herättänyt nukkuvatkin. Eikä syyttä, hallituksen ohjelmassa on sellaisia kirjauksia, joiden vaikutuksia Suomen kansainväliseen ja EU-politiikkaan arvioidaan jo lähiaikoina.
Suomen kova suhtautuminen talouksien korjaamiseen on noteerattu kriisimaissa. Suomen siirtolaispolitiikka on ottanut sellaisia askelia, ettei enää voi puhua solidaarisuudesta kun kehitysyhteistyömäärärahojakin leikataan entisestään. Kansallinen etu ensin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa herättää kosolti kysymyksiä EU-maissa.
Suomen uuden hallituksen ensi askelia on seurattu Euroopassa tarkkaan. Perussuomalaisten nousu merkittävän kokoisena eurokriittisenä puolueena hallitukseen on herättänyt nukkuvatkin. Eikä syyttä, hallituksen ohjelmassa on sellaisia kirjauksia, joiden vaikutuksia Suomen kansainväliseen ja EU-politiikkaan arvioidaan jo lähiaikoina.
Suomen kova suhtautuminen talouksien korjaamiseen on noteerattu kriisimaissa. Suomen siirtolaispolitiikka on ottanut sellaisia askelia, ettei enää voi puhua solidaarisuudesta kun kehitysyhteistyömäärärahojakin leikataan entisestään. Kansallinen etu ensin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa herättää kosolti kysymyksiä EU-maissa.
Jussi Ahokas:
Tulevan hallituskauden talouspoliittinen linja
Tulevan hallituskauden talouspoliittinen linja
Published on Jun 8, 2015
Raha ja talous -blogin kirjoittaja ja SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokkaan alustus Elvytystä ja hyvinvointia - ei leikkauksille! -keskustelutilaisuudessa Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestön tiloissa, Helsingissä 3.6.2015.
Uusi hallitus saattaa olla fipo-linjaltaan jopa sixpackia elvyttävämpi, mutta eri painopisteet tarkoittavat rankkoja aikoja hyvinvointivaltion rakenteille ja heikommassa asemassa oleville.
Raha ja talous -blogin kirjoittaja ja SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokkaan alustus Elvytystä ja hyvinvointia - ei leikkauksille! -keskustelutilaisuudessa Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestön tiloissa, Helsingissä 3.6.2015.
Uusi hallitus saattaa olla fipo-linjaltaan jopa sixpackia elvyttävämpi, mutta eri painopisteet tarkoittavat rankkoja aikoja hyvinvointivaltion rakenteille ja heikommassa asemassa oleville.
Suvi Auvinen:
Hölmöläinen leikkaa tulevaisuudesta
Hölmöläinen leikkaa tulevaisuudesta
Kaikki tuntevat tarinan hölmöläisestä, jonka varpaat palelevat, joten tämä leikkaa peiton päästä palan ja ompelee sen peiton toiseen päähän. Tarinalle naureskellaan alakouluissa, mutta vähemmän huvittavaksi kuvio muuttuu hallituksen soveltaessa samaa logiikkaa vatlion talouspolittisiin päätöksiin. Nyt kaavaillut säästöt varhaiskasvatuksesta ovat hölmöläisten puuhaa. Lapsista ja nuorista säästäminen on sama kuin ottaisi lainaa tulevaisuudesta – se ei ole koskaan viisasta.
Leikkaukset johtaisivat pahimmillaan jättimäisiin lapsiryhmiin, lasten pompotteluun päiväkodin ja kerhotilojen välillä ja tätä kautta stressaantuneisiin pieniin ihmisiin. Yhteiskunnan tahdin kiihtyessä myös lapset ja nuoret ahdistuvat ja stressantuvat. Perinteisesti hyvin kansainvälisissä koulutusvertailuissa pärjännyt Suomi on tipahtanut kouluviihtyvyyden kärkisijoilta listan hännille. Jatkuva puhe suorituksista, huippuyksiköistä ja kilpailusta on syöpynyt tajuntaamme ja syrjäyttänyt tavoitteen ihmisen hyvinvoinnista.
Leikkaukset johtaisivat pahimmillaan jättimäisiin lapsiryhmiin, lasten pompotteluun päiväkodin ja kerhotilojen välillä ja tätä kautta stressaantuneisiin pieniin ihmisiin. Yhteiskunnan tahdin kiihtyessä myös lapset ja nuoret ahdistuvat ja stressantuvat. Perinteisesti hyvin kansainvälisissä koulutusvertailuissa pärjännyt Suomi on tipahtanut kouluviihtyvyyden kärkisijoilta listan hännille. Jatkuva puhe suorituksista, huippuyksiköistä ja kilpailusta on syöpynyt tajuntaamme ja syrjäyttänyt tavoitteen ihmisen hyvinvoinnista.
TS:
AKT ei näe edellytyksiä palkkaneuvotteluille
AKT ei näe edellytyksiä palkkaneuvotteluille
Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ei näe edellytyksiä työllisyys- ja kasvusopimuksen optiovuodelle. Puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan AKT suuntaa liittokohtaisiin neuvotteluihin loppusyksystä.
Piiraisen mielestä hallituksen tämänpäiväinen ilmoitus siirtää aiotut työttömyysturvan leikkaukset vuoden 2017 alkuun ovat vain temppuilua.
Nykyinen tyka-sopimus on AKT:n sopimusten osalta voimassa 31. tammikuuta 2016 saakka.
– Leikkaukset tulisivat siirron jälkeenkin voimaan tykan voimassaoloaikana, Piirainen sanoo tiedotteessa.
Piiraisen mielestä 200 miljoonan euron suuruisen työttömyysturvan leikkauksen siirtäminen muutamalla kuukaudella ei helpota työttömien asemaa.
Piiraisen mielestä hallituksen tämänpäiväinen ilmoitus siirtää aiotut työttömyysturvan leikkaukset vuoden 2017 alkuun ovat vain temppuilua.
Nykyinen tyka-sopimus on AKT:n sopimusten osalta voimassa 31. tammikuuta 2016 saakka.
– Leikkaukset tulisivat siirron jälkeenkin voimaan tykan voimassaoloaikana, Piirainen sanoo tiedotteessa.
Piiraisen mielestä 200 miljoonan euron suuruisen työttömyysturvan leikkauksen siirtäminen muutamalla kuukaudella ei helpota työttömien asemaa.
MTV:
Lapsiperheet vastahyökkäykseen – päivähoitoadressilla jo yli 50 000 allekirjoittajaa
Lapsiperheet vastahyökkäykseen – päivähoitoadressilla jo yli 50 000 allekirjoittajaa
Päivähoidon lasten ja henkilökunnan suhdeluvun muuttamista vastustavat adressi leviää verkossa.
Varhaiskasvtuksen tulevaisuus: EI kasvaville ryhmille! -adressi on kerännyt jo yli 50 000 allekirjoitusta.
Adressi vastustaa hallitusohjelman linjausta, jossa yli 3-vuotiaiden päivähoidon ryhmäkokoja kasvatetaan seitsemästä lapsesta kahdeksaan lapseen aikuista kohden.
Varhaiskasvtuksen tulevaisuus: EI kasvaville ryhmille! -adressi on kerännyt jo yli 50 000 allekirjoitusta.
Adressi vastustaa hallitusohjelman linjausta, jossa yli 3-vuotiaiden päivähoidon ryhmäkokoja kasvatetaan seitsemästä lapsesta kahdeksaan lapseen aikuista kohden.
Propaganda murtuu - tarkista Saatavakello!
Meitä pelotellaan velan kasvulla, vaikka Suomella on varoja huomattavasti enemmän kuin velkaa.
7.6.
Ahneuteen perustuva talousjärjestelmämme tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa
"Siirrytään seuraavaksi tarkastelemaan ahneutta kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Iltalehden tietojen mukaan Stora Enso Oy maksoi Suomeen veroja vuonna 2010 vain 15 176, 05 euroa 817 miljoonan euron emoyhtiön tuloksesta. Niin ikään Yhdysvalloissa vuonna 2009 1470 yli miljoonan ansaitsevan nettovero oli käytännössä 0 % ja lisäksi vuonna 2012 26 yhdysvaltalaista suuryritystä maksoi voitoistaan 0% tai alle sen, jolloin itse asiassa nettosivat veronpalautuksia valtiolta. Esimerkiksi lentokonevalmistaja Boieing teki voittoa 5,9 miljardia vuonna 2013 ja sai samaan aikaan veronpalautuksia Yhdysvaltojen liittovaltiolta 199 dollaria miljoonaa dollaria. (Maalaisjärjellä voi ihmetellä, miten yritys ei maksa vuosikymmeneen mitään veroja liittovaltiolle, mutta saa silti veronpalautuksia valtiolta.) Ylipäätänsä suurin osa kynnelle kykynevistä suuryrityksistä pyrkii agressiivisella verosuunnittelulla ja kierrättämällä varojaan kansainvälisissä veroparatiiseissa (lue veroparasiiteissa) alentamaan veroprosenttinsa mahdollisimman lähelle 0:aa."
7.6. MIELIPIDE - Laura Ia Keva:
SSS on unohtanut sellaisen yhteiskuntatieteellisen tosiasian että sosiaalihuollon kulut ovat osittain rikollisuuden torjuntakuluja vaikkei niitä siihen yleensä lasketakaan, samalla ne ovat myös työvoimareserviin käytettäviä satsauksia.
Myös julkiset terveydenhuoltomenot ovat pitkälti työvoimareservin pitämistä hengissä ja työkykyisinä, ja kaikkea näitäkin hyvätuloiset hyödyntävät.
Näin sanoo tämä yhteiskuntatieteilijä / sosiologi. Olisi aina muistettava että suurin osa julkisista menoista onkin investointeja työntekijöihin ja yleiseen turvallisuuteen.
SSS on unohtanut sellaisen yhteiskuntatieteellisen tosiasian että sosiaalihuollon kulut ovat osittain rikollisuuden torjuntakuluja vaikkei niitä siihen yleensä lasketakaan, samalla ne ovat myös työvoimareserviin käytettäviä satsauksia.
Myös julkiset terveydenhuoltomenot ovat pitkälti työvoimareservin pitämistä hengissä ja työkykyisinä, ja kaikkea näitäkin hyvätuloiset hyödyntävät.
Näin sanoo tämä yhteiskuntatieteilijä / sosiologi. Olisi aina muistettava että suurin osa julkisista menoista onkin investointeja työntekijöihin ja yleiseen turvallisuuteen.
Talkoot ovat talkoot paitsi rikkaille
"Ensinnäkin, Suomi on omistajille todellinen veroparatiisi.Maassamme kerätään pääomiin kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän kuin mitä EU-maiden keskitaso edellyttäisi. Ikään kuin tämä ei paljastaisi hallituksemme tärkeysjärjestyksistä tarpeeksi ilkeitä puolia, niin vastaavasti työtä verotetaan 5,5, miljardia euroa EU:n keskitasoa raskaammin.
Lukijoille avattakoon tilastoa sen verran, että ihminenhän voi tienata rahaa kapitalismissa kahdella pääasiallisella tavalla: omistamalla tai tekemällä työtä. Pääomiin kohdistuva verotus verottaa omistusta, ja työn verottaminen verottaa nimensä mukaisesti työtä. Markkinatalouden rakenne johtaa siihen, että omistamisella tienaavat tapaavat olla selvästi rikkaampia kuin työllä tienaavat, ja tätä kautta maamme kevyimmät verotukset sattuvat kohdistumaan juuri rikkaisiin."
Lukijoille avattakoon tilastoa sen verran, että ihminenhän voi tienata rahaa kapitalismissa kahdella pääasiallisella tavalla: omistamalla tai tekemällä työtä. Pääomiin kohdistuva verotus verottaa omistusta, ja työn verottaminen verottaa nimensä mukaisesti työtä. Markkinatalouden rakenne johtaa siihen, että omistamisella tienaavat tapaavat olla selvästi rikkaampia kuin työllä tienaavat, ja tätä kautta maamme kevyimmät verotukset sattuvat kohdistumaan juuri rikkaisiin."
Klikkaa kuvia suuremmiksi.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vastaa sunnuntain 7.6. Kalevassa omasta puolueestaan ja oppositiosta tulleeseen kritiikkiin hallituksen säästöjen kohdistumisesta vain köyhille. Sipilän mukaan hyvätuloiset osallistuvat säästötalkoisiin toisin kuin väitetään. Esimerkkeinä osallistumisesta Sipilä nostaa solidaarisuusveron jatkamisen ja uuden veneveron.
– Sipilän esiin nostamat asiat ovat sinällään tärkeitä, mutta marginaalisia. Kun katsotaan kokonaisuutta, niin on täysin selvää, että päävastuun taloustalkoista kantavat köyhät. Myös valtionvarainministeriön selvitys säästöjen vaikutuksista osoittaa, että säästöt kohdistuvat kipeimmin nimenomaan köyhiin lapsiperheisiin ja vähävaraisiin eläkeläisiin...
– Sipilän esiin nostamat asiat ovat sinällään tärkeitä, mutta marginaalisia. Kun katsotaan kokonaisuutta, niin on täysin selvää, että päävastuun taloustalkoista kantavat köyhät. Myös valtionvarainministeriön selvitys säästöjen vaikutuksista osoittaa, että säästöt kohdistuvat kipeimmin nimenomaan köyhiin lapsiperheisiin ja vähävaraisiin eläkeläisiin...
Keski-Uusimaa (maksullinen)
”Turvaton vanhus on heikossa asemassa kotipalvelun varassa”
”Turvaton vanhus on heikossa asemassa kotipalvelun varassa”
Uusi Suomi:
Tampereen ”poliisijärjestely” ihmetyttää: ”Nostaa esiin vakavia kysymyksiä”
Tampereen ”poliisijärjestely” ihmetyttää: ”Nostaa esiin vakavia kysymyksiä”
Vasemmistoliiton kansanedustaja ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Anna Kontula ihmettelee Tampereen kaupungin ”järjestelyä”, jossa kaupunki maksaa kesän ajaksi kaksi järjestyspoliisia partioimaan Tampereen keskustaan.
Aamulehden mukaan Tampereen kaupunki maksaa kahden poliisin neljän kuukauden määräaikaisen virkasuhteen palkkaus- ja oheiskustannusten verran, eli 1. kesäkuuta ja 30. syyskuuta välisenä aikana 35 000 euroa. Kaupunki haluaa näin puuttua Tampereen Keskustorin ”heikentyneeseen siisteys- ja turvallisuustilanteeseen”.
- Järjestely nostaa esiin vakavia kysymyksiä poliisin riippumattomuudesta, sillä poliisitoiminnassa on kyse merkittävästä julkisen vallan käytöstä. Poliisi ei ole markkinaehtoisesti toimiva turvallisuusfirma, eikä sitä liioin voi verrata esimerkiksi yliopistojen lahjoitusprofessuureihin, joissa rahoittaja osallistuu toimenkuvan määrittelyyn, Kontula kommentoi Puheenvuoron blogissaan.
Aamulehden mukaan Tampereen kaupunki maksaa kahden poliisin neljän kuukauden määräaikaisen virkasuhteen palkkaus- ja oheiskustannusten verran, eli 1. kesäkuuta ja 30. syyskuuta välisenä aikana 35 000 euroa. Kaupunki haluaa näin puuttua Tampereen Keskustorin ”heikentyneeseen siisteys- ja turvallisuustilanteeseen”.
- Järjestely nostaa esiin vakavia kysymyksiä poliisin riippumattomuudesta, sillä poliisitoiminnassa on kyse merkittävästä julkisen vallan käytöstä. Poliisi ei ole markkinaehtoisesti toimiva turvallisuusfirma, eikä sitä liioin voi verrata esimerkiksi yliopistojen lahjoitusprofessuureihin, joissa rahoittaja osallistuu toimenkuvan määrittelyyn, Kontula kommentoi Puheenvuoron blogissaan.
Uuninpankkopoika Saku Timonen:
Ulkoistamisen näyteikkuna
Ulkoistamisen näyteikkuna
Olemme vastanneet Rääkkylän kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vuodesta 2011 lähtien. Tuloksena on ollut, että Rääkkylän terveys- ja sosiaalimenot ovat pienentyneet ilman palvelutason heikkenemistä. Kuntaturva-mallissa päätösvalta sote-palveluissa säilyy kunnalla ja taloudellisen riskin kantaa Attendo.
Näin mainostaa Attendo ulkoistamisen näyteikkunana käyttämäänsä Rääkkylän palvelutuotannon yksityistämistä. Rääkkylän kokemuksia hehkuttavat Attendon kaupparatsut ovat ravanneet ympäri maan kehumassa tuotettaan. Totuus on kuitenkin paljon kamalampi. Se on niin kamala, että sitä on yritetty peitellä ja yllättävän kauan se onnistuikin.
Totuus on, että Rääkkylä on velkaa Attendolle näistä palveluista neljä miljoonaa euroa. Velka on kertynyt miljoonan vuositahtia ilman että se olisi näkynyt selkeästi tilinpäätöksissä ja talousarvioissa. Se on ostopalveluvelkaa eli Attendo on lykännyt omien saataviensa perimistä molemminpuolisella yhteisymmärryksellä. Attendo on siis myöntänyt kunnalle pimeää lainaa.
Näin mainostaa Attendo ulkoistamisen näyteikkunana käyttämäänsä Rääkkylän palvelutuotannon yksityistämistä. Rääkkylän kokemuksia hehkuttavat Attendon kaupparatsut ovat ravanneet ympäri maan kehumassa tuotettaan. Totuus on kuitenkin paljon kamalampi. Se on niin kamala, että sitä on yritetty peitellä ja yllättävän kauan se onnistuikin.
Totuus on, että Rääkkylä on velkaa Attendolle näistä palveluista neljä miljoonaa euroa. Velka on kertynyt miljoonan vuositahtia ilman että se olisi näkynyt selkeästi tilinpäätöksissä ja talousarvioissa. Se on ostopalveluvelkaa eli Attendo on lykännyt omien saataviensa perimistä molemminpuolisella yhteisymmärryksellä. Attendo on siis myöntänyt kunnalle pimeää lainaa.
Hämis-tuubi:
Suomenkielinen tekstitys - paina cc-nappia.
Published on Jun 7, 2015
Saksalainen yleisradio tekee lupamaksujensa eteen tutkivaa journalismia! Suomessa maksetaan YLE-veroa YLEnannosta!
Dokumentti, jonka tekijä tutki vuoden ajan TROIKAN JÄLKIÄ Euroopassa. Ehdoton katsottava kaikille, jotka luulevat, että Suomi säästyy TROIKAN aloittamalta "juoksulta pohjalle".
Kurkista tulevaisuuteesi! Suomen politikot eivät ole sen viisaampia, kuin kolleegansa kriisimaista!
TROIKKA TULEE PIAN! OLETKO VALMIS ?
Saksalainen yleisradio tekee lupamaksujensa eteen tutkivaa journalismia! Suomessa maksetaan YLE-veroa YLEnannosta!
Dokumentti, jonka tekijä tutki vuoden ajan TROIKAN JÄLKIÄ Euroopassa. Ehdoton katsottava kaikille, jotka luulevat, että Suomi säästyy TROIKAN aloittamalta "juoksulta pohjalle".
Kurkista tulevaisuuteesi! Suomen politikot eivät ole sen viisaampia, kuin kolleegansa kriisimaista!
TROIKKA TULEE PIAN! OLETKO VALMIS ?
Taattua Hämis-laatua!
Talouselämä:
Lauri Ihalainen ja Lasse Laatunen golfkierroksella: tulopolitiikan veteraanit arvioivat hallituksen giljotiinia
Lauri Ihalainen ja Lasse Laatunen golfkierroksella: tulopolitiikan veteraanit arvioivat hallituksen giljotiinia
Kesäkuun alussa vietetään kansallista golf-viikkoa. Vierumäen kentältä löytyi maanantaina koleasta säästä huolimatta kaksi veteraania: Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja, eläkeläinenLasse Laatunen sekä entinen SAK:n puheenjohtaja ja työministeri, nykyinen kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd).
Golfkierroksen jälkeen on hyvä hetki puhua selväksi ajankohtaisia asioita. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) yritti jo ennen hallitusneuvotteluja työmarkkinoiden hole in one -ratkaisua eli yhteiskuntasopimusta, jolla Suomen kilpailukykyä korjattaisiin kertarysäyksellä viisi prosenttia. Ensimmäinen yritys ei onnistunut, kesällä yritetään uudelleen.
Golfkierroksen jälkeen on hyvä hetki puhua selväksi ajankohtaisia asioita. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) yritti jo ennen hallitusneuvotteluja työmarkkinoiden hole in one -ratkaisua eli yhteiskuntasopimusta, jolla Suomen kilpailukykyä korjattaisiin kertarysäyksellä viisi prosenttia. Ensimmäinen yritys ei onnistunut, kesällä yritetään uudelleen.
YLE:
Ranskalainen satiirilehti Charlie Hebdo irvailee perussuomalaisille
Ranskalainen satiirilehti Charlie Hebdo irvailee perussuomalaisille
Ranskalainen satiirilehti Charlie Hebdo ironisoi tuoreimmassa numerossaan Suomen perussuomalaisia ja puolueen nousua hallitukseen. Lehden mukaan puolue on keittänyt tehokkaan sekoituksen "muka-sosialismia", euroskeptisyyttä ja ulkomaalaisvastaisuutta, mutta on nyt mukana hallituksessa, joka hakee Suomeen miljardisäästöjä.
Vasemmistolaisen Charlie Hebdo -lehden artikkeli on otsikoitu "Helsinki etääntyy Euroopasta". Satiirilehti käsittelee siinä sarkastiseen tyyliinsä perussuomalaisten suosion syitä ja euroskeptisyyden nousua Suomessa.
Kuva: Tytti Sulander / Yle
Toimittaja Jean-Yves Camus'n irvailun kohteeksi joutuu heti aluksi puolueen nimi True Finns eli les Vrais Finlandais. Charlie Hebdon mukaan perussuomalaiset kun ilmoittaa edustavansa "oikeita suomalaisia" erotuksena "vääristä suomalaisista" kuten suomenruotsalaisista, saamelaisista, venäläisvähemmistöstä tai maahanmuuttajista. Jutun kuvituksena on piirrettyjä hirviä (kuvatekstinä "oikeita suomalaisia") sekä yksi tummaihoinen ihminen (kuvatekstinä "väärä suomalainen").
Vasemmistolaisen Charlie Hebdo -lehden artikkeli on otsikoitu "Helsinki etääntyy Euroopasta". Satiirilehti käsittelee siinä sarkastiseen tyyliinsä perussuomalaisten suosion syitä ja euroskeptisyyden nousua Suomessa.
Kuva: Tytti Sulander / Yle
Toimittaja Jean-Yves Camus'n irvailun kohteeksi joutuu heti aluksi puolueen nimi True Finns eli les Vrais Finlandais. Charlie Hebdon mukaan perussuomalaiset kun ilmoittaa edustavansa "oikeita suomalaisia" erotuksena "vääristä suomalaisista" kuten suomenruotsalaisista, saamelaisista, venäläisvähemmistöstä tai maahanmuuttajista. Jutun kuvituksena on piirrettyjä hirviä (kuvatekstinä "oikeita suomalaisia") sekä yksi tummaihoinen ihminen (kuvatekstinä "väärä suomalainen").
Demokraatti:
”Kuin Dracula valittaisiin veripankin johtajaksi” – PS hermostui vertauksesta
”Kuin Dracula valittaisiin veripankin johtajaksi” – PS hermostui vertauksesta
Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo pitää Euroopan liberaalidemokraattien Alden entisen puheenjohtajan Sir Graham Watsonin vertausta ala-arvoisena ja rajuna hyökkäyksenä.
Sir Watson puhui lauantaina RKP:n puoluekokouksessa.
– Hän vertasi puheenjohtaja Timon Soinin valintaa ulkoministeriksi samaksi, jos Dracula valittaisiin veripankin johtajaksi. Tällaista itsenäisen maan sisäiseen politiikkaan puuttumista ei ole sitten nähty Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, Slunga-Poutsalo tyrmistyi.
Sir Watson puhui lauantaina RKP:n puoluekokouksessa.
– Hän vertasi puheenjohtaja Timon Soinin valintaa ulkoministeriksi samaksi, jos Dracula valittaisiin veripankin johtajaksi. Tällaista itsenäisen maan sisäiseen politiikkaan puuttumista ei ole sitten nähty Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, Slunga-Poutsalo tyrmistyi.
Iltalehti:
Nännännää!
Sunnuntai 07.06.2015 klo 20:47
Timo Soinista on tullut ylimielinen koulukiusaaja, kirjoittaa politiikan toimittaja Tommi Parkkonen.
Nännännää!
Sunnuntai 07.06.2015 klo 20:47
Timo Soinista on tullut ylimielinen koulukiusaaja, kirjoittaa politiikan toimittaja Tommi Parkkonen.
Olin viikonlopun Oulussa, vihreiden puoluekokouksessa.
Siellä ei tapahtunut mitään uutisoimisen arvoista.
Ville Niinistö jatkaa ilman haastajaa puolueen johdossa, eduskunnan ulkopuolelle kevään vaaleissa täpärästi jäänyt Maria Ohisalo valittiin huikealla äänivyöryllä varapuheenjohtajaksi ja Fennovoiman ydinvoimahanke on tietysti kauhean inhottava.
Blaa, blaa ja myös blaa.
Mutta Oulussa puhuttiin paljon perussuomalaisista ja sen puheenjohtajasta Timo Soinista – Soinin kommentit lauantain Helsingin Sanomien haastattelussa ja tuoreet blogikirjoitukset saivat puoluekokousväeltä ansaitsemansa huomion. Ne pantiin merkille myös 243 kilometriä etelämmässä Pedersöressä, missä toinen oppositiopuolue RKP piti oman puoluekokouksensa.
Siellä ei tapahtunut mitään uutisoimisen arvoista.
Ville Niinistö jatkaa ilman haastajaa puolueen johdossa, eduskunnan ulkopuolelle kevään vaaleissa täpärästi jäänyt Maria Ohisalo valittiin huikealla äänivyöryllä varapuheenjohtajaksi ja Fennovoiman ydinvoimahanke on tietysti kauhean inhottava.
Blaa, blaa ja myös blaa.
Mutta Oulussa puhuttiin paljon perussuomalaisista ja sen puheenjohtajasta Timo Soinista – Soinin kommentit lauantain Helsingin Sanomien haastattelussa ja tuoreet blogikirjoitukset saivat puoluekokousväeltä ansaitsemansa huomion. Ne pantiin merkille myös 243 kilometriä etelämmässä Pedersöressä, missä toinen oppositiopuolue RKP piti oman puoluekokouksensa.
Uusi Suomi:
”On täysin selvää, että päävastuun taloustalkoista kantavat köyhät
”On täysin selvää, että päävastuun taloustalkoista kantavat köyhät
Vasemmiston edustajat eivät sulata pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lausuntoja hyvätuloisten suomalaisten osallistumisesta taloustalkoisiin. Sipilää moititaan mitättömien asioiden esiin nostamisesta.
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen vaatii nyt korotuksia pääomatulojen verotukseen. Sarkkinen huomauttaa, että suuret pääomatulot ovat Suomessa kevyemmin verotettuja kuin suuret palkkatulot.
-Tilanteessa, jossa kansalta peräänkuulutetaan talkoohenkeä olisi kohtuullista, että aliverotettujen suurten pääomatulojen nauttijat osallistuisivat myös taloustalkoisiin veronkorotusten kautta. Hallituksen kategorinen linja veronkiristyksiä vastaan aiheuttaa sen, että tuloerot ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvavat, Sarkkinen toteaa.
Sipilä sanoi Kalevan haastattelussa tänään, että hyvätuloiset suomalaiset osallistuvat taloustalkoisiin muun muassa niin sanotun solidaarisuusveron ja veneveron kautta. Sarkkisen mukaan tämä ei riitä.
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen vaatii nyt korotuksia pääomatulojen verotukseen. Sarkkinen huomauttaa, että suuret pääomatulot ovat Suomessa kevyemmin verotettuja kuin suuret palkkatulot.
-Tilanteessa, jossa kansalta peräänkuulutetaan talkoohenkeä olisi kohtuullista, että aliverotettujen suurten pääomatulojen nauttijat osallistuisivat myös taloustalkoisiin veronkorotusten kautta. Hallituksen kategorinen linja veronkiristyksiä vastaan aiheuttaa sen, että tuloerot ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvavat, Sarkkinen toteaa.
Sipilä sanoi Kalevan haastattelussa tänään, että hyvätuloiset suomalaiset osallistuvat taloustalkoisiin muun muassa niin sanotun solidaarisuusveron ja veneveron kautta. Sarkkisen mukaan tämä ei riitä.
Talouselämä:
Soini lähtee herrojen kanssa marjaan – susi tulee vastaan
Soini lähtee herrojen kanssa marjaan – susi tulee vastaan
Kirjoittaja, poliittisen historian dosentti ja VTT Erkka Railo työskentelee Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkijana.
Hallitusneuvotteluiden jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Trio Ässät – kolmen hallituspuolueen puheenjohtajat – hehkui yhteisymmärrystä. Tässä vaiheessa niin kuuluukin tehdä. Pinnan alla on kuitenkin karu totuus: Kaikki joutuivat antamaan periksi, mutta yksi enemmän kuin toiset.
Jo hallitusneuvottelujen lähtökohta oli perussuomalaisille epäedullinen. Puolue neuvotteli hallituksen muodostamisesta kahden porvaripuolueen kanssa, ja tiukan paikan tullen nämä saattoivat jyrätä perussuomalaisten kannan.
Siksi perussuomalaiset joutui tekemään hallitusneuvotteluissa suurimmat myönnytykset. Myönnytyksistä seuraava lasku tulee perästä.
Perussuomalaisille symbolisesti tärkeimmät asiat ovat maahanmuutto ja Euroopan unionin vastustaminen. Kaukana ovat kuitenkin ne ajat, kun perussuomalaiset julisti vaaliohjelmassaan, että "suomalaiset eliittipoliitikot ovat nöyrinä käyneet kumartamassa EU-herroja ja kiillottamassa heidän kenkiään" ja vaati uutta kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.
Hallitusneuvotteluiden jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Trio Ässät – kolmen hallituspuolueen puheenjohtajat – hehkui yhteisymmärrystä. Tässä vaiheessa niin kuuluukin tehdä. Pinnan alla on kuitenkin karu totuus: Kaikki joutuivat antamaan periksi, mutta yksi enemmän kuin toiset.
Jo hallitusneuvottelujen lähtökohta oli perussuomalaisille epäedullinen. Puolue neuvotteli hallituksen muodostamisesta kahden porvaripuolueen kanssa, ja tiukan paikan tullen nämä saattoivat jyrätä perussuomalaisten kannan.
Siksi perussuomalaiset joutui tekemään hallitusneuvotteluissa suurimmat myönnytykset. Myönnytyksistä seuraava lasku tulee perästä.
Perussuomalaisille symbolisesti tärkeimmät asiat ovat maahanmuutto ja Euroopan unionin vastustaminen. Kaukana ovat kuitenkin ne ajat, kun perussuomalaiset julisti vaaliohjelmassaan, että "suomalaiset eliittipoliitikot ovat nöyrinä käyneet kumartamassa EU-herroja ja kiillottamassa heidän kenkiään" ja vaati uutta kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.
Iltalehti:
Ex-puoluesihteeri esittää: Aloitetaan työajan pidennys eduskunnasta!
Ex-puoluesihteeri esittää: Aloitetaan työajan pidennys eduskunnasta!
Entinen keskustan puoluesihteeri, tietokirjailija Jarmo Korhonen esittää, että hallituksen ajama tuottavuushyppy pitäisi aloittaa eduskunnasta.
Keskustan Juha Sipilän johtama hallitus haluaa viiden prosentin tuottavuushypyn Suomen talouden kuntoonsaattamiseksi. Keinoista, joilla tämä toteutettaisiin, on julkisuudessa ollut esillä muun muassa 100 tunnin lisätyön tekeminen vuodessa.
Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen kehottaa Sipilää aloittamaan työajan pidentämisen eduskunnasta.
Korhonen muistuttaa, että kansanedustajan kesäloma on juhannusviikolta syyskuun ensimmäiselle viikolle, eli 11 - 12 viikkoa. Syksyllä on viikko lomaa, joululoma on 5 - 6 viikkoa, pääsiäisloma viikon.
- Lomaa on 18 - 20 viikkoa eli 4 - 5 kuukautta vuodessa. Kansanedustaja tienaa yli 30 000 euroa ajalta, jolloin ei ole mitään istuntoja, Korhonen laskeskelee.
- Samalla he tekevät nelipäiväistä työviikkoa. Istunnot alkavat tiistaina ja päättyvät perjantaina kello 15.
Keskustan Juha Sipilän johtama hallitus haluaa viiden prosentin tuottavuushypyn Suomen talouden kuntoonsaattamiseksi. Keinoista, joilla tämä toteutettaisiin, on julkisuudessa ollut esillä muun muassa 100 tunnin lisätyön tekeminen vuodessa.
Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen kehottaa Sipilää aloittamaan työajan pidentämisen eduskunnasta.
Korhonen muistuttaa, että kansanedustajan kesäloma on juhannusviikolta syyskuun ensimmäiselle viikolle, eli 11 - 12 viikkoa. Syksyllä on viikko lomaa, joululoma on 5 - 6 viikkoa, pääsiäisloma viikon.
- Lomaa on 18 - 20 viikkoa eli 4 - 5 kuukautta vuodessa. Kansanedustaja tienaa yli 30 000 euroa ajalta, jolloin ei ole mitään istuntoja, Korhonen laskeskelee.
- Samalla he tekevät nelipäiväistä työviikkoa. Istunnot alkavat tiistaina ja päättyvät perjantaina kello 15.
6.6. 2015
Vantaan Sanomat:
Sipilä puhuu palkkamaltista – HS: HSY puuhaa johtajille (10700 e/kk) isoja korotuksia
Sipilä puhuu palkkamaltista – HS: HSY puuhaa johtajille (10700 e/kk) isoja korotuksia
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY kaavailee ylimmille johtajilleen reiluja palkankorotuksia. Helsingin Sanomien tietojen mukaan toimitusjohtajan palkkaa oltaisiin nostamassa noin 640 eurolla.
Samaan aikaan kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on vedonnut yhteiskuntasopimuksen merkeissä erityisesti hyväpalkkaisiin yritysjohtajiin, jotta heidän omissa palkoissaan pidettäisiin maltti mielessä, HSY-kuntayhtymän hallitus on kaavaillut kuoppakorotusta johtajilleen.
HSY:n toimitusjohtajan Raimo Inkisen (vihr.) ja toimialajohtajien palkkaa ollaan HS:n mukaan nostamassa yli kuudella prosentilla. Inkisen palkka on nyt yli 10 700 euroa, ja lisäksi hänellä on autoetu.
Samaan aikaan kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on vedonnut yhteiskuntasopimuksen merkeissä erityisesti hyväpalkkaisiin yritysjohtajiin, jotta heidän omissa palkoissaan pidettäisiin maltti mielessä, HSY-kuntayhtymän hallitus on kaavaillut kuoppakorotusta johtajilleen.
HSY:n toimitusjohtajan Raimo Inkisen (vihr.) ja toimialajohtajien palkkaa ollaan HS:n mukaan nostamassa yli kuudella prosentilla. Inkisen palkka on nyt yli 10 700 euroa, ja lisäksi hänellä on autoetu.
HS:
Timo Soini hallitusohjelmasta: "Siellä on kyllä sulfaa syötäväksi"
"En sievistele – on siellä kirpeää", sanoo puheenjohtaja Timo Soini (ps) hallitusohjelmasta
Timo Soini hallitusohjelmasta: "Siellä on kyllä sulfaa syötäväksi"
"En sievistele – on siellä kirpeää", sanoo puheenjohtaja Timo Soini (ps) hallitusohjelmasta
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini myöntää, että puolue on joutunut tekemään pienituloisia rokottavia kompromisseja.
"Siellä on kyllä sulfaa syötäväksi", sanoo tuore ulkoministeri Soini kolmen puolueen hallituksen ohjelmasta.
"Siellä on kyllä sulfaa syötäväksi", sanoo tuore ulkoministeri Soini kolmen puolueen hallituksen ohjelmasta.
Demokraatti:
Työttömät, rahojanne tarvitaan taas!
Työttömät, rahojanne tarvitaan taas!
Kuinkahan moni uskoi uuden hallituksen useiden miljardien eurojen säästökuurin koskevan kaikkia suomalaisia. Itse en uskonut – ja ikävä kyllä olin oikeassa. Leikkaukset kun kohdistuvat pääosin niihin, jotka jo syystä tai toisesta ovat joutuneet ahtaalle.
Yhteisistä talkoista ei juurikaan voi puhua.
On lähes luonnonlain omaista, että aina kun Suomen tarvitsee säästää, jonon kärkeen kutsutaan työttömät. Niinhän hallitusohjelman mukaan nytkin tulee tapahtumaan. Työttömät ovat kuitenkin jo joutuneet luopumaan yhdestä elämänsä tärkeimmästä asiasta. Työpaikasta.
Tuntuu irvokkaalta ajatella, että Suomi lähtisi nousuun ja asiat kääntyisivät parhain päin sillä, että rokotetaan työttömäksi joutuneita ihmisiä vielä toistamiseen. Jokainen varmaan ymmärtää, että säästää ja sopeuttaa pitää, mutta että työttömiltä…?
En usko, että ansiosidonnainenkaan työttömyysturva on kenelläkään sellaisella tasolla, että se motivoisi jäämään työelämän ulkopuolelle. Aina löytyy poikkeuksia, mutta eihän niiden mukaan päätöksiä pidä tehdä.
Yhteisistä talkoista ei juurikaan voi puhua.
On lähes luonnonlain omaista, että aina kun Suomen tarvitsee säästää, jonon kärkeen kutsutaan työttömät. Niinhän hallitusohjelman mukaan nytkin tulee tapahtumaan. Työttömät ovat kuitenkin jo joutuneet luopumaan yhdestä elämänsä tärkeimmästä asiasta. Työpaikasta.
Tuntuu irvokkaalta ajatella, että Suomi lähtisi nousuun ja asiat kääntyisivät parhain päin sillä, että rokotetaan työttömäksi joutuneita ihmisiä vielä toistamiseen. Jokainen varmaan ymmärtää, että säästää ja sopeuttaa pitää, mutta että työttömiltä…?
En usko, että ansiosidonnainenkaan työttömyysturva on kenelläkään sellaisella tasolla, että se motivoisi jäämään työelämän ulkopuolelle. Aina löytyy poikkeuksia, mutta eihän niiden mukaan päätöksiä pidä tehdä.
Ilta-Sanomat:
Ei ole Timo Soinilla helppoa
Ei ole Timo Soinilla helppoa
Ne lupasivat ennen vaaleja kaikkea ihanaa.
Että pian sun on hyvä elää, köyhä eläkeläinen, köyhä työläinen, köyhän lapsen köyhä äiti. Ja sitten kun ne pääsivät valtaan, ne olivat, että mitä, nää köyhät, vieläkö ne on elossa?
Elossa ovat, ja epäkohteliaan äänekkäästi. Purnaavat kuin vialliset lapset, vaikka saisivat olla kiitollisia siitäkin vähästä, mitä ovat.
Ei tunnu kivalta. Vihdoinkin pääsi hallitukseen, sai sitä mitä halusi, valtaa itselle, ja ne vain aukovat päätään, ihan kuin olisivat ihmisiä, joilla on jotain merkitystä. Ryhdistäytykää nyt, ja jos on nälkä, tehkää toisistanne maukasta mureketta älkääkä koko ajan valittako.
Ei ole Timo Soinilla helppoa. Ensin sitä yrittää päästä elämässään pitkälle olemalla äänitorvi niille, jotka eivät pääse elämässään pitkälle.
Sitten kun pääsee sinne, minne sielu on janonnut, nämä muut alkavat huutaa, että sä lupasit ottaa meidät mukaan, et ottanut, mitä tää nyt on.
Kiusallista tuollainen, häiritsee päiväunia ministeriauton takapenkillä.
Että pian sun on hyvä elää, köyhä eläkeläinen, köyhä työläinen, köyhän lapsen köyhä äiti. Ja sitten kun ne pääsivät valtaan, ne olivat, että mitä, nää köyhät, vieläkö ne on elossa?
Elossa ovat, ja epäkohteliaan äänekkäästi. Purnaavat kuin vialliset lapset, vaikka saisivat olla kiitollisia siitäkin vähästä, mitä ovat.
Ei tunnu kivalta. Vihdoinkin pääsi hallitukseen, sai sitä mitä halusi, valtaa itselle, ja ne vain aukovat päätään, ihan kuin olisivat ihmisiä, joilla on jotain merkitystä. Ryhdistäytykää nyt, ja jos on nälkä, tehkää toisistanne maukasta mureketta älkääkä koko ajan valittako.
Ei ole Timo Soinilla helppoa. Ensin sitä yrittää päästä elämässään pitkälle olemalla äänitorvi niille, jotka eivät pääse elämässään pitkälle.
Sitten kun pääsee sinne, minne sielu on janonnut, nämä muut alkavat huutaa, että sä lupasit ottaa meidät mukaan, et ottanut, mitä tää nyt on.
Kiusallista tuollainen, häiritsee päiväunia ministeriauton takapenkillä.
Varsinainen vitsi! Juu, esim. maanviljelijät olivat puolesta (100%)
IL selvitti: Kansa kannattaa pidempää työviikkoa
Lauantai 6.6.2015 klo 07.14
Suurin osa suomalaisista kannattaa hallituksen ehdottamaa yhteiskuntasopimusta.
Iltalehden Taloustutkimuksella teettämä kysely paljastaa, että suomalaisesta ovat valmiita tekemään 40-tuntista työviikkoa tai luopumaan pekkaspäivistä, jos hallitus sitoutuu veronalennuksiin ja pidättäytyy lisäleikkauksista.
Kansasta 53 % on itse valmis työajan pidentämiseen ja 32 % vastustaa ajatusta. Miehet suhtautuvat lisätyöhön naisia positiivisemmin, sillä miehistä 56 % suhtautuu asiaan myöntyvästi, kun naisista työviikon pidentämiseen on valmis 50 %.
- Se on vähän yllättävää, että oltaisiin valmiita pidentämään viikkotyöaikaa. Mielestä tämä kertoo siitä, että asiaa on markkinoitu hyvin ja se on ollut paljon julkisessa keskustelussa, arvioi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Kaikki myöntyväisimmin pidempään työviikkoon suhtautuvat kyselyn perusteella maanviljelijät (100 %), yrittäjät (95 %) ja johtavassa asemassa olevat (87 %). Tulosta voi selittää se, että näissä ryhmissä tehdään usein muutenkin pitkää työviikkoa.
Eniten vastustusta pidemmälle työajalle on kyselyn mukaan työntekijöiden (50 %) ja toimihenkilöiden (41 %) keskuudessa.
Lauantai 6.6.2015 klo 07.14
Suurin osa suomalaisista kannattaa hallituksen ehdottamaa yhteiskuntasopimusta.
Iltalehden Taloustutkimuksella teettämä kysely paljastaa, että suomalaisesta ovat valmiita tekemään 40-tuntista työviikkoa tai luopumaan pekkaspäivistä, jos hallitus sitoutuu veronalennuksiin ja pidättäytyy lisäleikkauksista.
Kansasta 53 % on itse valmis työajan pidentämiseen ja 32 % vastustaa ajatusta. Miehet suhtautuvat lisätyöhön naisia positiivisemmin, sillä miehistä 56 % suhtautuu asiaan myöntyvästi, kun naisista työviikon pidentämiseen on valmis 50 %.
- Se on vähän yllättävää, että oltaisiin valmiita pidentämään viikkotyöaikaa. Mielestä tämä kertoo siitä, että asiaa on markkinoitu hyvin ja se on ollut paljon julkisessa keskustelussa, arvioi Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Kaikki myöntyväisimmin pidempään työviikkoon suhtautuvat kyselyn perusteella maanviljelijät (100 %), yrittäjät (95 %) ja johtavassa asemassa olevat (87 %). Tulosta voi selittää se, että näissä ryhmissä tehdään usein muutenkin pitkää työviikkoa.
Eniten vastustusta pidemmälle työajalle on kyselyn mukaan työntekijöiden (50 %) ja toimihenkilöiden (41 %) keskuudessa.
Kaleva:
Juhana Vartiainen: ”Viimeinkin kansa on alkanut osoittaa ymmärrystä”
Juhana Vartiainen: ”Viimeinkin kansa on alkanut osoittaa ymmärrystä”
Jutun otsikkoa korjattu 9.6.2015 kello 15.10. Otsikko oli ensin: Juhana Vartiainen hehkuttaa kyselytulosta: ”Viimeinkin kansa on alkanut osoittaa ymmärrystä”. Vartiainen ei viitannut kommenteissaan Lännen Median Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vaan kommentoi suomalaisten asennemuutoksia aiempiin tutkimuksiin pohjaten.
Suomalaiset olisivat valmiita koskemaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituuteen. Tällä hetkellä ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 työttömyyspäivältä.
Lännen Median Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 52 prosenttia vastaajista kannattaa jonkin verran tai erittäin paljon sitä, että säästöjä haetaan työttömyysturvan kestoa lyhentämällä.
Kysyimme talousasiantuntijoilta mietteitä siitä, millaisia vaikutuksia ansiosidonnaisen keston lyhentämisellä olisi.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen väistyvä johtaja ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen:
”Kun etuuden loppu häämöttää, ihminen työllistyy”
Suomalaiset olisivat valmiita koskemaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituuteen. Tällä hetkellä ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan 500 työttömyyspäivältä.
Lännen Median Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 52 prosenttia vastaajista kannattaa jonkin verran tai erittäin paljon sitä, että säästöjä haetaan työttömyysturvan kestoa lyhentämällä.
Kysyimme talousasiantuntijoilta mietteitä siitä, millaisia vaikutuksia ansiosidonnaisen keston lyhentämisellä olisi.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen väistyvä johtaja ja kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen:
”Kun etuuden loppu häämöttää, ihminen työllistyy”
Kommentti
Keisarin uudet aatteet
Keisarin uudet aatteet
Nyt sitten tehdään ratkaisuja. Rohkeita, vaikeita, hämmentäviä ratkaisuja.
Haluaisin kovasti ymmärtää uutta hallitusohjelmaa, mutta vaikka olen lukenut aiheesta monta analyysia, en näe, miten hallituksen julkilausutut tavoitteet ja esitetyt keinot istuvat yhteen. Siksi piirsin viime viikkojen myllerryksestä oman tilannekuvani.
Se ei luonnollisesti ole neutraali, vaan perustuu suurelta osin Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja ja Helsingin kauppakorkeakoulun dosentti Mika Pantzarin kommentteihin hallituksen talouspolitiikan ongelmista. Lisäksi olen yhteiskuntapolitiikan opiskelija ja opintojen kautta omaksunut käsityksen, että hyvinvointivaltio on harvinaisen toimiva tapa luoda hyvinvointia, turvallisuutta, mahdollisuuksien tasa-arvoa, ja saada kaikkien kansalaisten inhimilliset ja taloudelliset resurssit koko yhteiskunnan käyttöön.
Hyvä, nyt tiedätte, mistä suunnasta tulen.
Mutta kukas tämä on?
Haluaisin kovasti ymmärtää uutta hallitusohjelmaa, mutta vaikka olen lukenut aiheesta monta analyysia, en näe, miten hallituksen julkilausutut tavoitteet ja esitetyt keinot istuvat yhteen. Siksi piirsin viime viikkojen myllerryksestä oman tilannekuvani.
Se ei luonnollisesti ole neutraali, vaan perustuu suurelta osin Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja ja Helsingin kauppakorkeakoulun dosentti Mika Pantzarin kommentteihin hallituksen talouspolitiikan ongelmista. Lisäksi olen yhteiskuntapolitiikan opiskelija ja opintojen kautta omaksunut käsityksen, että hyvinvointivaltio on harvinaisen toimiva tapa luoda hyvinvointia, turvallisuutta, mahdollisuuksien tasa-arvoa, ja saada kaikkien kansalaisten inhimilliset ja taloudelliset resurssit koko yhteiskunnan käyttöön.
Hyvä, nyt tiedätte, mistä suunnasta tulen.
Mutta kukas tämä on?
Uusi Suomi:
Tyly kuittaus Timo Soinille: ”Vallanhimo menee kansalaisten hyvinvoinnin edelle”
Tyly kuittaus Timo Soinille: ”Vallanhimo menee kansalaisten hyvinvoinnin edelle”
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kommentoi puolueensa puoluekokouksen yhteydessä perussuomalaisten puheenjohtajan, ulkoministeri Timo Soinin tuoreita lausuntoja.
Niinistö tulkitsee Soinin perustelleen tänään Helsingin Sanomissa pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia sillä, että tärkeintä oli pitää vihreät ja RKP poissa hallituksesta.
-Olen surullinen, jos oman puolueen vallanhimo menee kansalaisten hyvinvoinnin edelle. Politiikassa on kyse arvovalinnoista ja suomalaisten hyvinvoinnin tulevaisuudesta, ei valtapelistä.
Niinistö tulkitsee Soinin perustelleen tänään Helsingin Sanomissa pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia sillä, että tärkeintä oli pitää vihreät ja RKP poissa hallituksesta.
-Olen surullinen, jos oman puolueen vallanhimo menee kansalaisten hyvinvoinnin edelle. Politiikassa on kyse arvovalinnoista ja suomalaisten hyvinvoinnin tulevaisuudesta, ei valtapelistä.
Talouselämä:
Työoikeuden professori kummastelee hallitusohjelmaa - "Mitä ihmettä tällä oikein tarkoitetaan?"
Työoikeuden professori kummastelee hallitusohjelmaa - "Mitä ihmettä tällä oikein tarkoitetaan?"
Hallitusohjelman työlakien muutoksia koskeviin kirjauksiin sisältyy useita epäselvyyksiä, kirjoittaa työoikeuden professori Jaana Paanetoja Edilex-lakitietopalvelussa.
"Lienee varmaa, että työoikeuden asiantuntijat eivät ole olleet mukana niitä laadittaessa", Paanetoja jatkaa.
Esimerkiksi kirjaus "työsuhteen purkamisen edellytysten sopimismahdollisuuksien lisäämisestä" on Paanetojan mielestä vaikeaselkoinen. "Mitä ihmettä tällä oikein tarkoitetaan?" hän kysyy.
Paanetoja muistuttaa, että työnantaja ja työntekijä saavat jo nyt sopia keskenään työsopimuksen päättämisestä, vaikkei perustuslain mukaan ketään saakaan erottaa ilman lakiin perustuvaa syytä. Sopimismahdollisuuden laajentaminen ei siten hänen mielestään vaadi säädösmuutoksia.
Myös määräaikaisten työsuhteiden perustevaatimusten poistaminen herättää Paanetojassa kysymyksiä, sillä jo nyt määräaikaisen työsopimuksen solmimisen perusteiksi kelpaa "mikä tahansa tehtävään työhön tai työnantajan toimintaan liittyvä seikka, joka ei synnytä pysyvää työvoiman tarvetta".
"Lienee varmaa, että työoikeuden asiantuntijat eivät ole olleet mukana niitä laadittaessa", Paanetoja jatkaa.
Esimerkiksi kirjaus "työsuhteen purkamisen edellytysten sopimismahdollisuuksien lisäämisestä" on Paanetojan mielestä vaikeaselkoinen. "Mitä ihmettä tällä oikein tarkoitetaan?" hän kysyy.
Paanetoja muistuttaa, että työnantaja ja työntekijä saavat jo nyt sopia keskenään työsopimuksen päättämisestä, vaikkei perustuslain mukaan ketään saakaan erottaa ilman lakiin perustuvaa syytä. Sopimismahdollisuuden laajentaminen ei siten hänen mielestään vaadi säädösmuutoksia.
Myös määräaikaisten työsuhteiden perustevaatimusten poistaminen herättää Paanetojassa kysymyksiä, sillä jo nyt määräaikaisen työsopimuksen solmimisen perusteiksi kelpaa "mikä tahansa tehtävään työhön tai työnantajan toimintaan liittyvä seikka, joka ei synnytä pysyvää työvoiman tarvetta".